maanantai 31. lokakuuta 2011

Kuka olen?

Tajusin just äsken etten oo koskaan kertonut itsestäni pahemmin mitään! Muutenkaan en keksinyt postaukselle aihetta joten voisin esitellä nyt tässä välissä itseni. Olette nähneet ratsastuskuvia missä esiinnyn mutta paljon on näkemättä ja kertomatta.

Olen siis kaikkien tuttujen ja ei niin tuttujen kesken ihan Tinttuna pyörinyt iät ja ajat. Oikeaa nimeäni en käytä jatkuvasti koska yhdessä vaiheessa en pitänyt nimestä sen "erikoisuuden" takia, koska samannimisiä on ollut vain alle 36 ja nekin vuosina 1940-1999. Toiseksi kukaan ei melkein ikinä muista oikeaa nimeäni, alun kyllä loppu onkin arvuuttelua joten käytän nimeä Tinttu. Ikää on pian mittarissa hurjat 19 vuotta eli olen syntynyt 30.11.1992.
Olen asunut koko ikäni Mäntsälän keskustassa samassa talossa, mutta olemme muuttamassa sivukylälle omalle pienelle sukutilalle jonka vanhempani ostivat 2009. Kävin ala-asteen tuossa viereisessä Kirkonkylän koulussa ja yläaste ajan olin Enhroosin koulussa joka sijaitsi noin kilometrin päässä kotoa. Yläasteen jälkeen lähdinkin opiskelemaan maatalousalaa Keuda Mäntsälään Saaren Kartanolle josta valmistuin huhtikuun lopussa 2011. Takataskuuni sain Maanviljelysteknikon paperit.

Ulkonäöltäni olen mieletäni perus Suomalainen. Pituutta on kertynyt huimat 178 cm (ja ylpiä siitä!) vaikka välillä se on rassannutkin aika pahasti. Omistan tummat luonnonkiharat hiukset joissa on luonnostaan kuparinpunainen sävy sekä tummansiniset silmät. Kuvailisin itseäni muuten kookkaaksi sekä pyöreäksi ihmiseksi. Luonteeltani olen sosiaalinen, kiltti vaikka välillä turhankin tempperamenttinen ainakin isän, siskon ja veljen mielestä (sukuvika kun on periytynyt isän ja äidin puolelta (: )

Asun kotosalla vanhempieni kanssa kun vanhemmat sisarukset ovat jo muuttaneet omilleen. Tottakai perheeseen kuuluu myös Ramin lisäksi kaksi 10 vuotiasta chinchilla urosta Tiku ja Taku, 2 n. 5-6 kk kollipojat Jöde-Emil ja Jannu-Oscar sekä vuoden ikäinen chow chow uros Pontus. Aikaisemmin perheeseen kuului kaksi pitkäkorvaa luppakorva Ninni ja Pupu. Lisäksi vierailevana tähtenä silloin tällöin isän työkaveri dobermanni narttu Donna joka toimi vartiokoirana.

Pontus 8 vk
Olen ollut koko ikäni hevostne kanssa tekemisissä. Ensimmäisen kerran istuin hevosen selässä puoli vuotiaana ja yllättäen ratsuna toimi lämminverinen ravuri ruuna jonka nimeä en tähän hätään muista. Isäni puolella on ollut enemmän innokkaita hevosihmisiä joten aina välillä pääsin isän veljen tallille käymään taputtelemaan hevosia. Kesäisin pääsin ratsastelemaan Rovaniemellä muutamalla ihanalla suomenhevosella maastoissa aluksi talutuksessa ja myöhemmin itsenäisesti. Varsinaiset tunnit aloitin kun olin reilu kymmenen vuotias läheisellä ratsastuskoululla. Sain loistavan perusopin sieltä ja jouduin joka tunti menemään erilaisella hevosella, välillä helpommalla ja välillä taas vaativimmilla hevosilla joiden selkään eivät aloittelijat päässeet. 2,5 kuukauden ratsastuksen jälkeen opettaja päätti siirtää minut kokeneiden ryhmään jossa muut olivat ratsastaneet yli 4 vuotta ja tämän avulla kehityin nopeasti! Talli kuitenkin lopetti joten vaihdoin tallia jossa kävin useamman vuoden ja hoidin tallin hevosta sekä kahta yksityistä ja lisäksi ratsastelin välillä yhdellä yksityisellä lämminverisellä. Lopulta löysin tieni tämänhetkiselle tallille jossa olen viihtynyt todella hyvin.



Muihin harrastuksiin lukeutuvat pitkäaikainen VPK jota on tullut harrastettua kohta 13 vuotta ja takana on useita kisoja myös SM tasolta ja nykyään toimin apulaiskouluttajana. Lisäksi valokuvaan suhteellisen ahkerasti vaikka kuvaamista on joutunut rajoittamaan kameran takia kun ei sekään kaikkea kestä. Uskollisena kuvauskumppanina on toiminut vuodesta 2008 lähtien Canon EOS 400D järjestelmäkamera.Tykkään myös lasketella mahdollisuuksien mukaan ja ehdottomasti paras paikka lasketella on Ylläs. Kahlaan ahkerasti kirjoja tai ainakin välillä saan hirveän himon lukea ja luen pääosin fantasiaa (Ajan Pyörä ehdoton suosikki) sekä välillä luen nuorten kirjoja (Neiti Etsivä, Nummelan ponitalli ym.) Eikä siinä kaikki tykkään myös lukea Suomen historiaan liittyviä kirjoja varsinkin sotiin liittyvät kirjat. Viimeisin lukemani kirja onkin upea Väinö Linnan - Tuntematon sotilas!




lauantai 29. lokakuuta 2011

"Sun pitää ratsastaa kunnianhimoisemmin!"

Muutamia päiviä taas kertynyt väliin viime postauksesta hyvän syyn kanssa" Olin kolme päivää yhdellä isolla maatilalla pitämässä talosta sekä niiden viidestä lemmikistä huolta kun lomittaja hoiti navetan otukset.

Keskiviikkona menin iltatalliin mutta sitä ennen siivosin tallin. Kyseisellä tilalla asuu yksi hevonen, vanha lämppäri tamma joka vaan on ja nauttii olostaan ja on myös Ramin entisten omistajien entinen hevonen. Karsinan siivouksen jälkeen lähdinkin sitten toiselle tallille ja päätin ratsastaa Ramin edes pikaisesti kun oli ollut 3 päivää vapaalla. Päätin kokeilla tänään mahapanssaria ja sitä viritellessä Ramia vähän kiukutti sitten. Aluksi mentiin pelkkää koulua, siirtymisiä ja ympyröitä sekä vähän väistöjäkin. Rami vaan kuumeni joten laukkasin hetken jonka jälkeen päätin hypätä ensiksi 50 cm pystyä kaksi kertaa jonka jälkeen kaksi kertaa 50 cm okserin. Rami oli ihan onnessaan kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja lopetettiin viimeiseen hyppyyn. Kävin vielä baanalla laukkaamassa turhia paineita pois ja Ramikin paineli sellaista kyytiä suoraa pitkin eikä ois halunnut pysähtyä. Lisäksi vaihdoin happy mouth kolmipalan pitkästä aikaa Ramille kun suu tuntuu hiukan kuivalta. (ymmärrätte varmaan mitä meinaan?)
Lisäksi hain kaikki hevoset sisälle, ruokin ja suljin tallin jonka jälkeen lähdin ajelemaan kämpille ja hain tammuskan sisälle ja laitoin senkin nukkumaan. Kahdeksan jälkeen aloin vasta harkitsemaan syömistä joten väsäsin pikaisesti tonnikalasalaattia.

Torstaina kuudelta herätys, koira ulos ja hetkeksi koisaamaan kunnes oli pakko nousta ruokkimaan hevonen ja viemään se ulos jonka jälkeen töihin. Siinä sitten puoli kahdeksan aikaa ajellessa kapeaa hiekkatietä tuli eteen jyrkkä mutka joka onneksi on tuttu viime kesästä. Ennen mutkaa on kumpare ja mutkan taakse ei näy niin tiellä olikin yllätys. Ensimmäinen reaktio oli että siinä tiellä on jotain, seuraava että kyseessä on eläin ja kolmas mietintä onko siinä susi tai joku muu?! Siinä vaiheessa hyppäsin aika vauhdilla jarrulle kunnes valot osuivatkin tiellä olevaan tuntemattomaan kaveriin; pitkäkarvainen collie! Sydän hakkasi kun katsoin koiraa suu auki jonka jälkeen huomasin toisenkin collien joka oli vähän kauempana ja tumma. Onneksi olin tiputtanut vauhdin mutkaan niin ei käynyt sitten mitään. Loppumatkan ajelinkin aika varovaisesti ;) Tallilla ehdin ruokkimaan hevoset. Ruokatauon jälkeen päätin lähteä pitkästä aikaa maastoon yksin. Ramille laitoin fleece fullneck loimen ja päätin mennä pelkän käyntilenkin. Rami mutkitteli joka suuntaan eikä olisi millään halunnut mennä. Positiivista tässä maastossa oli se ettei pelännyt kyntämässä olevaa traktoria, ~ 30 joutsenen parvea eikä autoja jotka tulivat vastaan. Tuntihan siihen kului jonka jälkeen ulos vohvelin ja vuorellisen loimen kanssa. Tallin jälkeen taas siivosin tammuskan karsinan ja lähdin käymään keskustassa kaupassa ja tankilla.

Perjantai sama meno kuin edellisenä aamuna. Töihin meno ilman mitään tilanteita sentään ja tallta ajoin kämpille siivoamaan jonka jälkeen takaisin tallille. Ramilla oli tänään kengitys ja onneksi matka oli vain vajaa 15 km per suunta. Raimoskalle laitettiin jo hokkikengät alle kun ei tiedä jos paikat jäätyvät niin kenkääjää ei saa helposti kun kaikki alkavat siinä vaiheessa soitella paniikissa. Kengityksen jälkeen lähdin taas kämpille tunniksi, siivosin talon ja pakkasin omat kamat ja hain tamman sisälle ja menin takaisin tallille. Tarhasta hakiessa Rami hörisi jo kaukaa ja juoksi vastaan! Sydän heitti ison voltin siinä vaiheessa. Laittelin pikaisesti kuntoon kun alkoi olemaan jo hämärää. Laittelin gramaanit ja ratsastusloimen ja eikun kentälle! Rami oli kivan tuntunen, kuunteli apuja ja kulki pyöreänä suurimman osan ajasta. Alussa työstin käyntiä jonka jälkeen ravissa pyörittelyä. Kun hevonen tuntui hyvälle aloin tekemään nopeita siirtymisiä ja nekin sujuivat aivan loistavasti! Rami nosti hienosti ravin ja liike suuntautui enemmän ylöspäin ja kulki todella ryhdikkäänä. Lopetettiin hyvään pätkään jonka jälkeen loppukäynnit ja talliin. Yöksi sai villaloimen päälle joka ikävä kyllä on vähän lyhkänen joten pitää taas käydä ostoksilla hmm...

Tänään nukuin piiitkään! Olin vaan niin väsynyt et pakko nukkua. Tallille lähdin kolmen aikoihin ja laittelin Ramin. Annoin yhden pikku leiriläisenkin harjata Ramia kun katselin siinä sivusta ja silitteli arasti. Sanoin sitten että jos tekee mieli harjata niin siitä vaan. Ramin on ihan kiltti eikä tee kenellekään pahaa. Tyttö sitten valikoi tarkasti harjan ja alkoi arasti harjaamaan. Rami seisoa möllötti paikoillaan ja katseli tyttöä aina välillä (: Siistin niskasiilin ja laittelin taas kunnon jalkavarustuksen eli putsit kaikkiin koipiin, eteen pintelit ja taakse hivutussuojat. Yllättäen virittelit gramaanit ja menin sitten kentälle pyörimään. Pitkät alkukäynnit jonka aikana yritin löytää syvät vatsalihakset ja niiden avulla kääntelin hevosta ja ohjasin uralle. Alussa annoin mennä rennommin ravia kunnes sitten aloin työstämään. Aluksi käynti kuntoon jonka jälkeen ravissa. Halkaisin kentän taas puoliksi ja pyörin toisessa ei niin pelottavassa päässä. Rami alkoi tuntumaan hyvältä vaikka reagoi tänään hitaammin joihinkin apuihin. Ravisiirtymisiä saatiin työstää kunnes taas saatiin se liike suuntautumaan ylöspäin ja muutaman askeleen tuntui siltä kuin istuisin tallin kouluhevosen selässä. Aina kun Rami oli hyvä annoin heti välikäynnin ja kehuin paljon. Kentältä kuului vähän väliä pärskimistä ja Rami tuntui tyytyväiseltä ja kulki koko ajan korvat hörössä. Lopetettiin vaikeampaan kierrokseen hyvään ravipätkään ja mentiin kävelemään baanalle loppukäynnit. 40 minuuttia käynti-ravi työstöä kannatti taas kerrankin! Pitäisi ratsastaa kunnianhimoisemmin ravissa näin valmentaja on sanonut ja nyt yrittänyt olla kunnianhimoisempi hevosen ehdoilla kuitenkin. Meille riittää nyt muutama hyvä askel ravissa niin heti saa ison kiitoksen. Katsotaan miten ratsastettavuus paranee klinikkahoidon jälkeen (:

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

HIHS ostoksia ja klippausta

Taas täällä pienen tauon jälkeen! Eli vauhdikas viikonloppu oli kun kaveri eksyi tänne Mäntsälään ja mentiin siis katsomaan HIHS:iin sunnuntain viimiseen näytökseen.

Kävin aamusta maastoielmassa tallikaverin kanssa ja mentiin sellaine tunnin käyntimaasto ja kiipeiltiin paljon jyrkkiä mäkiä. Kummallakaan ei ollut satulaa vaan oli ihana istua lämmintä hevosta vasten ja ihailla maisemia. Kaveri tulikin myöhemmin illalla ja ajeltiin sitten maaseudun rauhaan nukkumaan koirien kanssa. Meni pitkälle yöhän kun grillattiin makkaraa, syötiin vaahtokarkkeja ja katottiin leffaa ja tottakai jutusteltiin.

Lauantaina herättiin aikaisin ja lähdettiin tallille ajelemaan. Ramilla oli tänään siis klippauspäivä joka jänskätti. Haettiin Rami tarhasta ja laitettiin pesariin seisomaan korvat kiinni. Klippaajan kanssa käytiin pikaisesti raja läpi ja ilman mitään liidulla piirtämisiä alettiin klippaamaan. Aluksi Rami vähän oli sitä mieltä et mitä hittoo nyt tehään mutta rentoutu aika kivasti. Kun klippaus oli valmis klippaaja työnsi koneen käteeni ja sanoi siistipäs vähän joitakin kohtia. Ensimmäinen kommentti et enhän mä osaa! Noo siinä sitten surruuttelin vähäsen sieltä täältä pieniä karvatuppoja epätoivoisesti. Onneksi Raimo kuitenkin kiltti klipattava niin ei tarvinu pelätä.

Klippauksen jälkee varustin pienen hevosen ja kipusin selkään kaverin pitäessä hiukan tuntia mulle. Suurin ongelma mulla on kyynärkulma; en omista sellaista oikeastaan. Kädet vaan valahtavat suoriksi joten nyt panostettiin siihen et pidin sen kulman kätösissäni. Ramilla oli gramaaniviritelmä ihan löysästi ja aloin sitten työstämään sitä ohjeiden mukaan kentällä jakaen kentän puoliksi. Tehtiin siirtymisiä ja yritettiin saada hevonen kuuntelemaan. Siirtymisetkin alkoivat onnistua kunhan muistin antaa sen sisäohjan olla rauhassa. Ramikin tuntui jo loppua kohden enemmän kuin hyvältä ja palkittiin ruuna lepokäynnillä hyvän pätkän jälkeen. Sitten kaverikin eksyi Ramin selkään. Ramihan ei ole helpoimmasta päästä ratsastaa kun on todella herkkä suusta ja myös pohkeista todella tarkka. Liika paine saa hevosen ryntäämään alta ja jos pidättää hitusenkin liian voimakkaasti rikkoo peitsille. Vieras ihminen ei voi vaatia Ramilta oikeastaan mitään tai ei edes suostu liikkumaan vaan pitää olla samanlainen ratsastustyyli kun mullakin on niin sitten voi vähän pyytää enemmän. Ratsastajan lihasvoima on Ramilla tärkeä ja jos selkään laittaa ihmisen joka heiluu ja hötkyy niin Ramikin sinkoaa ja menee miten sattuu. Siitä huolimatta pieni ruuna meni tosi kivasti vaikka vaati töitä. Mikä ihaninta ei tarvinut pestä hevosta! Yleensä Raimo hikoaa tosi paljon varsinkin kaulan, ryntäiden ja lapojen alueelta joten vauhtiraita klippaus tuli tarpeeseen.




Tänään sitten kruunattiin hauska viikonloppu Helsinki International UB Horse Show:n kera! Mentiin viimeiseen näytökseen jossa mielenkiintoisin oli Rolex FEI World Cup joka jännitettiin. Muuten pyörittiin ostoksilla ja yritin etsiä mustia meksikolaisia tuloksetta. Ja jos löytyikin hintalappuun kurkatessa yleensä sivutin suitset. Ei löytynyt myöskään mustaa rintaremmiä, no aina ei voi voittaa.
Mukaan lähti siitä huolimatta heti alkutaipaleella suloinen riimu sekä tummanruskea naru. Seuraavaksi pyörittiin ties kuinka kauan kunnes löysin sen mitä oon jo pitkään himoinnut; vatsapanssari!! Kun luin hinnan 55 euroa oli pakko ostaa mahapanssari Ramille niin voi turvallisin mielen hokkikeleilläkin hypätä. Myöhemmin löysin kivan pitkän mustan koulupiiskan jossa on "läppäpää", puisen kyltin jossa lukee "varusteet" ja alpuolella on hevosen kuva ja viimeinen ostos ennen poislähtöä oli vihre-beige puuvillaloimi. Pyörittelin pitkän aikaa tämän loimen kanssa tarvinko sitä. Toisaalta en tarvitse, mutta toisaalta tarvitsen joten ostin senkin. Myytävänä oli myös mitä ihanin liila tallitoppis fullneck:illä, mutta hinta 134 euroa ei oikein iskenyt joten sivuutin sen haikein mielin.


HIHS ostokset

Siitä huolimatta satulahuopa kokoelmakin kasvoi kolmella huovalla. Ei sentään uusilla vaan käytetyillä. Ramille sain nyt estekisoihin oman huovan jota tullaan käyttämään ehdottomasti sekä kaksi yleistreeniin sopivaa huopaa. Ja Pontuskin sai jotain; olin vahingossa ottanut hööksistä pony kokoiset pinkit jalkaheijastimet vaikka piti ottaa Full kokoiset kaverille (toiset oli sentään full kokoa) ja pienen pähkäilyn jälkeen mietin mihin nämäkin upotan kunnes keksin Pontuksen. Onneksi nämä pony kokoiset soljella ja tarralla olevat heijastimet on kuin luotu Pontuksetn etutassuihin! Eipä mennyt sekään ostos hukkaan ja onhan tuo pinkki aika miehekäs väri ;)?

"uudet" huovat



martsaläppä Hööks

 

torstai 20. lokakuuta 2011

Jotain hyvää ja jotain huonoa

Hellurei ihmiset! Muutamaan päivään taas jaksanut vaivautua koneelle joten tässä tuleekin muutaman päivän selostukset.

Maanantaina menin tunnille joka menin niin päin mäntyä! Aluksi kaveri haki mut autollaan joka jättikin meidän tielle n. 300 metrin päähän kaverin talosta. No soitin isälle joka antoi kaverinsa numeron ja soitin isän kaverille jolla on siis hinuri. Sovittiin että hän tulee hakemaan auton ja lähdettiin mun autolla sitten liikenteeseen. Kaverini sitten myöhästyi omalta tunniltaan joten meni sitten seuraavalle.
Rami oli tallissa taas oma ihana rauhallinen pikkuheppa kunnes mentiin kentälle. Kentän laidalla oli paljon lapsia (talutusratsastuksessa olleita) ja no näitähän piti vähän katsella. Alkukäynnit meni ihan kivasti kunnes mietittiin ravia. Voi kyllä se ravi oli mitä hirveintä. Rami oli tosi kuuma eikä mikään apu mennyt läpi ei sitten millään! Sai tehdä oikeasti vahvoja pidätteitä ja välillä asetin pikaisesti ulospäin jonka jälkeen hevonen oli 2 sekuntia kiva kunnes pää pomppasi ylös. Tähän lisäksi penkeillä istuvat kaksi poikaa maiskuttelivat kun mentiin ohi jonka takia Rami lähti aina kiihdyttämään ja hermostui siitä. Tehtiin voltteja ja ympyröitä ja välillä ei pysytty edes ravissa vaan peitsattiin. No nostettiin pelkästään vasemmalle laukat jotka nousivat pään ollessa ylhäällä kun ei hevonen rentoutunut. Hetkittäin meni kivasti eteen alas ja oli muutaman kerran ryhdikkäämpi kunnes taas pää singahti ylös. No tunti meni siinä ja itteä harmitti ihan älyttömästi! Käveltiin loppukäynnit baanalla niin sai hevonen tasaantua ja sielä herra olikin niin nätisti.
Illalla kävin netissä äidin koneella mol:lin sivulla josta menin omaan osiooni ja kappas olin saanut vastaukset! Eli hain työharjoitteluun tai oikealta nimeltä työelämävalmennukseen ja sain myöntävän vastauksen! Laitoin heti illalla tallin omistajalle viestiä ja aloittaisin työt heti aamulla kahdeksan reikäreikä.

Tiistaina pomppasin innoissani seitsemän aikaan ylös. Kissat sähähtivät kun laitoin valot päälle ja Pontus tassutteli vastaan. Tallia kohti lähdin 7:25 suunnilleen ja perillä olin 8:50 suunnilleen. Heitin hevoset ulos (13 kpl) jonka jälkeen purutin karsinat, lakaisin käytävät ja menin siivoamaan tarhoja. Meillä siis siivotaan tarhat joka ikinen päivä. Ramia en kerennyt liikuttamaan joten lähdin kotiin ja kävin ostamassa western rehusäkin sekä robin hoodista 2 l kauhan ja muuta tarpeellista ja tarpeetonta. Illalla menin vielä VPK harjoituksiin.

Keskiiviikkona tiedossa kiireinen päivä! Tallin jälkeen ehdin olemaan kotona tunnin jonka jälkeen lähdin navettaan auttamaan. Sielä vierähti reilu 2 tuntia kun piti hoitaa yksi sairas sonni erikseen jonka kanssa meni aikaa. Tästä pikaisesti kotiin ja juoksin suihkun läpi kirjaimellisesti jonka jälkeen koira autoon ja Keravalle. Pontuksella oli siis eilen lonkkien, polvien ja kyynärien kuvaukset ja tutkimukset. Oltiin perillä puoli kuuden jälkeen ja melkein heti sitten tutkittiin polvet. Pontus oli sitä mieltä että hei ei mua saa laittaa lattialle makamaan kyljelleen ja loppupeleissä meitä piti kolme aikuista ihmistä Pontusta maassa kun yksi tutki polvet. Polvista saatiin hyvä tulos eli 0/0 eli priimat. Koira sau rauhoittavaa ja olin tassun kanssa sen aikaa kunnes nukahti. Tämän jälkeen sainkin odotella puolitoista tuntia suunnilleen ja Pontuksen veli ja siskokin ilmestyi paikalle ja vaihdettiin muiden omistajien kanssa kuulumiset. Lopulta sain mennä Pontuksen luo ja näin samalla lonkkien ja kyynärien kuvat. Lonkat eivät näytä erityisen hyviltä eli hyvällä tuurilla voivat olla C:n lonkat ja huonossa tapauksessa D:n eli toiseksi huonoimmat. Kyynärätkään eivät olleet ihan parhaimmat mutta kuvat lähtevät SKL:älle josta saan myöhemmin tulokset. Pidetään peukut pystyssä et tuloksena C:n lonkat (eli mahdollisuus myös jalostukseen käytettäväksi) ja kyynärät maksimissaan 2:set. Tätä jännittäessä..

Tänään tallityöt normaaliin tapaan jonka jälkeen poikkesin kaverin työpaikalla kun sattuu olemaan matkan varrella. Huomenna päätettiin mennä yhdessä maastoon kun Ramillakin on ollut 3 vapaapäivää hupsista :D Katostaan miten reipas hevonen onkaan.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Yksi kynttilä kakun päällä ja reeniä

Talon ehdottomasti paras vahtikoira Pontus vietti 1 vuotis synttäreitään lauantaina! Pontukselle tarjottiin kaikkia kivoja herkkuja ja toinen oli niin onnellinen kun häntä huomioitiin niin paljon. Mutta eehei en pelkästään vaan juhlinut vaan tein myös Ramin kanssa töitä.

Lauantaina olin kerrankin ahkera ja päätin mennä puomeja. Kentällä oli onneksi kolme estettä josta tiputtelin puomit pois kannattimilta ja aloin väkertämään toisen ratsastajan kanssa. Laitoimme tallin puoleiselle pitkälle sivulle kaksi puomia joissa toinen pää oli tolpalla kannattimessa ja nämäkin olivat silleen toinen vasemmalla puolella ja toinen oikealla. Lyhennettiin väliä (joka olikin virhe) mutta tämä on ollut yksi ihan kiva harjoitus kauan sitten jossa hevonen joutuu nostelemaan vähän enemmän jalkojaan. Lyhyelle sivulle sitten toinen ratsastaja ehdotti, että laitamme pääty-ympyrälle puomeja. Tähän lisäsin et laitetaampa muuten kavaletti keskelle niin saa hevoset ajatustyötä ja tehtävä vaikeutu. Metsän puoleiselle pitkälle sivulle meille jäi kolme puomia jotka laitoimme viuhkan tyylisesti. Eli kun tullaan loivalle kiemurauralle mennään puomit samalla. Alla kuvat väkerryksistä





 Ramille käärin pintelit jokaiseen koipeen ja etusiin laitoin putsit. Ennen ratsastusta pidin myös selänlämmitintä selässä hetken aikaa jos se vaikka auttaisi. Tein pitkät alkuverkat jonka jälkeen hetken ravia kunnes laitoin gramaanit kiinni. Tehtiin paljon ympyröitä ja jonkun verran myös kaulajumppaa. Hevosella kuitenkin virtaa ihan kiitettävästi ja ei meinannut millään kuunnella mitä pyysin. Mentiin puomi harjoituksia jotka tuottivat Ramille ongelmia jo senkin takia ettei keskittynyt yhtään. Mentiin myös tuo kahden puomin tehtävä jossa Rami tiputti molemmat puomit enkä jaksanut nostaa niitä ylös laiska kun olen. Tehtiin myös temmon muutoksia ihan kokeilun vuoksi joka olikin huono idea varsinkin kun pyysin vähän reippaammin eteen ja se vaihde jäikin päälle. Onneksi ravi saatiin rauhalliseksi kun pinnistelin vatsalihaksilla tarpeeksi. (Jaa mitkä vatsalihakset?? :D)
Otin ensin oikealle laukkaa hyvästä ravista jonka jälkeen vasemmalle laukkaamista jonka jälkeen taas pitkien ohjien kera vaihdettiin suunta takaisin oikealle. Mentiin ravissa ympyrä tehtävää joka osoittautui vaikeaksi! Ensimmäinen puomi päästiin yli ja kavaletin ja toisen puomin ohi juostiinkin sitten tyylikkäästi. No mehän ei luovuteta päätin ja hiottiin sitä tehtävää kunnes päästiin kolautuksien kanssa jokaisesta ylitse! Siitä jatkettiin suoraan "viuhkalle" joka meni räpeltäen kun Rami ei tiennyt mihin jalat voisikaan laittaa ja kahden puomin tehtävä meni kivasti. Nostin vähän laukan suhteen vaatimuksia ja otin peruutuksesta nostoja. Rami peruutti muutaman kerran tosi rauhallisesti pysyen siinä asennossa missä halusin josta tuli hyvä napakka nosto ja hevonen oikeasti kuunteli mitä pyysin! Laukattiin kentällä jonku aikaa ja kaahattiin ravissa hetki kunnes taas nostoja. Lopulta hevonenkaan ei jaksanut enään säätää joten päätin kokeilla selvittäisiinkö laukalla viuhkan yli. Nostin peruutuksesta laukan ja ohjasin viuhkalle jonka Rami laukkasi rennosti läpi vaihtamatta laukkaa jonka jälkeen kehut olivat paikallaan. Vaihdettiin suunta vasemmalle ja alettiin työstämään samaa ympyrää jossa ei päästy edes ensimmäisen puomin yli köh.. Päätin lopulta ottaa ravin vasta 3-4 metriä ennen puomia joten päästiin tehtävä kunnialla läpi ja Ramikin alkoi kuuntelemaan. Kaikki tehtävät luonnistuivat tämän jälkeen loistavasti joten siihen oli hyvä lopettaa. Loppukäynnit tehtiin baanalla ja tallissa hyvä pesu, jalkojen ja selän hoito sekä etujalkojen venyttely. Ruokin Ramin ennen kentän siivousta jossa laittelin esteet paikalleen ja näin. Olipa kiva päivä (:

Tänään päätin mennä kevyemmin eli ilman satulaa. En oo pitkään aikaan mennyt ilman satulaa kentällä mutta tuleepa vaihtelua. Ramin varustin kunnolla suojien kanssa eli jokaiseen jalkaan putsit, korkeat heijastinsuojat eteen ja taakse matalat hivutussuojat. Lisäksi mietin pystyisinkö menemään gramaaniviritelmän kanssa joten laitoin loimivyön lisäksi johon sain gramaanit kiinni. Tein pitkät alkukäynnit jonka jälkeen keräsin ohjat ja pyörittelin paljon ympyröillä ja väistettiin vähäsen. Rami kulki kivan kevyesti eikä gramaanitkaan ole kireällä vaan nytkin roikkuivat löysästi vaikka jouduin pään sitomaan. Ravissa tehtiin siirtymiä pitkillä sivuilla aluksi pieniä pätkiä ja tänään annoin paljon välikäyntejä. Onhan se rankkaa hevosellekin kulkea ja avasin aina solmun niin sai hevonen venyttää päänsä maahan asti. Rami toimi kivasti mitä nyt pari kertaa vähän painoi ohjalle josta selvittiin pyytämällä pohkeella ja nostamalla omia käsiä hiukan ylemmäs. Tunnin menon jälkeen kahlattiin altaassa jossa on vettä ihan mukavasti jo ja saa hyvin jalat kylmättyä. Rami yllätti tän päivän menolla kyllä; jaksoi keskittyä vaikka pari kertaa karkasi ja kunhan itse muistaisin päästää sisäohjasta hevosen menemään. Hyvä mieli jäi päivän työstä (:

perjantai 14. lokakuuta 2011

Hyviä fiiliksiä ja muutama huono

Näinhän se menee eikös näin? Ramilla oli eilen vapaapäivä hirveän kelin takia kun ei oikeasti inspannut lähteä myrskyyn ratsastamaan. Tänään sitten lähdinkin puol neljältä tallille Sadun kyydissä. Pitkän aikaa oon jo Ramin jalkaa seuraillut ja nyt oli pakko kysyä jo vähän tietävämpää ihmistä katsomaan jalkaa ja omat epäilykset osuivat kohdilleen. Ramilta löytyy vasemmasta etujalasta sisäpuolelta jänteen kohdalta luuliikaa. Onneksi se on vain pieni, mutta jos se lähtee kasvamaan niin ei auta kuin mennä klinikalle kuvauksiin.
Rami sai myös eilen klinikalle ajan equiterapiaan 2.11.2011 klo 9.00 ja samalla reissulla on rotokotus. Selkä on oireillut ja jalat ihan jonkun verran, mutta vähemmän kuin viime vuonna nyt kun osataan varautua asiaan.
Laitan joka liikutuksen jälkeen arnikaa selkään ja jalkoihin ja selkään laitan Back On Track selänlämmittimen joka on todella hyvä. Kun BOT on ollut selässä jonkun aikaa otan sen yöksi pois ja tilalle laitan loimen.

Tänään kävin maastossa ilman satulaa. Mentiin mäkiä ja rämmittiin metsässä joka ei ollut Ramin mieleen ainakaan hirveästi. Kyllähän se varmasti asteli vaikka pari kertaa alkoi höösäämään. Ravailtiin ja laukattiin yksi mäki Poku edellä joka ei meinannut sopia Ramin pieneen kuvioon. Mäki tultiin sitten jänisloikka laukkaa pieni matka jonka jälkeen tikitys ravia jonka aikana meinasin tippua kaarteessa. Loppumatka sitten käveltiin ihan suosiolla  kun vauhtia kertyi liikaa. Käytiin lopuksi etsimässä sieniä :D!  Poku laukkasi vielä tiellä ja Ramikin olisi halunnut joten pyörittiin keskellä tietä, peuruteltiin ojaan ja keula nousi hiukan taivasta kohti kunnes ärähdin tosissani niin kyllä hevonenkin oli sen jälkeen "oho sori mut mut mä haluisin niin mennä!" :D Huvitti hevosen käyttäytyminen.Tallissa normi hoidot, ruokinta ja raahasin kaksi loimea kotiin pesuun.

Selailin tänään marstallin esittelylehteä ja bongasin toisen kiinnostavan rehun; western. Ei sisällä kauraa ja se sopii mm. massan kasvatukseen. Rami on alkanut laihtumaan ja tänäänkin laitoin litran iltaruokaan + turvotin huolella niin ruokaa tuli reilu pari litraa. Pitää katsoa mitä tekee.

Ps. Hain eilen HIHS liput mulle ja kaverille sunnuntain iltanäytökseen. En oo kolmeen vuoteen käyny joten on tosi kiva päästä pitkästä aikaa!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Mopo on viritetty

© Paula Luumi 2011
Nyt alkaa vähitellen huomata talven hyökkäyksen. Tänä aamuna meillä täällä etelässä ollut jo -4 astetta eli bye bye hirvarit!

Tallille lähdin kolmen maissa työkkärissä käynnin jälkeempi. Tarkoituksena olla ahkera ja mennä Raimolla gramaaniviritelmän kera kun sää suosi ja kenttäkin oli hyvässä kunnossa. Pikainen harjaus, putsit eteen ja korkeat heijastinsuojat taakse ja romaani pitkästä aikaa penkin alle ja takatuet pois. Alkukäynteihin fleece ratsastusloimi pitämään omat koivet lämpimänä ja reilun 10 minsan kävelyn jälkeen aloitin käynnissä tekemään hiukan töitä. Tämän jälkeen ravissa vähän temponvaihtelua omia onnettomia vatsalihaksia jännittämällä. Kyllähän hevonen kuunteli vaikka välillä rikkoikin käyntiin koko homman kun jäi jännitys päälle. Tehtiin ympyröitä, mutta panostin tänään suorien ratsastukseen aika paljon ja siihen tahtiin ja rauhallisuuteen. 2 vapaapäivää näkyy heti ratsastettavuudessa.
Laukat ensin vasemmalle ja nostoja tuli kaksi jotka olivat hyviä vaikka Rami vastasi hitaasti pohkeeseen. Oikealle ei mitään ongelmaa tai yksi huono nosto vaikka painotin hyviin nostoihin. Vaihdoin taas suuntaa ja vasemmalle yksi nosto ja sitten taas oikealle ja yritin tulla lävistäjän laukassa. Vastaukseksi sain reippaampaa laukkaa eteenpäin loikkien. Loppuraveissa hevonen tuntui ihan kivalta vaikka kuumalta ja painoi ohjalle. Kyllä etupää keveni jossakin vaiheessa kun sain omat avut läpi ja hevonen tuntui kivalta vasempaan kierrokseen ja oikealle kun vaihdettiin suunta tuli laukkaa. Ja uudestaan vaihdettiin suuntaa ja yritettiin nyt pysyä ravissa suunnan vaihdossa joka onnistui. Tähän oli hyvä lopettaa ja tehtiin hyvät loppukäynnit. Tallissa pesasin hevosen kun hikosi 40 minuutin treenistä ihan kiitettävästi jonka jälkeen sitten back on track selänlämmitin selkään ja arnikaa alle.

Satu kävi myöhemmin Ramin lavat läpi eikä jumeja löytynyt kun oikealta todella pieni aivan alhaalta. Vasemman lavan väliin sai huoletta työnnettyä nyrkin ja vedettyä nyrkin ylhäältä alas ilman takkuja. Kaulassa olikin jännitteitä oikein urakalla joista saatiin kaikki pois lukuunottamatta yhtä isoa jonka saa ammattilainen tehdä.


tiistai 11. lokakuuta 2011

Rehuesittely

Muutakaan en keksinyt kirjoitettavaksi joten haluan esitellä ihanan "uuden" rehumme jota on syötetty kaksi pussia ja olen megatyytyväinen tähän rehuun. Ensiksi saimme koepusseja joista innostuin ja tallikaveri löysi Ramille soveltuvan rehun jota ostin enkä vaihda enään koskaan!
Kyseessä on Marstallin Vito erikoismysli. Suoraan sivuilta lainattuna:
Uusi marstallin kehittämä vähäsokerinen ja -tärkkelyksinen erikoisrehu hevosille, joilla on ongelmia helppoliukoisten hiilihydraattien kanssa. Sopii myös hevosille, joilla on aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten kaviokuumetta, selkälihasten tulehdusta, Cushingin syndrooma ja polysakkaridien varastointiongelma (PSSM)
Mysli on varsin maistuvaa ja hinta laatu suhde on kohdillaan. Olemme onnekkaita kun näitä rehuja myydään omassa hevostarvike liikkeessämme Sofinessa.

Ramilla on aikaisemmin syötetty mm. Racingin Prixiä, Peacemakeria ja Builder Mixiä kauran kanssa. Prixi on muuten hyvää, mutta tuo kuuma hevonen kun ei tarvitse energiaa siirryin peacemakeriin joka ei todellakaan sopinut mm. hevosen karva meni mattamaiseksi. Builder Mix oli hyvää, mutta Rami lähti laihtumaan vaikka sitä antoi ylimääräisinä annoksina liikutuksen jälkeen ja kuukaudessa meni 2 säkkiä.
Tallikaverini kun lueskeli esitettä hän kiinnitti huomion Vitoon ja ajatteli Ramia. Ramilla kun on näitä selkäongelmia sekä munuaisten vajaatoimintaa niin jos tämä auttaisi? Hain ensiksi yhden säkin kokeiluun ja kun hevonen tykkäsi tästä eikä laihtunut niin sille tielle ollaan jääty. Hevonen myös näyttää hyvältä kaikin tavoin eli ollaan löydetty hyvä rehu. Suosittelen tutustumaan näihin rehuihin jos vaikka löytyisi joku kiinnostava.

But your eyes keep telling me

Kello on tarkalleen 1:09 kun alan kirjoittamaan tätä vaikka pitäisi olla nukkumassa.

Oon miettinyt ja miettinyt jo ensi vuoden tavotteita ja suunnitelmia mitä haluan kehittää meissä molemmissa. Yleensä ei pitäisi asettaa tavotteita, mutta nyt asetan edes muutaman joista on hyvä pitää kiinni. Tänä vuonna on muutama tavoite joita lähestytään koko ajan hyvää vauhtia. Koen itse näiden tavotteiden ja muiden kohdalla ettei ne ole ihan mahdottomia. Vai mitä mieltä Te lukijat olette?

Tavoitteet
Syksy 2008

  • Kehittää laukkaa
  • Opetella ainakin yksi uusi asia esim. avotaivutus
  • Saada tahti kohdilleen varsinkin ravissa
  • Kehittyä esteillä varmemmaksi
  • Kilpailla koulussa helppo C ohjelmia
  • Kisata esteillä 50-70 cm luokkia puhtaiden ratojen saattelemana
Omat tavoitteet
  • Oppia pitämään kädet tasaisina
  • Saada oma istunta kohdilleen
Muut suunnitelmat
  • Saada Ramin kaulasta muhkumpi
  • Rinnasta leveämpi
  • Taakse voimaa ja eteen irtonaisempaa liikettä
  • ! Lihaksia !
  • Ajaa koelähtö

maanantai 10. lokakuuta 2011

Hovikuvaajan otoksia

Kiitos rakas hovikuvaajani kuvista. Kaikki kuvat © Milla Tulkki <3

ps. eikö ollukin söpö huopa?









"leikkii nättiä" <3 kyllä

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

True kouluratsastajat kisoissa

Kouluskabailut käyty ja kotiuduttu reilu tunti sitten. Kisat menivät paremmin mitä kuvittelin ja vaikka ei palkinnoille päästy (en todellakaan edes odottanut sitä) niin voitettiin siitä huolimatta. Tavoitteena oli saada rata ratsastettua kunnialla läpi ja saada edes hyväksytty paperi. Kisojen päätyttyä hain sitten paperin ja hämmästyin lievästi sanottuna alareunassa komeilevaa prosentti- ja pistemäärää. Prosentteja saatiin 61,25 % ja pisteitä 98 (enimmäismäärä 160) joten ei huonosti! Kuitenkin niin hevosen kuin ratsastajan ensimmäiset koulukisat vaikka olivatkin harjoituskisat niin olen ylpeä. Paperissa on numeroina löytyy muutamia seiskoja, liuta kutosia ja kaksi 5:sta. Kuvia on tulossa myöhemmin!

Aamulla autetttiin tallin omistajaa karsinoiden siivouksessa ja vietiin hevoset ulos. Siinä sitten jonkun ajan päästä haettiin hevoset ja laitettiin kuntoon. Raviohjelmassa oli jopa 13 lähtijää ja C:ssä vain 6. Verryttelin pienellä yläkentällä aluksi käynnissä ja jo alkumetreillä Rami kompuroi pahasti ja kaatui polvilleen rämpien kuitenkin ylös. Sen jälkeen muuttui varovaiseksi ja askel oli todella lyhyttä. Tehtiin paljon voltteja ja taivuttelin ja panostin omaan istuntaani ja käskin äidin nykiä ohjista niin sain varmuuden, että istuin kunnolla satulassa enkä heilunut. Lopulta pääsin itse radalle verryttelemään kolmen muun ratsukon kanssa. Rami tuntui yllättävän hyvältä ravissakin vaikka otti edelleen lyhyttä askelta ja oli varovainen. Vaihtelin suuntaa ja kävin muutaman kerran vaikeimmat kohdat läpi. Lähdin kuudentena joten odottelin hetken.

Radalle päästyä kävelin hetken ennen lähtömerkkiä. Rami tuntui kivalta terhvehdykseen tultaessa. Raviin siirtyessä harvinaista herkkua; hevonen kulki jopa tahdikkaasti! Ympyrät ovat olleet meillä aina se heikko kohta varsinkin keskiympyrät joten niistä tuli sitten vähän tekstiä. Siirtymiset oli muuten ihan hyvät vaikka tiet eivät osuneetkaan kohdilleen. Ei yrittänyt rikkoa laukalle missään välissä! Viimeinen kaarre kun tultiin keskiahalkaisijalle venyi astetta enemmän. Ramin kanssa ollut joka treenikerralla ongelma vasemmassa kierroksessa joten venytimme kaaren rankasti ja no päädyimme lopulta kuitenkin keskelle. Viimeinen pysähdys oli vino, mutta ei se enään haittaa!

Yleisvaikutelma osiossa sain numerot 7, 2x6 ja 5. Palautteena muuten "Raamikas, näyttävä hevonen jolla on ravissa hyvä tahti. Ratsasta vielä tarkemmat tiet, varsinkin ympyrät pyöreämmiksi. Olet tehnyt hyvää työtä, sinulla on siisti istunta jota voit käyttää vielä tehokkaammin :) "

Juttelin kisojen lopuksi tuomarina toimineen henkilön kanssa eli siis ratsastuksen opettajamme ja siinä kun hain paperin ja hämmästyin prosenteista ja sanoin etten olis uskonut. Kommenttina vielä saatiin et Ramiksi todella hyvä kun harjoituksissa ei pysy tahdissa ja eilinen rankka päivä huomioon ottaen hevonen meni kivasti. Rami pääsi takaisin tarhaan syömään tyytyväisenä. Huomenna sitten onkin herralla vapaapäivä ja menen tunnille tallin hevosella.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Maailmalla hakemassa oppia

Uskokaa tai älkää jaksoin pompata ylös viiden aikaan viiden tunnin yöunien jälkeen. Olo oli reipas ja no oma lähtö myöhästyi 10 minsaa suunnilleen. Lisäksi oli hirveä sumu joten ajelin varovasti tallille. Aluksi laittelin heinät koppiin kahteen eri verkkoon jonka jälkeen hevonen pesariin. Yöksi jätetyt villapintelit pois, pikainen harjaus ja loimitus. Tallin omistaja tuli jelppaamaan lastauksessa ja kolmannella yrittämällä meni koppiin, onneksi! Matkaan lähdin 20 minuuttia siis myöhässä kaiken lisäksi hmm. No onneksi alkoi valostumaan niin uskalsi ajaakin normaaleja vauhteja ja pysähdyin matkan varrella 2 kertaa katsomaan hevosen ihan varmuuden vuoksi. Rami möllötti kopissa ihanan rauhallisena. Paikan päällä oltiin tasan jälkeen eli matkaan meni reilu tunti. Hevonen pois kopista ja karsinaan lepäämään. Ramihan meni heti piehtaroimaan ja annoin aamuruuat samantien joita herra mutusteli. 8:50 kyytini saapui ja mentiin läheiselle huoltsikalle jossa meillä olisi pari ekaa tuntia.
Aluksi käytiin läpi perusasioita jonka jälkeen kaikki pääsivät korjailtaviksi ensin seisaaltaan jonka jälkeen penkille istumaan. Valmentaja sitten asetteli meitä jonka jälkeen kokeiltiin mm. kääntämistä ennen ja nyt uudesti muotoiltuna ja heti huomasi eron! En mennytkään klänään vaan istuin suorassa! Korjailujen jälkeen tehtiin matolla harjoituksia hengityksen kanssa. Ja löysin taas uusia lihaksia joita en oo koskaan käyttänyt ratsastaessa. Mattotunnin jälkeen alkoi ratsastukset. Kävin aluksi taluttelemassa Ramia maneesissa vähän haistelemassa paikkoja. Olinkin vasta kolmannessa ryhmässä mutta pienen sekaannuksen vuoksi meninkin jo kakkosryhmän aikana niinkuin parini. No verkkailin Ramia käynnissä maneesissa jonka jälkeen vähän ravia ja taas käyntiä. Menin myös kouluradan käynnissä läpi jonka jälkeen seistiin hetki ja katseltiin kakkos ryhmää. Lopulta tuli oma vuoro. Aluksi mentiin käynnissä jonka jälkeen harjoitusravissa ja kevyessä ravissa. Tämän jälkeen korjailtiin taas istuntaa ja tehtiin paljon siirtymiä pelkillä vatsalihaksilla. Aluksi pysäyttelin ja kun se onnistui hidastin käyntiä ja muuta. Sitten raviin. Aluksi siirtymisiä harjoitusravissa jonka jälkeen pidempiä pätkiä myös keventäen. Rami tuntui hirmu hyvältä alla ja kuunteli eikä juossut karkuun. Lopuksi otettiin laukkaa molempiin suuntiin. Ensin vasemmalle joka on se huonompi suunta jonne kaahattiin. Nostin siis suoraan käynnistä kun Rami puski aina maneesin ovea kohti kun toinen hevonen oli keskellä maneesia ja käytettiin päätyä. Vaihdettiin suunta ja otin oikealle vain yhden noston joka oli hyvä. Rami nosti kivasta rennosta käynnistä rennon hyvän laukan ja muutamien askelien jälkeen siirsin raviin. Tähän lopetettiin ja jatkoin Ramin kävelyttämistä. Hyvä fiilis!

Tallissa Rami sai hetken syödä ja sinä aikana raahasin tavaroita autoon valmiiksi. Ramin syötyä laittelin herran valmiiksi. Eli ensiksi BOT-selänlämmitin jonka päälle vohveliloimi ja sen päälle fleece hiittiloimi. Ilma oli kylmentynyt tosi paljon joten ajattelin tämän yhdistelmän olevan sopiva. Lopuksi koipiin kuljetussuojat.
Lastauksessa Rami oikkusi. Yksin kun yritin lastata tuli sillalle, mutta peruutti sivusta pois. Lopulta eräs mies tuli auttamaan ja ei päästänyt Ramia sivusta ja ruuna tulikin hienosti autoon. Kotiin pääsin lähtemään puoli kuuden aikaan? Matkalla poikkesin kotona hakemassa Ramille leipää jota syöttelin pihassa ja pieni hevonen mussutteli onnellisena niitä. Tallille saavuttua laitoin Ramin ensiksi pois eli hierion arnikaa selkään ja etujalkoihin ja jätin selänlämmittimen yöksi ja päälle vohveli. Siivosin kopin kunnolla ja laittelin tavarat pois ja kotiin pääsin lähtemään puoli kahdeksan kun suljin tallin. Kotimatkalla bongasin pari peuraa jotka loikkivat tien yli. Kotosalla olin sitten kasin aikoihin.

Voin myöntää et on väsynyt olo! Mutta kyllä oli sen arvoista (: Rami sai kivaa palautetta mm. rakenteestaan et on lämminveriseksi kivan lyhytrunkoinen ja kaulakaan ei ole mikään pitkä ja on vähän vankempaa mallia ja väritykseltä vielä ihana. Sain kivoja neuvoja ja nyt tiedän miten saan ratsastettua hevosta entistä paremmin!
Mitenköhän käy huomisissa koulukarkeloissa? Noo se selviää ;)


kameli


perjantai 7. lokakuuta 2011

Valmisteluja

Niin tosiaan pikainen postaus. Huomenna siis mennään sinne pilatesvalmennukseen Orimattilan hevoskylään ja tiedossa on aikainen herätys. Laskeskelin aikatauluja ja karu totuus tuli esiin. Kello joutuu soittamaan 5.00 ja tallille lähden viimeistään 5.30 jolloin olen tallilla 6.00 suunnilleen. Ensiksi otan heinät mukaan eli 2 verkollista paaliheinää ja 3 siivullista kuivaheinää. Sen jälkeen hevonen pesukarsinaan siistittäväksi, matolääkkeelle ja matkakuntoon laitettavaksi jonka jälkeen kokeillaan lastausta. Eka yritän lastata yksin ja jos ei mene niin tallin omistaja tulee talliin 6.30 jota kysyin auttamaan. Tavoitteena on lähteä ennen seitsemää koska menen Mäntsälän kautta siinä menee puolisen tuntia ja Orimattilaan kestää ajaa kopin kanssa noin tunti kun menee rauhallisesti. Pyrin olemaan kahdeksan jälkeen tallilla niin ehtii laittamaan hevosen rauhassa karsinaan syömään aamuruokiaan paremmin. Tarkkaa?

No itse aiheeseen. Tänään hain Ramille ruokaa ja mukaan tarttui pitkään himoitsemani huopa jota en ole raaskinut ostaa kun hinta on ollut n. 40 euroa. Ja nyt kun hinta oli vain 10 euroa lähti huopa heti mukaan. Eilen kävin kysymässä rehuja, mutta niitä tuli vasta tänään niin huovat pomppasivat silmiin. Sisäpinta on mustaa fleeceä? ilmeisesti ja muutenkin materiaalina loistava. Jos tuo huopa pysyisi paikallaan ettei liukuisi satulan alla. Tuo huopa tulee huomiseen valmennukseen mukaan ;)



Juoksutin Ramin pikaisesti kentällä kamalan sään takia. Ruuna oli ylivetelä joten purin okserin ja laitoin puomit ympyrälle. Ensiksi yhden puomin jonka Rami hyppäsi yli jonka jälkeen laitoin kaksi lisää perätysten epämääräisin välimatkoin niin saisi vähän ajateltavaa. Rami tykkäsi ja venytti askeltaan oikein kunnolla ja välillä sitten lyhensi reilusti niin sai ahdettua väliin kaksi askelta yhden sijaan. Tallissa pesin Ramin shamppoon kera ja siistin korvat plus niskan. Annoin kuivua ensin yhden fleecen kanssa jonka aikana tein muuta. Loimen vaihtamisen jälkeen hieroin jalkoihin ja selkään arnikaa. Jalkoihin käärin villapintelit kavionrajaan asti pitämään koivet lämpiminä ja selän hieroin läpi pikaisesti eikä pahempia aristeluja löytynyt. Laittelin ruuat valmiiksi ja lähdin kotiin.

Kotona sitten jouduin lähtemään heti Keravalle käymään Pontuksen kasvattajan luona ja hakemassa serkulta kameran. Kotiin tullessa vettä tuli saavista kaatamalla ja Järvenpäässä poikkesin kaupassa hakemassa Ramille omenaa ja itselle vähän namia ja syötävää aamuksi. Matkaa jatkettuani aloin lievästi hädissäni katsomaan diesel mittaria kun näytti olevan punaisen rajalla ja kotiin n. 20 kilsaa. Pääsin kuin pääsinkin tankkaamaan ja onnistuin ahtamaan autoon 80 litraa ja vielä olisi mahtunut eli meillä on siis vetoautona vanha mitsubishin pajero joka on loistava peli. Vakaa ajettava ja jaksaa vetää ilman, että hyytyy jokaiseen pieneen mäkeen ja talvellakin voi turvallisesti vetää nelikon kanssa.

Kotona sitten pakkasin kamat ja mukaan lähti 4 loimea; 2 fleeceä kuljetukseen, vohveli tallissa seisomiseen ja fleece ratsastusloimi sekä BOT-selänlämmitin ihan varmuuden vuoksi jos selkä tuntuu olevan vähän jumissa. Satulan ja suitset myös otin jo kotio niin sain pakattua kaiken tarpeellisen ja en niin tarpeellisen mukaan.

Katsotaan miten huomenna käy. Illan mittaan on alkanut jännittää ihan liikaa ja varsinkin itse ratsastusosio on mulle se jännittävin paikka. Ja toivottavasti Rami osaa käyttäytyä :D!

torstai 6. lokakuuta 2011

Eläimet liikenteessä

Tän päivän läheltä piti tilanne muistutti mieleen kuinka arvaamattomia eläimet ovatkaan. Ajelin seitsemän aikaa illalla tallilta kotia 70 km/h rajoituksen alueella hämärässä tajusin tiellä olevan reunassa jotain. Ensiksi mielessä kävi lenkkeilijä koiran kanssa kunnes valokiila lakaisi sen verran lähelle niin tajusin kyseessä olevan kolme peuraa. Painoin jarrun pohjaan ja auto pysähtyi jarrut huutaen juuri ja juuri ennen peuroja jotka loikkasivat tieltä pois. Kaksi loikki toiselle puolelle tietä ja pienempi yksilö yksin toiselle puolelle. Ajoin hitaasti eteenpäin kunnes tämä yksinäinen peura loikki tien ylitse ja jatkoin matkaa tarkkaillen tien reunoja tarkemmin.

Meidän autoilijoiden ja muiden moottirikäyttöisten vekottimien pitäisi muistaa myös kuinka arvaamattomia hevoset osaavat olla. Vaikka selässä olisi ratsastaja ja hevonen vaikuttaisi rauhalliselta voi tilanne muuttua nopeasti. Voin kertoa monia tarinoita jotka ärsyttävät suunnattomasti varsinkin kun on liikenteessä.

Kolme vuotta sitten lähdin Ramilla ratsastamaan ensimmäiseltä tallilta yhdelle yksityiselle tallille moikkaamaan tuttua hevosta. Ajotie oli todella kapea ja mutkainen ja porukka ajaa aina vähintään 80 km/h sillä tiellä ja pientareita ei ole joten ratsastin pyörätiellä reunassa joka oli lähellä tietä. Matkaa oli vaivainen kilometri mutta sillä matkalla monet autoilijat ja motoristit pelottelivat hevosta oikein kunnolla. Yksi motoristi huudatti moottoria Ramin kohdalla aivan tarkoituksella eli nosti kierrokset mahd. korkealle kytkimen kanssa. Muutamat autoilijat tekivät jopa samaa. Selvittiin onneksi, mutta Ramille jäi pieni kammo moottorikäyttöisistä vekottimista.

Päätin ratsastaa Ramin entiselle kotitallille kuvittelemaani rauhallista tietä pitkin. Se osottautuikin huonoksi ideaksi jo sen takia, että siltä tieltä pääsi jollekin kivilouhokselle ja liikenne oli vilkasta. Loppupeleissä talutin Ramia 5 km kun autoilijat olivat taas törttöjä. Käveltiin oikealla puolelle Rami oli ojan puolella. Autoilijat eivät väistäneet yhtään vaan ihan läheltä laskettivat reippaasti ohia ja joka kerralla hevonen ryntäsi eteenpäin. Kun yksi oli taas menossa ohi Rami käänsikin perseen poikittain tielle ja autoilija joutui hädissään painamaan jarrua voimakkaasti jonka jälkeen mulkoili ja heti ohi päästyä painoi reippaasti kaasun pohjaan ja säikytti hevosen. Yksi autoilija soitti torvea ohi mennessään joka oli halpamaista. Vastaantulijat sentään osa hidastivat ja muutama pysähtyi josta kiitin hymyilemällä ja moikkaamalla. Takaa tuli myös moottoripyörä joka väisti reilusti. Sen jälkeen en tielle uskaltautunut.

Ramille jäi tästä autokammo jonka jälkeen ohitustilanteet ovat olleet pelottavia. Rami loikkii paikallaan tai pyörähtää auton eteen enkä voi tehdä selässä yhtään mitään. Takana tulevat pakettiautot ovat pahimpia jos ne eivät edes yhtään hidasta vaan rämistelemät ohitse. Olin pitkän työn kautta saanu Ramin pysymään rauhallisena ohituksissa kunnes yksi vanha pakettiauto pilasi koko jutun. Myöhemmin Ramia lähdettiin "rohkaisemaan" hevoskaverin kanssa menemällä häntään kiinni tai kääntymällä vastaan.

Puolisen vuotta sitten oltiin maastossa kahden muun ratsukon kanssa. Rami meni kärjessä reippaan tahtinsa vuoksi kunnes takaapäin mutkasta tuli vauhdilla valkoinen henkilöauto kivien sinkoillessa sinne ja tänne. Rami pelästyi tätä ja poukkoili pystyyn ja pyöri keskellä tietä pienoisessa paniikissa kunnes rauhottui. Autoilija mulkoili vihaisesti kun joutui odottamaan hetken.

Oltiin taas maastossa Ramin ja Pokun kanssa. Kuulimme auton tulevan joten käännyimme vastaan tien reunaan. Auto tuli kuitenkin sen verran reipasta vauhtia ja meni reippaasti ohi niin, että Ramin jalkoihin lensi kiviä ja muuta soraa.  Rami hermostui tästä tilanteesta sen verran että keula nousi taivasta kohti ja poukkoili pitkän aikaa suuntaan ja toiseen pelokkaana. Auto hidasti siinä vaiheessa hiukan, mutta painoi taas reilusti kaasua kun pääsi ohi ja taas kiviä lenteli pitkin tietä. Rami ei kävellyt seuraavaan 10 minuuttiin vaan steppasi paikoillaan pää pystyssä. Muiden autojen kohdalla käännyttiin myös vastaan ja menimme Pokun lähelle hakemaan turvaa.

Miten on niin vaikea hidastaa jos tietää, että lähistöllä on ratsutalli? Miten vaikeaa se onkaan hellittää kaasujalkaa ratsukoita kohdatessa! Monen tilanteen takia olen jo pitkään pyytänyt autoilijoita hidastamaan nostamalla jo kaukaa käden pystyyn ja jos vauhti ei ala hidastua käännätytän hevosen takapuolta keskemmäs ja joskus olen jopa isomman auton kohdalla tehnyt sitä, että pohkeilla pyydän pienillä merkeillä muistuttamaan hiukan vauhkoontunutta eläintä jolloin autoilijat viimeistään hidastavat. Kun autoilija on kohdalla kiitän joka kerta hidastamisesta vaikka välillä se tuntuu turhalta yritykseltä saada autoa hidastamaan. Aina jos mahdollista myös itse väistän toiselle tielle tai leveämmäle kohdalle riippuen tilanteesta.

Nykyään pystymme ohittamaan traktoritkin ilman ongelmia kiitos aivan ihanien traktorikuskien jotka pysäyttävät koneensa ja jopa sammuttavat jos näkevät hevosen tulevan vastaan ja käynnistävät vasta kun hevoset ovat turvallisesti ohitse ja edenneet jo jonkun matkaa.

Liikenteessä ollessa pitää siis ottaa muutkin huomioon. Vaikka olisi kiire on aina aikaa vaikka pysähtyä korkeintaan minuutiksi odottamaan ellei välttämättä halua vaaratilanteita jossa pahimmassa tapauksessa ratsastaja ja hevonen löytyvät konepelliltä jonka jälkeen kuski saa odottaa pidemmän aikaa ellei itse ole vahingoittunut. Joten järki käteen kun ollaan liikenteessä!

Lisäksi heijastimet ovat tärkeät näin pimeinä aikoina. Heijastimet ovat niin oman kuin hevosenkin henkivakuutus pimeinä iltoina ja maksavat itsensä takaisin nopeasti.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Pieniä suuria onnistumisia

Maanantain jälkeen jäi huono fiilis joten eilisen pyhitin Ramille vapaapäiväksi ja tapasin kahdeksan aikaan illalla yhden kaverin jonka jälkeen taas tuli hyvä fiilis ja se on näkynyt tänään. Kävin tänään salilla vaikka polvi ei kestäkään tehdä koko treeniä niin panostin muutamaan muuhun kohtaan. Neljältä kyyti saapui ja lähdin tallille sitten. Pokulla meni tänään yksi vieras tyttö jolla on myös ex-ravuri. Mukaan nappasin gramaanit joita harvemmin edes käyttelen.

Rami oli taas normaali ihana höhöttelevä poika. Tallissa nukkui ja hieroi päätään jatkuvasti mamman kylkeä vasten. Siinä jalkoja läpi käydessä bongasin etujaloista nestettä sekä pienen epämääräisen kohdan joka onkin luuliikaa. Patti ei onneks ole mikää iso vaan jonku nimettömän sormenpään kokonen mutta pitääki seurailla sitä. Nesteiden takia kääräsin tummansiniset pintelit koipiin ja virittelin gramaanin hevoselle. Sain vinkin gramaanien virittelyyn eli nyt gramaanit eivät tulleet omaan lapaseen vaan aluksi laitoin ne normaalisti jonka jälkeen laitoin satulavyön välistä etukaaren eteen. Näin Rami ei saa päätä ihan ylös mutta en myöskään pystyisi vetämään sitä pakettiin jos gramaanit olisivat omissa käsissä.

Alkukäynnit tein kuitenkin ilman näitä eli en laittanut niitä vielä vyöhön kiinni vaan tunnustelin ensin hevosta. Rami tuntui jo heti alussa tosi rauhalliselta, ei hötkyillyt tai kyttäillyt vaikka eilen olikin vapaata. Alkuraveissa tunnustelin hiukan lisää ja ravasi tahdikkaasti vaikkakin pää ylhäällä ja pyörittelin volteilla ja mentiin suoria. Tein myös alkuun paljon käynti-ravi siirtymisiä sekä muutamia käynti-seis-peruutus-ravi siirtymää onnistuneesti. Rami työnsi itsensä kunnolla liikkeelle eikä vaan valahtanut raviin. Satu laittoi gramaanit kiinni ja sitten työstettiin hiki päässä. Aluksi Rami vastusteli nostamalla pään ylös kunnes tajusi et hei enhän mä oikeesti voi kulkee näin. Rami tajusikin nopeasti idean ja rentoutui. Ravi oli tahdikasta ja hevonen kevyt edestä ja avut menivät läpi. Vasempaan suuntaan vaihtaessa Rami esitteli hienointa raviaan hyvässä perääannossa ja tää on niitä harvinaisia hetkiä kun tuntuu et hevonen vaan liitää eteenpäin koskematta kentän pintaa ja pystyin kerrankin istumaan ravissa hyvin.
Mentiin ohjelma kerran läpi vaikka välillä muutamat kaarteet menivätkin vähän huonosti mutta ei tullut muuten mitään laukalle rikkomisia ja tahdissakin pysyttiin aika kivasti. Onnistuminen <3

Sitten lopuksi laukkoihin. Ensiksi vasemmalle joitakin nostoja ja laukka oli taas kivan tasapainoista, rentoa ja kolmitahtista suurimmaksi osaksi. Suunnan vaihdon jälkeen hyvästä ravista nostoja vaikka vauhtia kertyi hetkitäin liikaa. Otin lopuksi 3 nostoa suoraan peruutuksesta. Nämäkin onnistuvat Ramilta jo aika kivasti vaikka harvemmin niitä edes tehdään. Ensimmäinen nosto ei sujunut niin hyvin vaan otettiin joitakin kiihdytysraveja ennen nostoa jonka jälkeen uusi yritys. Tein ison ympyrän jonka puolessavälissä peruutin ja nostin laukan ja löytyihin sieltä se hyvä hieno laukka! Otin vielä kerran yhden noston ja se oli se paras ehdottomasti! Rami nosti ilman mitään muita askelia suoraan laukan ja se laukka oli enemmän kuin hyvää. Rentoa, tasapainoista ja kolmitahtista ja tämä pieni paketti pysyi kasassa ennen raviin siirtämistä jonka jälkeen kehuja tuli pienelle hevoselle hienosta työstä. Loppuravit mentiin rennosti ilman viritelmää ja Satu nappasi pintelit pois niin päästäisi taas vettä ihmettelemään. Mikäs siellä seistessä kun jalat viilenevät kivasti ja onhan se kiva kahlata. Tallissa vielä pesu, selän hoito ja loimitus.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Huono päivä


Tänään mikään asia ei oo menny hyvin. Tavarat on lennelly käsistä, kissat raapineet naaman verille ja samalla reisikin saanut kyytiä. Oma vikani kun makasin sohvalla kun kisuille iski riehumishetki. Auto temppuili tänään taas oikein kunnolla heti lähtiessäni sammui ja kun vaihdoin vaihteita kuului joku ihme ääni josta tuli mieleen et hirttääköhän joku kiinni autossa kunnes ääni loppui kun vaihtoi vaihteen kolmoselle. Ja jalka on edelleen aika kipee ja tähän päälle pamahtanut polvikipu kun oon rasittanut polvee kun kävelen enemmänkin sisäsyrjällä siirtäen painoa pois ulkosyrjältä.

Rami oli sentään tallissa tosi hellyyttävä kun hörisi hakiessa, töni ja hamusi jatkuvasti josta tuli hyvä mieli. Kuitenkin kentälle taluttaessa Rami muuttui jotenkin säikymmän puoleiseksi ja alkoi kyttäämään kaikkea vaikka tallissa nukkui. Tehtiin paljon käyntityöstöä ja pidin taas aluksi raippaa peukaloiden alla vakauttaakseni oman käteni ja Rami tuntui ihan kivalta ja kulki kivaa tahdikasta käyntiä rentona ja yritin pitää sen fiiliksen. Epäonnistuin vahvasti kun alettiin ravaamaan enemmän ja Rami karkasi heti avuilta eikä palannut kuin käynnissä jotenkin mukavaksi. Tehtiin ympyröitä ja siirtymisiä Ramin kaahatessa koko ajan. Otettiin ensin laukat vasemmalle vaikka en ollut ite nostoihin tyytyväinen. Oikealle otettiin yksi hyvä nosto jonka jälkeen pelkästään ravissa pyörittelyä. Istuin harjotusravissa yrittäen saada hevoselta sen pään alas kun jännittyi ja tikitti pää taivaassa vauhdilla eikä avut menneet läpi. Lopulta tehtiin sitten astetta kovemmat pidätteet ja saatiin se ravi edes hidastumaan ja lopulta pyöritin ympyrällä. Opettaja huomasi sen, että kenotan ulospäin jatkuvasti ja yritettiin sitä korjailla lopulta istuinkin jo ihan kohtalaisesti ja ennen loppukäyntejä hevonen rentoutui ja muuttui hyväksi! Tähän oli ihan jees lopettaa vaikka harmitti päivän meno vahvasti.

Kotiin ajaessa poikkesin hakemaan patonkia ja yhdellä pätkällä perään pamahti auto jossa oli valot päin mettää ja jouduin kääntämään aluksi taustapeilin kattoa kohti ja lopulta oli pakko kääntää kuskin puoleinen sivupeili osoittamaan ylöspäin kun valo häikäsi niin pahasti peilien kautta.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Hand in hand together

Välillä sitä miettii miten hevonen osaa yllättää monissa tilanteissa.

Lähdimme Sadun kanssa ennen yhdeksää tallille ja matkalla koukkasimme hakemaan Minnan ja tämän kisakonkari ponin Bellan. Meistä kahdesta kortillisesta olen se ainut jolla on BE kortti joten kiskoin ponin meidän tallille.  Rami tuli höristen vastaan ja oli niin mamman poikaa taas tänään. Pikainen varustus miljoonien heijastimien kera ja satulaan. Päätimme lähteä pitkälle maastoreissulle kunnes esiin tuli ensimmäinen ongelma. Yksi hevosista alkoi oikuttelemaan joten odotettiin hetki (vartti) tiellä kunnes hevonen oli ojennuksessa ja jatkettiin matkaa tämä herra oikuttelija kärjessä joka Ramille ei sopinut.
Ongelmat jatkuivat joten ratsukko kääntyi kotiin ja jatkettiin Minnan kanssa matkaa pitkälle reitille. Ravailtiin muutamia pätkiä kunnes kohtasimme pienen esteen. Keskellä tietä koko pienen tien leveydeltä oli ajettu iso kasa hiekkaa ja toiseen kasaan kiviä. Pienen mietinnän jälkeen keksin lähteä rämpimään mettään niin että päästäisiin kiertämään kasat ja jatkamaan matkaa. Ramihan oli tästä innoissaan ja rämpi metsässä syöden samalla kun etsin turvallisen reitin ja Ramikin keskittyi hetken omiin koipiinsa. Matka jatkui kävellen ja välillä ravaillen.
Jatkettiin matkaa suoraan vaikka olisi pitänyt kääntyä vasemmalle, mutta haluttiin päästä yhteen hiekkamäkeen. Ravattiin metsätietä pitkin kunnes tuli laukkasuora joka mentiin lähes täysiä ja alamäkeen ravattiin pitkä pätkä kun Rami ei edes harkinnut hidastamista. Onneksi Ramilla ollaan ravattu alamäkiä vanhoissa paikoissa joten sinänsä en pelännyt kyydissä vaikka vauhtia olikin. Lopulta käveltiin jyrkin kohta alas kunnes taas laukattiin, hetki. Rami kammoaa lätäköitä (niissä asuu alligaattoreita) ja päätti sitten täydestä laukasta vetästä liinat kiinni ja loikata pusikkoon. Bella lasketti laukalla ohitte ja Rami oli sitä mieltä että minähän en jälkeen jää ja sisäinen ravuri heräsi jostakin uumenista. Laukkaa ei ottanut enään vaan meni kunnon montéravia. Suora aukeni ennen mäkeä ja Rami jatkoi paahtamista kirien kovaa laukkaavaa Bellaa kiinni. Lopulta Rami pääsi rinnalle ja paahtoikin tästä ponista ohi!! Kyllä sen oon tienny että tuo hevonen ravaa kovaa, mutta niin menee tuo ponikin kovaa laukalla kun ollaan kisattu aikaisemmin ja silloin ei olla päästy edes laukalla ohitse. Rami oli innoissaan ja tyytyväinen reippaan pätkän jälkeen ja ainakin oli hikinen ja puhalsi. Ratsastettiin nuorten issikkaorien ohi ja käveltiin loppumatka tallille.

Tallissa Rami ehtikin jo kuivua kivasti joten hieroin arnikaa selkään ja jalkoihin, loimi päälle ja pihalle. Lastattiin pikkutamma koppiin ja ajettiin ponin omalle tallille, hoidettiin pois ja lähdettiin kotio mutkan kautta palauttamaan auto.

Mutta tän päivän meno vakuutti siitä, että kyllä tuolla hevosella on haluja juosta ja voittajanpää löytyy. Laukalle kun ei rikkonut mitenkään vaan paahtoi sitä upeaa raviaan niin huh! Ensi vuonna koelähtö tiedossa treenin kautta. Onneksi kilpakärrit löytyy kun isä osti ;)

lauantai 1. lokakuuta 2011

Ostoksia ja hirvibongausta

Muutaman päivän aikana on sattunut ja tapahtunut vaikka ja mitä.

Torstaina lähdin tallille puolilta päivin kun olin lähdössä käymään siskolla ja samalla reissulla Hööksissä. Kuitenkin ratsastamaan meno venähti kun siivosin Ramin karsinan tallin omistajan avuksi ja sne jälkeen hevonen sisälle puunattavaksi. Rami oli jo heti alussa hirmu säikky eikä rentoutunut kunnolla kertaakaan. Ratsastin vain puoli tuntia ja lopuksi otin nostot molempiin suuntiin jonka jälkeen käytiin kahlaamassa altaassa jossa on vettä jo aika paljon! Pienen taistelun jälkeen Rami meni veteen ja käveli korvat hörössä koko altaan matkan ja kasteli kuskin samalla. Ulos viedessä Rami sitten rykäisi ruohotupsua kohti ja samalla tallasi oikeelle jalalleni jonka jälkeen hypin ja kirosin pienen hetken. Kävely muuttui heti vaikeaksi ja pelkäsin pahinta, että nyt sieltä on murtunut jotain. Autolla oli tuskaista ajaa kotiin ja purin hammasta koko matkan kun kipu oli kova ja jalkaa särki ihan kunnolla. Lähdin kuitenkin Hööksiin ja sisko ajoi Klaukkalasta meidät sitten ostoksille jossa shoppailin hetken. Ramille löysin viininpunaisen kouluhuovan jonka laitan vasta koulukisoihin ja Pontukselle lelun ja alustan ja itselle sukat. Loput tavarat ostin muutamalle kaverille ja rahat katosivat aika mielenkiintoisesti. Tämän jälkeen haettiin subista vähän mussutettavaa ja ajettiin siskolle ja myöhemmin lähdin pimeässä ajelemaan kotiin.

Hööks 18 €
Perjantaina mentiin Sadun ja Pokun kanssa maastoilemaan ilman satulaa. Sää oli aivan ihana; aurinko paistoi ja vaikka tuuli niin tuuli oli lämmintä. Ekana käveltiin baanalla ja käytiin kahlaamassa taas Ramin kanssa. Tielle päästyämme tuli muutamia autoja vastaan ja Rami käyttäytyi ihanan mallikkaasti ja ihanat autoilijat hidastivat (: paitsi yksi... Vastaan tuli peltosuoralla henkilöauto kuomullisen peräkärryn kanssa aika vuahdikkaasti. Satu jo totesi että eikö se tajua hidastaa ja kun ei näkynyt merkkejäkään hidastuksesta vaan auto tuli samaa vauhtia (about 60 km/h) niin nostin käden pystyyn mutta sekään ei tehonnut. Lopulta lähdin kääntämään Ramin persausta keskelle tietä jolloin auto vihdoinkin hidasti ja kiitin heitä, mutta autoilijat katsoivat meitä vihaisesti ja kaasuttivat heti kun pääsivät meistä ohi. Käytiin pitkästä aikaa rauniolenkillä katsomassa hakkuita kuinka paljon puita oli lähtenyt ja ravailtiin pehmeällä tiellä. Päästiin suht perälle ennen yhtä peltoa kunnes Satu sitten sanoi "Tinttu kato tuolla pellossa on hirvi!" Siinä vaiheessa käänsin hevosen ympäri ja sanoin et en jää tänne. Näin kuitenkin hirvestä vilauksen ja kyseessä oli viime vuotinen vasa joka oli kyllä hienossa karvassa. Hirvi loikkasi metsään haistettuaan meidät (onneksi näin ettei hevoset haistaneet hirveä) ja käännyttiin takaisin. Kotiin mentäessä Satu päätti laukata Pokulla metsässä ja Ramikin innostui menemään jänisloikkalaukkaa ja siinä sitten kuskin roikkuessa harjan tyngässä kiinni toivoen ettei tipu. Loppumatkasta ravailtiin aika paljon vähän reippaamminkin ja ihasteltiin raunioita (vanhoja torppia) ja mietittiin millaista elämää niissä on ollut. Baanalla käveltiin vielä hetki ja lopussa Rami kompuroi pahasti ja kävi polvillaan rämpimässä, mutta pääsi ylös.
Kotiin ajaessa mentiin pikkuista hiekkatietä pitkin ja bongattiin pellossa juokseva hirvi joka tuli tietä kohti! Siinä vaiheessa leikin rallikuskia (tuttu tie) ja yritettiin nähdä hirvi läheltä, mutta otus kerkesi katoamaan mettään.


Tänään Rami joutui oikeasti töihin. Sää oli taas mitä ihanin kun aurinko paistoi oikein kunnolla vaikka tuuli olikin kylmää. Aluksi juotin Ramille melassia kun oli pientä nestevajausta huomattavissa ja 10 litraa katosikin nopeasti ämpäristä. Rami oli aika hermostunut kun tallin omistajan mies villoitti tallin seiniä uudestaan, mutta ei pahemmin enään pelännyt kun laitoin tollot korviin. Alkukäynneissä Rami oli ihanan rento ja rauhallinen joten tehtiin pitkät alkukäynnit ja venyteltiin samalla. Koulupiiska oli taas mukana pitämässä omia tassuja vakaina. Alussa tein paljon voltteja ja pysähyksiä kunnes alettiin ravailemaan. Istuin pääosin harjoitusravissa kun jalka ei kestä keventämistä. Välillä karattiin avuilta ja välillä mentiin kuin mikäkin kouluratsukko. Laukat sujuivat enemmän kun hyvin! Rami nosti rauhallisesta temmosta ilman kiihdytyksiä laukat ja laukka tuntui hyvältä. Oikealle otettiin enemmän nostoja kun vasemmalle. Rami oli lopulta sitä mieltä että nyt vaan laukataan ja ravin löytäminen oli lievästi sanottuna haasteellista.
Lopulta mentiin kouluhojelma läpi 3 kertaa. Eniten päänvaivaa tuottaa oikeassa kierroksessa keskiympyrä kun Rami lähtee puolessa välissä laukkaamaan vaikka kevennän. Kun siitä selvittiin ravilla tulikin seuraava haaste; lävistäjä. Tässäkin tarjotaan laukkaa ja näin. Vasen kierros menee hyvin, siirtymiset osuu kohdilleen ja ravi on tahdikasta. Harjoitusravista ei puhuta. Vasemmassa kierroksessa mennään R:ästä S:ään radan poikki ja suuntaa vaihtaessa oikealle Rami tarjoaa taas laukkaa. Ja lävistäjästä ei puhuta kun siiäkin tarjotaan laukkaa ja pituushalkaisijalle tultaessa kaarre venyy ja näin. No lopulta sain jotkut kohdat toimimaan ja toisia kohtia en saanut millään sujumaan. Harjoituksen puutetta tai jotain muuta sanon. Rami oli muuten ihan jees varsinkin laukkoihin olen tyytyväinen. Lopuksi otettiin yksi nosto ja lopetettiin siihen kun hevoselle jäi hyvä fiilis. Tallissa pesin, öljysin kaviot ja hoidin selän ja viskasin ensiksi vohveliloimen kuivaamaan jonka jälkeen yöksi fleecen päälle.


Ja tämän päivän laukkapätkiä.