vielä täällä

Pikainen pyörähdys teidän iloksi tai kauhuksi saatte itse päättää. Kirjoitan heti kun vain kykenen kunnon postauksen kuulumisista. Syy miksi en ole nyt käynyt postailemassa vaikka olisi aikaa on oma selkäni. Navetassa vedin selkäni totaalisen jumiin, viimeinen päivä meni siinä kun kävelin kumarassa hammasta purren kun en vaan enään kyennyt suoristamaan itseäni. Kaikki kiertoliike, kumartuminen ja suoristuminen, jalan nostaminen sattui niin paljon että huh. Rehukoneeseenkin joudui menemään ensin polvilteni kun en saanut jalkaa nostettua ja sieltä sitten kampesin itseni ylös pienen vääntämisen kautta. Sunnuntaista torstaihin olin kotona ja kävin vain tallilla laittamassa Ramin ruuat ja rapsuttelemassa ruunaa. Torstaina pääsin onneksi kiropraktikolle ja ai vitsi sitä tunnetta kun pystyy kävelemään suht hyvin! Ensin kiropraktikko kyseli mitä teen työkseni, harrastanko jotain. Kävi liikeradat läpi ja löysi kolme jumikohtaa jotka avattiin. Vähän jänskätti kylläkin, mutta helpotti kummasti.

koulukisoista

Heppailuun palatakseni menin silloin kisoissa myös Ramilla, ilman satulaa sekä tammalla helppo C:n. Molempiin olin todella tyytyväinen tietenkin, tammallakin saatiin hyväksytty suoritus ja tärkeintä että neiti liikkui koko radan ajan eikä yrittänyt temppuilla. Todellinen voitto siis!
Viime perjantaina kävimme satuloita sovittamassa ja todellakin rakas kiefferimme oli jäänyt Ramille kapeaksi. Ensimmäinen satula mikä laitettiin selkään oli siinä, se oli kuin tehty tätä hevosta varten! Kävin itse istumassa selässä ja rakastuin heti, se tuntui omalta- Aivan uusi kentaurin satula ja hinta 1490 euroa. Aivan mahtava istua mitä olen nyt 3 kertaa ratsastanut ja Rami liikkuu todella hyvin sen kanssa. Muutama pätkä ravia (sen verran mitä oma selkä kestää) ovat olleet ihan mielettömiä. Rami liikkuu pyöreänä ja liike on huomattavasti isompaa mitä aikaisemmin. Lisäksi ostin samalla reissulla 2 kg bioglucomin+ha valmistetta, itkin sisäisesti kun maksoin 216 euroa vaikkakin tämän pitäisi riittää noin 4-4,5 kuukautta. Penkistä kertoilen myöhemmin enemmän.

uusi koulupenkkimme

Muuten elämä on aika normia, kävin lauantaina vanhan ystävän kanssa syömässä kiinalaisessa jonka jälkeen suunnattiin Porvooseen katsomaan leffaa ja kotiin tulin joskus puolenyön jälkeen. Toisaalta en voi kun moittia itseäni, pitäisi oikeasti tavata enemmän kavereita, mutta kun vaikka puolen tunnin ajomatka tuntuu aivan järjettömän pitkältä? Tunnin ajomatka on vielä pidempi vaikka oikeasti on aika onneton matka vielä sekin.

Rampa katoaa paikalta ja palaillaan  myöhemmin kunnon kuvien kera. Kamerasta löytyy kuvia, mutta kamera on tällä hetkellä lainassa eikä ole mitään käryä koska saan takaisin.

Porvoosta iltaa !

energiaa jaossa

Heheei ! Niin tosiaan taisin lupailla että postauksia tulisi useammin, kissan viikset eipäs ole kerennyt kirjustelemaan! Siihen on loistava syy - valtava into tehdä tällä hetkellä ihan kaikkea eikä viitsi kuluttaa koneella aikaa. Olen lenkkeillyt koiruuden kanssa ahkerasti hienojen ilmojen kera, ratsastanut enemmän tai vähemmän sekä siivoillut ja nauttinut.

Niin energiaa, mistähän sitä tulee? Ehkä siitä kun on aikaa tehdä muuta, aamulla lenkille lähtö on oikeasti todella piristävää varsinkin kun aurinko paistaa, lehdet tippuvat puista ja on muutenkin aivan mahtavia ilmoja ollut tarjolla. Lenkkien jälkeen on tullut siivoiltua jonka jälkeen suunnattu tallille, vaikka ratsastukset ovat menneet ketuilleen on ollut kuitenkin ihan mukavaa käydä selässä. Tallin jälkeen on sitten tullut lähdettyä uudestaan lenkille, 2-6 km tullut talsittua yksin tai sitten hyvässä seurassa. Eilen onnistuin raahaamaan yhden lipasto alakertaan, selkä otti kylläkin pahasti nokkiinsa ja tämän päivän ajan selkä on ollut yhtä kipeä kuin silloin kun samaisen puolen selkälihas oli revähtänyt. Tilannetta ei helpota yhtään selässä oleva lukko - oikealla puolella sekin. Pitäisi varmaan soittaa aika kiropraktikolle. En ole koskaan käynyt, mutta kai nyt olisi aika hoitaa oma selkäkin kuntoon?

Rami on liikkunut aika kevyen puoleisesti nyt viikon ajan, menin toistamiseen synteettisellä satulalla joka ei kuitenkaan loppupeleissä toimi kun yrittää mennä kunnolla. Ilman satulaa olen yrittänyt keikkua selässä pari kertaa eri tuloksilla. Selässä on kyllä pysytty kaikesta huolimatta.
Maanantaina Ramilla oli hieronta, selkä oli hiukan parempi, mutta pientä jumia kuitenkin oli. Kyllähän sen tiedän kun syksy tulee niin Ramin selkä menee herkästi jumiin varsinkin kun on kylmää ja maa on märkää. Ratsastaessa olen pitänyt kyllä ratsastusloimea selässä lämmittämässä ristiselkää. Nyt sitten mennään mieluusti ilman satulaa tai yleispenkillä kunhan saadaan koulupenkki asia kuntoon.

raaskin ostaa sittenki !

Ramin klippasin maanantaina, epämääräisen näköinen klippaus, mutta minkäs teet tuommoiselle turrukan alulle? Kun ollaan ravailtu enemmän niin kyllähän ruuna hikoaa ihan mukavasti ja kuivuminen kestää "ikuisuuden" omasta mielestäni. Normaalisti olen klipannut vasta myöhemmin kun Ramilla on ollut kunnon talvikarva ja klippaamiseen menee jonkun verran aikaa, nyt ei mennyt kuin 30 minuuttia mikä on oikeastaan ennätys! Raimoska oli hirmu kärsivällinen kun malttoi seistä kiltisti paikallaan kun mamma sähelsi pienen hetken.

Tammuskalla olen mennyt nyt kahtena päivänä peräkkäin, memenkin neidillä tallin koulukisoihin C:n. Omistajat pyysivät menisinkö, tammalla ei ole kisattu kuin olikohan se 2 kertaa aikaisemmin koulua ja nyt vaan kokeiltaisiin miten neiti menee, syökö kouluaidat ja pysytäänkö sisäpuolella kun kiikun selässä. Tamma on toiminut ihan kohtuu kivasti, eilen tein laukassa jonkun verran töitä ihan vain temmon vaihteluna, välillä kokosin laukan aivan minimiin jonka jälkeen annoin mennä reilusti eteenpäin. Lisäksi treenattiin peruutuksia ja aivan perus asioita. Lopussa otin lävistäjällä vähän temmon lisäystä, tamma oli eri mieltä ja esitti jonkin sortin lisäyksen. Siinä vaiheessa olin lähellä tippua satulasta kun en vaan enään pystynyt keventämään tai tekemään muutakaan. Tänään mentiin samalla linjalla, laukassa menin pari kertaa lävistäjän ja pyrin siihen ettei tamma pääse vaihtamaan laukkaa - vaihtaa todella herkästi laukan. Peruutukset menivät tänään todella hyvin, peruutti löysällä ohjalla ihan kaikessa rauhassa ja suoraan.

Ramin kohdalla olen vetänyt viivan nimen ylitse ja sanoin tänään tallin omistajalle että tilanne kun on mikä on. Yleissatulalla on jotenkin hankala lähteä vääntämään koulua kun on estepainotteinen ja ohjaa jalan hirveän eteen. Koulusatulaan on niin tottunut ja sen kanssa on vaan niin kiva mennä! Tai sitten on vaan tullut totuttua liian hyvään. Eipä siinä tallin omistaja heitti et ruuna pitää nähdä kisoissa jossakin luokassa eli tuut raviohjelman. Pitää nyt vähän katsoa mitä teen asian suhteen, heitin että siinä vaiheessa kyllä menen ohjelman ilman satulaa niin ompahan jotain haastetta! Satulan kanssa raviohjelma menee turhan helpoksi, ilman satulaa varmaan tipun, mutta no sittenhän tipun. :D

Huomenna alkaa navetta, herätys 5:00 great! Pitää sovittaa tallilla käynti aamunavetan ja iltanavetan väliin jollakin tavalla niin ehtii Raimoskan hoitamaan.
Ja lopuksi Pontsasta on nyt tullut isä! Pennut syntyivät maanantaina, tyttö ja poika. Tyttö menehtyi pian syntymän jälkeen (oli vielä kerma), mutta poika voi hyvin.

turhautumista ja satula ongelmia

Reilu viikko viimeisestä postauksesta, ei vaan ole ollut aikaa kävellä työpäivän + tallilla olon jälkeen yläkertaan, käynnistää konetta ja alkaa rustaamaan. Töihin olen mennyt ysiin, päässyt viideltä, puoli kuusi ollut kotona jonka jälkeen olen suunnannut tallille ja tullut kotiin parhaimmillani puoli kymmeneltä. Ruuna on liikkunut ahkerasti, ollaan maastoiltu, kiipeilty ja kouluiltu.

Turhauttaa liikaa, ruuna liikkuu koulusatulan kanssa oikesti huonosti. Toppauksessa on se "riski" että satula voi kaventua samalla ja niin kävi. Kun laitan vyön kiinni kunnolla, satulan väliin ei mene kuin puolet sormista, Ramin kävellessä saan sormen päät satulan väliin koko matkalta. Lapa ei pääse liikkumaan kunnolla satulan  kanssa vaan se kinnaa kiinni, pitkänä ruuna liikkuu ihan ookoosti, kootessa lähtee tikittämään eikä raville löydy mitään tahtia, laukka ei toimi ollenkaan. Pelkän ympyrän ja voltin ratsastus on tuskaa ja mitään muuta en edes lähde yrittämään. Kävin eilen Hyvinkäällä Haapasen luona, selitin tilanteen ja varattiin 25. päivä aika ja aletaan katsomaan varmaankin uutta koulupenkkiä mikä sopisi ruunalle hyvin ja että se pystyy taas liikkumaan hyvin. Samalla katsotaan varmaankin onko selkä ihan ok, hieroja vilkaisi eilen pikaisesti ja pientä jumin alkua vasemmalla puolella. Nyt hoidan sunnuntaihin asti ruunaa sähköllä ja hieroja tulee sitten maanantaina hieromaan Ramin läpi.

Palataksemme viime viikkoon käytiin maanantaina puolentoista tunnin maastolenkki! Mukaan lähti "uusi" yksäri, mukava tyttö sekä hupaisa pv tamma (Ramin uusi nainen) ;D. Mentiin pitkä matka tietä pitkin, jouduttiin kääntymään kertaalleen metsässä kun vastassa olikin kaivinkone ja kierrettiin toista kautta metsään ja samoiltiin siellä. Satoi vettä, tuuli ihan kiitettävästi ja oli kylmä. Selvittiin kaikesta huolimatta ja oli hauskaa ainakin posket olivat kipeät nauramisesta. Tiistaina taidettiin käydä kiipeilemässä ja keskiviikkona menin muistaakseni kentällä hetken ja torstai oli ruunalla vapaa. Perjantaina tuuppailin kentällä hetken todellakin epätoivoisena.

Lauantaina menin ilman satulaa ja kierrettiin tämän samaisen maastokaverin  kanssa baana ensin kaksi kertaa jonka jälkeen mentiin kentälle pyörimään hetkeksi. Rami liikkui hyvin, ravi oli tahdikasta ja oli tasainen edestä ja hirmu herkkä ratsastaa. Käveltiin pääosin, vähän ravailtiin. Tallin jälkeen hain Pontuksen kotoa ja lähdettiin siskoni luo kyläilemään. Peeäs koirani on oikeasti pimeä - poitsu rakastui pieneen 2 kk ikäiseen kääpiökaniin ja pesi pitkäkorvaa vähän väliä varsinkin päästä. Pimahtanut?

Sunnuntaina hui hai vaihdettiin tämän pv tamman omistajan kanssa ratsuja! Olihan siinä hetken aikaa mietittävää miten tammuska toimii, hyvien ohjeiden kanssa päästiin pian samalla aaltopituudelle ja tamma toimi ihan kiitettävästi ja saatiin aika paljon hyviä pätkiä kun tamman sai ratsastettua pienen työstön jälkeen peräänantoon. Mielettömät liikkeet pakko sanoa! Laukan kanssa vähän keskusteltiin, en osannut nostaa kunnolla, mutta loppujen lopuksi muutaman pukin jälkeen laukattiin kentällä, tehtiin joitakin vaihtoja ja laukkailtiin lisää. Tamman omistaja meni sillä välin Ramilla, ravaili jonkun verran ja sai ruunan toimimaan helposti ja uskalsi ottaa vähän laukkaakin.

Maanantaina kouluilin Ramilla vähän, huonolla tuloksella ja meinasin tippua kun satula keikkasi kyljelle. Ruuna oli täpinöissään ja keskittyminen miinuksen puolella joten tehtiin ravi-seis-ravi harjoituksia sekä ravi-seis-peruutus-ravi siirtymisiä. Eipä siitä sen enempää sanottavaa. Epätoivo iski jälleen kerran kun kentältä poistuminen tallin suunnalle oli liian jännää, kertaalleen liinat kiinni kävellessä kun edessä oli pieni lätäkkö.

Eilen urheilin Ramin sekä tammuskan kanssa ensin tietty oma kullanmuru käsittelyyn. Kävin kaivamassa kotoa Ramin ensimmäisen satulan, synteettisen koulupainotteisen yleispenkin jonka toivoin sopivan jätkälle vähän paremmin. Sovittelin sitä hetken, laitoin vyön kiinni ja kyllä vaan nyt lavoille jäi vähän enemmän tilaa kun kiefferin kanssa. Joudun kuitenkin vähän varmaan korjaamaan satulaa romaanilla ettei se laskeudu liian alas. Menin 35 minuuttia ja tunnustelin miten Rami liikkuu. Ensin venyttelyt, vähän ravia pitkin ohjin jonka jälkeen vähän kokosin ja kappas sehän liikkui! Ei edelleenkään niin hyvin mitä voisi, mutta huomattavasti paremmin kuitenkin kaikesta huolimatta. Ratsastelujen jälkeen hevonen ulos ja toinen tilalle.

Tamman kanssa kouluiltiin tunnin verran ja fiilis oli hyvä kun sain tamman nopeasti avuille. Pari sinkoamista kentän toisesta päästä toiseen kun onhan nyt hevoskaverit aika pelottavia kun liikkuvat kentän ulkopuolella! Laukat nousivat helposti, pitkillä sivuilla otin muutamia keskilaukkoja ja yritin epätoivoisesti istua tamman isossa laukassa. Ravissa taivuttelin ympyröillä, mentiin kolmikaarista molempiin suuntiin ja paljon kävelyä. Super tamma :)

Tänään aamu alkoi 45 minuutin lenkillä Pontuksen kanssa, samoilua metsässä ja reipasta kävelyä ja vähän juoksemista. Hetki lusmuilua jonka jälkeen auton nokka kohti tallia ja Ramin selän hoito heti ensimmäiseksi urakaksi. Pienen haparoinnin jälkeen sain lätkät oikeille paikoilleen ja ensimmäinen vartin hoitojakso alkoi. Toinen hoitojakso oli myös vartin mittainen joka vaikutti koko selkään. Rami haukotteli käytävällä ja selkeästi tykkäsi. Karvakorva takaisin pihalle ja seuraavan karvakorvan vuoro jonka selkään eksyin.

Eli tosiaan ohjelmassa oli "uudella" tuttavuudella ratsastelua, jonkun aikaa tallilla asunut todella sympaattinen eestinhevosruuna Vekku. Mielenkiinnolla odotin mitä urakasta tulee, löydänkö itseni nielemästä kentän hiekkaa, turhaa pelkoa. Hirmuisen kiltti kaveri kyseessä! Ensiksi halusin ruunan liikkuvan reippaasti käynnistä lähtien, hyvin lähti ainakin alku. Ravissa sama juttu jonka jälkeen työstin jonkun aikaa ruunaa kivaksi. Laukoissa oli todella kiva, vähän testailua olenko tosissani ja onko pakko tehdä kunnolla töitä. Kokeilin vähän lävistäjällä askeleen pidennystä sekä laukassa yritin saada ruunan menemään loppuun asti oikeassa laukassa ilman vaihtoa, pari onnistunutta pätkää jes! Loppuraveissa ruuna väläytteli oikein urakalla, kantoi itsensä hyvin ja moottori pelasi kunnolla ja herkistyi todella paljon avuille. Testasin vielä peruutukset, pysähdykset sekä peruutuksesta raviin siirtymiset mitkä onnistuivat oman perstuntuman mukaan hyvin. Tykkäsin todella paljon ruunasta ja sen yritteliäisyydestä kuinka se yritti tosissaan kun sain oman tahtoni läpi. Hieno kaveri! Kiitos tytöt poitsun lainaamisesta <3.

Ah ihanaa vihdoinkin uusia kuvia käyttöön. Ainiin peeäs ostin "uuden" kameran. Käytettynä kuitenkin eli veljeni Canon EOS 1100D, omaan käteen sopiva vaikka haikeudella hylkäsinkin rakkaan EOS 400D:ni.