HIHS ostoksia ja klippausta

Taas täällä pienen tauon jälkeen! Eli vauhdikas viikonloppu oli kun kaveri eksyi tänne Mäntsälään ja mentiin siis katsomaan HIHS:iin sunnuntain viimiseen näytökseen.

Kävin aamusta maastoielmassa tallikaverin kanssa ja mentiin sellaine tunnin käyntimaasto ja kiipeiltiin paljon jyrkkiä mäkiä. Kummallakaan ei ollut satulaa vaan oli ihana istua lämmintä hevosta vasten ja ihailla maisemia. Kaveri tulikin myöhemmin illalla ja ajeltiin sitten maaseudun rauhaan nukkumaan koirien kanssa. Meni pitkälle yöhän kun grillattiin makkaraa, syötiin vaahtokarkkeja ja katottiin leffaa ja tottakai jutusteltiin.

Lauantaina herättiin aikaisin ja lähdettiin tallille ajelemaan. Ramilla oli tänään siis klippauspäivä joka jänskätti. Haettiin Rami tarhasta ja laitettiin pesariin seisomaan korvat kiinni. Klippaajan kanssa käytiin pikaisesti raja läpi ja ilman mitään liidulla piirtämisiä alettiin klippaamaan. Aluksi Rami vähän oli sitä mieltä et mitä hittoo nyt tehään mutta rentoutu aika kivasti. Kun klippaus oli valmis klippaaja työnsi koneen käteeni ja sanoi siistipäs vähän joitakin kohtia. Ensimmäinen kommentti et enhän mä osaa! Noo siinä sitten surruuttelin vähäsen sieltä täältä pieniä karvatuppoja epätoivoisesti. Onneksi Raimo kuitenkin kiltti klipattava niin ei tarvinu pelätä.

Klippauksen jälkee varustin pienen hevosen ja kipusin selkään kaverin pitäessä hiukan tuntia mulle. Suurin ongelma mulla on kyynärkulma; en omista sellaista oikeastaan. Kädet vaan valahtavat suoriksi joten nyt panostettiin siihen et pidin sen kulman kätösissäni. Ramilla oli gramaaniviritelmä ihan löysästi ja aloin sitten työstämään sitä ohjeiden mukaan kentällä jakaen kentän puoliksi. Tehtiin siirtymisiä ja yritettiin saada hevonen kuuntelemaan. Siirtymisetkin alkoivat onnistua kunhan muistin antaa sen sisäohjan olla rauhassa. Ramikin tuntui jo loppua kohden enemmän kuin hyvältä ja palkittiin ruuna lepokäynnillä hyvän pätkän jälkeen. Sitten kaverikin eksyi Ramin selkään. Ramihan ei ole helpoimmasta päästä ratsastaa kun on todella herkkä suusta ja myös pohkeista todella tarkka. Liika paine saa hevosen ryntäämään alta ja jos pidättää hitusenkin liian voimakkaasti rikkoo peitsille. Vieras ihminen ei voi vaatia Ramilta oikeastaan mitään tai ei edes suostu liikkumaan vaan pitää olla samanlainen ratsastustyyli kun mullakin on niin sitten voi vähän pyytää enemmän. Ratsastajan lihasvoima on Ramilla tärkeä ja jos selkään laittaa ihmisen joka heiluu ja hötkyy niin Ramikin sinkoaa ja menee miten sattuu. Siitä huolimatta pieni ruuna meni tosi kivasti vaikka vaati töitä. Mikä ihaninta ei tarvinut pestä hevosta! Yleensä Raimo hikoaa tosi paljon varsinkin kaulan, ryntäiden ja lapojen alueelta joten vauhtiraita klippaus tuli tarpeeseen.

Tänään sitten kruunattiin hauska viikonloppu Helsinki International UB Horse Show:n kera! Mentiin viimeiseen näytökseen jossa mielenkiintoisin oli Rolex FEI World Cup joka jännitettiin. Muuten pyörittiin ostoksilla ja yritin etsiä mustia meksikolaisia tuloksetta. Ja jos löytyikin hintalappuun kurkatessa yleensä sivutin suitset. Ei löytynyt myöskään mustaa rintaremmiä, no aina ei voi voittaa.

Mukaan lähti siitä huolimatta heti alkutaipaleella suloinen riimu sekä tummanruskea naru. Seuraavaksi pyörittiin ties kuinka kauan kunnes löysin sen mitä oon jo pitkään himoinnut; vatsapanssari!! Kun luin hinnan 55 euroa oli pakko ostaa mahapanssari Ramille niin voi turvallisin mielen hokkikeleilläkin hypätä. Myöhemmin löysin kivan pitkän mustan koulupiiskan jossa on "läppäpää", puisen kyltin jossa lukee "varusteet" ja alpuolella on hevosen kuva ja viimeinen ostos ennen poislähtöä oli vihre-beige puuvillaloimi. Pyörittelin pitkän aikaa tämän loimen kanssa tarvinko sitä. Toisaalta en tarvitse, mutta toisaalta tarvitsen joten ostin senkin. Myytävänä oli myös mitä ihanin liila tallitoppis fullneck:illä, mutta hinta 134 euroa ei oikein iskenyt joten sivuutin sen haikein mielin.



HIHS ostokset



Siitä huolimatta satulahuopa kokoelmakin kasvoi kolmella huovalla. Ei sentään uusilla vaan käytetyillä. Ramille sain nyt estekisoihin oman huovan jota tullaan käyttämään ehdottomasti sekä kaksi yleistreeniin sopivaa huopaa. Ja Pontuskin sai jotain; olin vahingossa ottanut hööksistä pony kokoiset pinkit jalkaheijastimet vaikka piti ottaa Full kokoiset kaverille (toiset oli sentään full kokoa) ja pienen pähkäilyn jälkeen mietin mihin nämäkin upotan kunnes keksin Pontuksen. Onneksi nämä pony kokoiset soljella ja tarralla olevat heijastimet on kuin luotu Pontuksetn etutassuihin! Eipä mennyt sekään ostos hukkaan ja onhan tuo pinkki aika miehekäs väri ;)?

"uudet" huovat



martsaläppä Hööks