sunnuntai 25. marraskuuta 2012

voihan harmaus

Yllättävää kyllä rutkutan heti alkuunsa tästä jatkuvasta harmaudesta ja kurasta! Jos torstaina vaikka sataisi sitä lunta niin kummasti tulisi valosampaa. Nyt kun katson pihalle niin no pimeäähään tuolla on.. Kirjoitettavaa ei oikeastaan ole mistään erikoisemmasta eikä kameraa viitsi raahata tallille edes viikonloppuisin tai vapaapäivinä. Sentään jaksoin yksi ilta raahata kameran alakertaan ja räpsin meidän vanhuksista muutamia kuvia. Poitsut saivat uuden häkin (koiran kylläkin) jota jouduttiin vähän tuunaamaan ja uskallettiin päästää vanhukset yhteen eikä tappelusta ole ollut puhettakaan. Vierekkäin nukkuvat kylki kyljessä mökissä tai mökin katolla.




Muuta elämää kummempaa ei ole tapahtunut. Ramin kanssa edetään hiljaksiin hyvällä fiiliksellä pääosin käyntityöskentelyä vaikka eilen tuli ravattua vähän enemmän herran pölhöilyjen vuoksi. Kentälle päästyämme alkoi heti kyttäämään joka paikkaa ja sinkoili sinne ja tänne puhisten. Rami töihin, mentiin sulkuja (tai yritettiin) ja vähän avoja ja ravissa pyöritin isolla ympyrällä ja manasin kuinka huonoon kuntoon olen itsekin mennyt. Lopulta Rami oli kiva kun sain lopultakin pidettyä kädet lähellä kroppaa etteivät kädet huidelleet ties missä ja sen jälkeen oli hyvä lopettaa ravailut. Käynnissä tehtiin vielä hidastus harjoituksia pelottavien paikkojen kohdalla ja kaikki sujui jopa kivasti. Pesu, jalkonen kylmäys noin 15 minuuttia ja ruokien laitot hiljaksiin. Tänään vain poikkesin tallilla n. 20 minuuttia, laitoin ruuat ja kävin tarhassa rapsuttelemassa Ramia joka oli vähän ihmeissään kun ei lähdetty minnekään. 

Pontuksella olisi torstaina kontrolli silmien ja korvien takia. Pontuksella on siis ollut korva- ja silmätulehdus ja nyt toivotaan että tulehdukset ovat menneet ohi. Eilen sentään tuli kiva viesti kasvattajalta että hän leikkii joulupukkia ja tuo meille Virosta näyttely remmin :) 
Messarikin lähestyy kovaa vauhtia, mutta torstai ratkaisee asian mennäänkö sittenkään sinne. Peukut pystyyn!

pikkunen 15 vk

Mennään vielä lisää ohi aiheesta vähän omaankin elämään. Torstaina on vapaata ja jos nyt pääsisi sinne hööksiin suunnistamaan vaikka tili huutaa kohta tyhjyyttä (ei ihan, mutta melkein) vaikka eipä siinä listassa ei ole mitään kummempia ostoksia kun rintaremmi. Jos kerrankin löytäisi itelle jotain? Suurin osa palkasta menee Ramiin ja Pontukseen, itselle en osta enään melkein mitään. Pitäisi ostaa parit kengät, vaatteita, mutta ei vaan saa aikaseksi. Olisi kyllä tarkoitus käydä citymarketissa vähän pyörimässä löytyisikö mitään ihmeellistä. Ensi kuussa pitäisi käyttää the body shop lahjakortti minkä sain viime vuonna sylikummiltani.

Harmittaa vähän jopa kun en osaa antaa enään itselleni aikaa. Koen velvollisuudekseni käydä tallilla joka päivä vaikka vaan laittamassa ruuat valmiiksi ja käydä rapsuttelemassa Ramia jonka jälkeen voin hyvin mielin mennä kotiin. Yleensä "käynti" saattaa venyä helposti pariksi tunniksi paitsi tänään. Vaikka en edes ratsastaisi niin kaikkeen muuhun menee aikaa.
Pitäisi ehtiä kuntoilla enemmän vaikka positiivista kyllä painoa on tippunut vajaa 5 kg kesästä. Kesällä olin jatkuvasti stressaantunut enemmän tai vähemmän ja nyt kun olen kivassa työpaikassa, missä on aivan älyttömän kiva työporukka ja muutenkin saan hyötyliikuntaa niin kyllä ne kilot karisevat. Ja kun ei ole mitään stressiä mikä vaikuttaa todella paljon. Pari kiloa pois niin olen samassa painossa kuin 3 vuotta sitten ja se kelpaisia! Vaikka haluaisin olla n. 10 kg kevyempi, mutta kyllä se ajallaan lähtee. Pienistä asioista ihminenkin on iloinen.

Mutta ei auta kun suunnistaa alakertaan. Kerrankin ei pelkästään hevosteluun liittyvä postaus, tovottavasti kelpasi. Jatkossa voisi harkita enemmän aiheesta poiketen postauksia jos joku jaksaa edes lukea liirum laarumia.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

hädässä ystävä tunnetaan + maastoilua

c. Sini L. 2012
Niinhän se vaan menee, että hädässä se ystävä tunnetaan ja onneksi ympärillä on maailman parhaimmat ystävät jotka pelastavat päivän! Eilen käytiin Ramin kanssa kentällä n. puoli tuntia vähän ravia ja muuten käyntiä. 

Mutta tänään käytiin ensimmäistä kertaa maastossa kolarin jälkeen. Tallikaveri tuli hakemaan 8.45 tästä pihasta ja suunnattiin tallille tarkoituksena käydä mäkilenkki näin aamusta kun tiellä ei pitäisi olla kummempaa liikennettä. Tallin omistaja oli jättänyt Ramin ja Pokun (kuvassa) sisälle kun tiesi että tulemme aikasin ja alettiin laittamaan hevosia heti kuntoon. Rauhaksiin harjailtiin, varustettiin jonka jälkeen selkään ja kentälle. Käveltiin varmaan joku 20 minuuttia pelkästään pitkin ohjin jonka jälkeen vähän pyörittelin käynnissä pohtien omaa istuntaa samalla ja tehtiin muutama ravisiirtyminen ja vaadin Ramilta että se ei saa lähteä kaahaamaan pää ylhäällä vaan pysyy alhaalla ja parin toiston jälkeen asia selkeni Ramille ja ruuna ravaili rentona ja pyöreänä ja aika matalana. Kun oltiin ravattu yhteensä joku 2 kierrosta niin sen jälkeen pelkkää käyntityöskentelyä pieni hetki mm. harjoiteltiin vähän avoja miten ne oikein menivätkään. Sitten vaan maastoon kävelemään! Ratsastaja panikoi itse enemmän koko tilannetta kun hevonen otti asian rauhallisesti. Rami käveli tiellä aivan pitkin ohjin pää ihan alhaalla eikä hötkyillyt yhtään. Käännyttiin mäkeen ja siinä sitten höpistiin tallikaverin kanssa ja hän tarjosi hevostaan että voisin käydä maastossa joku päivä voittamassa oman pelkoni hevonen + auto + ohitustilanne. Idea kuulostaa enemmän kuin hyvältä, koska pakko se on myöntää että oikeasti pelkään tällä hetkellä maastoilua ja varsinkin pelkään sitä jos auto tulee vastaan, ei hidasta ja hevonen pelästyy sitä ja kääntyy auton eteen ja jos autolla on vauhtia enemmän kuin 20 km/h niin siinä vaiheessa on varmaa kumpi häviää. 
Vaikka maastossa ollessa kerran kuului jostakin läheltä aikamoinen kolahdus Rami vain nosti päätä, jännittyi hetkellisesti ja sen jälkeen oli taas aivan rento. Vaikka kolahduksia kuului useampaan kertaan ruuna vähät välitti. Tallin pihalla sai suuret kiitokset ja itsekin olen vähän varmempi taas maaston suhteen. Kuljetaan näin aluksi tallin nurkissa ja haetaan sitä varmuutta sieltä. 

2009

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

ensimmäiset raviaskeleet ja shoppailua

Aktiivisuus on edelleen plus kymppi, mutta ei anneta sen pilata päivää. Kuitenkin Ramilla olen ratsastanut nyt taas pari kertaa, yksi talutuspäivä sekä yksi täysin vapaa päivä vai kenties kaksi. Rami on ollut super ihana joka kerta ja tänään ruuna oli ihan parhaimmillaan (:

Torstaina ratsastin Ramilla kentällä, hetki töitä muuten pääosin pitkin ohjin kävelyä. Rami oli ihan mukava ja kuunteli hyvin mitä pyysin. Hoidin jalat ihan normaalisti, ruokin ym. mutta kotiin meninkin itkien. Eipä ole sitäkään tullut koskaan koettua! Tallille olen mennyt itkien parikin kertaa, mutta se että lähden itkien on enemmänkin huolestuttavaa. Ei siitä sen enempää :/ 

Perjantaina  kiinnostus oli täysi nolla kun käännyin tallitielle. Matkaan lähdin ihan fiiliksissä, mutta ne tulivat kovaa alas ja meinasin kääntyä kotiin ihan suosiolla huulta järsien, mutta menin tallille. Onneksi Rami piristää päivää kummasti ♥. Kävin pelkästään taluttelemassa Ramia kentällä, venyteltiin ja hemmoteltiin pientä karvakorvaa. 

Lauantaina kävin töiden jälkeen shoppailemassa! Hih hih yllättävää. Torstaina olin kylläkin ostanut Ramille uuden vyön, horzen nahkaisen 125 cm pitkän. Jatkoin sitten ostoslinjaa mm. Back On Track 30x40 pintelipatjoilla (kahdet) sekä ihanat uudet suojat! Sekä kaksi rehusäkkiä; uutta rehua mitä alan syöttämään sekä yrttisekoituksen. Ah vihdoinkin! Kävin viskaamassa uuden säkin tallille ja jatkoin siitä lähes suoraan navetalle tekemään iltaa sekä hoitamaan hevosen. Illalla vielä värjättiin siskon hiukset.

Tänään ratsastin Ramilla kentällä n. tunnin verta ja otettiin ensimmäiset raviaskeleet! Aluksi vähän pyöriteltiin käynnissä ekat n. 20 minuuttia, hiukan ravia ja sitten taas n. 30-40 min käyntiä. Huomaa kyllä kuinka iso merkitys piikityksellä oli; ravissa oikeasti astuu alle toisellakin jalalla sekä ravi heittää ihan järkyttävän paljon ylöspäin vaikka pyytäisi eteenpäin. Kaverikin kävi selässä ja otti vähän ravia ja kyllä se ravi on oikeasti muuttunut. Ravailun jälkeen Rami muuttui todella kevyeksi edestä, kantoi itsensä ihan mukavassa korkeammassakin muodossa . Todellakin vino tällä hetkellä joten suoristeltiin vähän ja kun Rami oli niin super niin sai sitten pitkät ohjat ja piitkät loppukäynnit. Ratsastuksen jälkeen hoidin jalat Joint Lotionilla, lämppärit koipiin ja pellava kuppiin. Ja oon todella tyytyväinen tuohon joint lotioniin ainakin Ramilla huomasi oliko se perjantaina suuren eron takajaloissa. Nestettä ei ollut mikä on kiusannut jo pidemmän aikaa taas meitä. Suosittelen!   

Sitten ostoksiin. 


Horzen elastinen nahkavyö. Oikeastaan en tykkää kummemmin horzen tavarasta, mutta tämä hyppäsi silmään ja olihan se pakko ostaa. Nahka on kivan tuntuista ja muutenkin sopii meidän "tyyliin". Tykkään.


Tykkään kaikista BOT tuotteista liikaa ja ajattelin panostaa näihin joten tulihan ostettua. n. 36 € / kpl. En ole vielä kokeillut, mutta kyllä nämä tulevat meille käyttöön.


Todella pitkään himoitsemani suojat tättärää! Kaikessa komeudessaan ovat siinä. Etualalla ovat takasuojat ja takana sitten etusuojat. Etujalansuojat maksoivat 79 euroa ja takajalan 69 euroa miinus 10 % alennus kummastakin. Testasin tänään Ramille ja hyvin istuivat. 


Takajalan suojissa on koko matkalta geeli sekä jänteen kohdalla "kohoumat" tukemaan jännettä sekä vaimentamaan iskuja. Mieluinen yllätys kun olin katsonut vain etujalan suojia enkä ollenkaan takajalan. 


Etujaloissa on sitten suunnilleen jänteen alueella suurimmaksi osaksi myös geeliä sekä nuo kohoumat. Suojissa on tarrat joten geelijutut saa helposti pois ja pesuun. Muu osa on ihan neopreenia

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

siedätyshoitoa

antaa tulla vaa! 2008

Rami parka traumatusoitui varmaan lopullisesti. No ei sentään! Eilen vietin vapaapäivää koiraa pestessä ja talleillessa. Aamun aloitin reippaalla lenkillä Pontuksen kanssa jonka jälkeen alkoi noin kolmen tunnin urakka. Ensimmäinen epätoivoinen urakka oli saada kasteltua koira täysin märäksi jonka jälkeen shamppoota kului kiitettävästi. Huuhtelussakin meni oma ihana aikansa ja entäs kuivaus! Kuivaamiseen käytin suunnilleen kaksi tuntia. Koirakin heittäytyi nukkumaan kun parka oli ihan väsynyt lenkistä. No mutta nyt on ainakin siisti koira.

Sitten tallia kohti! Onneksi sää suosi ja päätin ratsastaa Ramilla kentällä. Kenttää kuitenkin lanattiin joten odoteltiin hetki ja mentiin sitten kentälle vaikka traktori pyöri perälevyn kanssa kentällä. Mukana oli tallikaverin luotettava suomenhevosruuna joka vähät välitti ja itse talutin. Rami sen sijaan sai ensiksi aikamoisen halvauksen kun kone tulikin liian lähelle ja siinä oltiin välillä kahdella jalalla ja yritettiin päästä tilanteesta pois. Kuitenkin parin halvauksen jälkeen käännyttiinkin kävelemään koneen perään. Hetken Rami oli todella jännittynyt kunnes rentoutui yllättävän nopeasti eikä jäänyt siihen paniikinomaiseen tilaan vaan uskalsi luottaa ettei se traktori hyökkää kimppuun eikä sitä tarvitse pelätä vaikka se pitää hirveää meteliä ja kolinaa. Aina välillä Rami sai myös palkkioksi namia kun oli niin reipas poika. Kun kone lähti kentältä menin selkään ja Rami jatkoi tyytyväistä rentoa linjaa. Tehtiin joku 5 minuuttia töitäkin käynnissä tai voiko sitä edes työksi sanoa kun vähän kerättiin ohjia tassuihin ja vaadin siltä ihan perusjuttuja ja ku ruuna muuttui kevyeksi edestä ja kuunteli mitä pyysin niin iso kiitos ja pitkät ohjat takaisin. Ramista huomasi kuinka mielissään se oli siitä kun vähän "tehtiin" jotain. Käveltiin joku 30 minuuttia taluttelujen lisäksi ja sitten talliin.

Lisäksi menin vielä tunnille tallin hevosella lyhyellä varoitusajalla Lysti poitsulla. Ruuna oli vapaana joten mikäs siinä kyllähän sitä mielellään menee tunnille! Tunnilla ratsastettiin ihan voltteja ja ympyröitä ja yritin löytää hyvää tatsia ratsastukseen huonolla menestyksellä. Jotenkin tuntuu että kaikki opit ovat kadonneet jonnekin enkä osaa edes ratsastaa :D Lopussa ruuna oli mukava ja asettui paljon paremmin kun tunnin alussa kun kuski uskalsi vähän ratsastaakin niillä pohkeilla. 

Tänään en harmikseni ehtinyt liikuttaa kun lupasin ruokkia tallin hevoset ja muutenkin joten tyydyin rapsuttelemaan Ramia ja hemmottelemaan ruunaa joka oli kyllä ihmeissään että hei miksei mennäkään lenkille? Oli kovasti tulossa karsinasta ulos ja hörisi jatkuvasti kun liikuin tallissa. No jos huomenna ehtisi liikuttamaan. Huomenna tulee palkkakin joten ajattelin ostaa kokeiluksi Horse Powerin Joint lotionia jalkoihin. Lisäksi pitäisi ostaa ne uudet suojat Ramille joita olen jo himoinnut kauan ja viime viikolla kun hipelöin niitä lisää niin kyllä se oli siinä että nämä suojat haluan! Jos ne sitten kestäisivätkin kauan. Hope so..

Mutta erikoispostausta varten joitakin ideoita olisiko? Vai keksinkö omasta pienestä päästäni jotain todella tylsää 90 lukijan kunniaksi ? :D Pari haastessa pitäisi vielä tehdä mutta jokunen idea jos tulee niin sitten kirjoittelen siitä.


sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Klinikka, klippaus ja kuvia

Hellurei! Laiska ihminen ei saa aikaiseksi kivuta yläkertaan työpäivän päätteeksi kun on käynyt vielä tallilla ja kulutan näin viikonloppuna aikaa tähänkin hommaan. Meillä ei ole tapahtunut sen ihmeempää, maanantaina käytiin klinikalla, keskiviikkona klippasin ja eilen ratsastin ensimmäistä kertaa Ramilla kuukauteen!

Maanantaina meillä oli aika Hyvinkään hevossairaalalle 10.30 piikittämään oikea jalka (takapolvi ja kinnernivel). Eläinlääkäri tutki Ramin jalat, juoksutettiin vähän ympyrällä ja hän katsoi myös kolaroidun jalan. Se jalka on ok, ei aristanut yhtään ja kaikki oli kondiksessa mutta tätä piikitettyä jalkaa vähän arkoi ja jalka piikitettiin. Katsoi myös että ompa Ramilla taas tuo toinen takajalka turvoksissa ja kerroinkin sitten että nyt kun kelit ovat näin huonot niin reagoi ja kerroin miten hoidan jalkaa niin sanoi että olet hoitanut aivan oikein. Juttelimme myös klinikalla erään todella mukavan naisen kanssa joka tykästyi Ramiin kuinka rauhallinen kaveri onkaan ja yllättyi kun kerroimme Ramin olevan lämppäri. Kotiin lähtiessä poikkesimme agrimarketissa ostamassa Ramille "enkkuviltin" ei kuitenkaan aito vaan missä on 70 % villaa, putsit sekä heijastinsuojat. Takajalkaan kun ei voinut laittaa kuljetussuojaa niin ostimme putsit sen takia ja nämä heijastinsuojat että saadaan sitä jalkaa edes vähän suojattua. Kotiin päästessä Rami jäi loppupäiväksi sisälle lepäämään.
Kävin kotona ja lähdin takaisin tallille ratsastamaan tallin hevosella Lystillä. Lysti toimi oikein kivasti ja oli kiva ratsastaa pitkästä aikaa! Alle tunti mentiin napakasti ja hevosella ja kuskilla oli ainakin hiki.

Keskiviikkona klippasin Ramia vähäsen nyt kun saatiin lupa alkaa ratsastamaan (aluksi tietty käyntiä jonkun aikaa) ja kun Ramilla on paksu talvikarva ja hikoaa herkästi niin helpompi on klipata vähäsen. Rami ei paljonkaan mitään sanonut klipperistä mitä nyt siitä vähän oli sitä mieltä että yhyy ei saa ihan pään läheltä klipata. Epämääräinen vauhtiraita, mutta eipä se haittaa kun kotitallilla pyöritään. Perjantaina tosin klippasin koko kaulan paljaaksi kun siitä kuitenkin hikoaa eniten ja vähän yritin viimeistellä klippausta.

Eilen sain houkuteltua äidin mukaan tallille kameran kanssa. Pääsin töistä yhdeltä ja kahden jälkeen lähdettiin tallille. Rami oli ihmeissään, että hetkonen mitäs nyt tehdään. Mentiin kentälle kävelemään ja käveltiin joku vartin verta pitkin ohjin. Rami kulki aluksi todella etupainoisena ja luimisteli, mutta hetken käveltyä rentoutui kunnolla. Todella jäykkä tietty pitkän tauon jälkeen, mutta muuten en valita ja oli kiva päästä Ramin selkään (: Rami vain odotti koko ratsastuksen ajan nameja kun annoin ruunalle pienet mansikkanamin palat kun olin selässä ;) uusi ihana herkku! Rami kun on niin nirso ettei kelpuuta mitä tahansa namia, mutta noita mansikkanameja himoitsee! Liikutuksen jälkeen perus harjailut, hemmottelut ja koipien hoidot.

Nyt voisi suunnata tallia kohti vähän kävelyttämään Ramia jonka jälkeen vähän siivoilla huoneessa (: tai yrittää vähän järkätä siistimmäksi.

venyttelyä