tiistai 29. maaliskuuta 2016

8 vuotta kavioliitossa!

29.3.2008 sain hakea ensimmäisen oman hevoseni eli Ramin. Näihin vuosiin on mahtunut mielettömän paljon ylä- sekä alamäkiä. Mutta kaikesta ollaan selviydytty ja toivon että meillä on vielä jokunen vuosi yhteistä taivalta edessä. :)

Mutta jälleen kerran kuvia irtojuoksutuksesta. Nyt kun kentällä on aidat niin voi juoksuttaa siinä huoletta.Viime viikko meni päin prinkkalaa kun flunssa iski heti piakkoin sen jälkeen kun oin jahdannut jätkiä karkumatkaltaan. Töitä oli kuitenkin tehtävä, mutta hevosia ei enään jaksanut liikuttaa iltaisin, tallin sain nippa nappa siivottua kun sykkeet heittivät pelkästään karsinoita siivotessa ylös. Kävin vähän Ramin selässä torstaina kyllä keventelemässä mikä kostautui heti jonka seurauksena jouduin perumaan koulukurssinkin. Harmi! Nyt olo jo helpottaa joten kävin tänään kummankin ruunan kanssa maastossa käppäilemässä ratsastushuovalla, on muutes kätevä.













maanantai 21. maaliskuuta 2016

Ei mitata tät nollis ei rahassa tilil silti meil on sitä samaa ku on janal ja wilil

Huh huh! Kuinka monta viikkoa on viime postauksesta? En edes muista! Voin kertoa että siitä lähtien on ollut aikamoista hullunmyllyä, töitä on riittänyt nyt sen verran kivasti ettei iltasin ole jaksanut edes harkita koneen avaamista, pakolliset jutut olen kattonut mutta en enempää. Pidetään tämä postaus lyhkäsenä kun tuossa reilun tunnin päästä saa taas lähteä töitä kohti, puolisen tuntia sitten tulin sisälle tekemästä poikien uutta tarhaa, älkää kysykö, selitän kyllä.

Reilu viikko sitten oltiin Ramin kanssa Pinja Immosen estevalmennuksessa. Yli vuoden tauko puomeista/hyppäämisestä, kyllä jänskätti! Rami kävi hirmusen kierroksilla koko valmennuksen ajan eikä tilannetta auta pyörivä satula. Tehtiin ihan simppeleitä perustehtäviä mitkä ovat kyllä hyviä! Päästiinhän me sitten hyppäämäänkin. Kyllä hävettää oma istunta mitä katsoin kuvilta ja videoilta mitä henk.kohtanen valmentajani oli ottanut! Mutta niistä jatketaan ja tulen varmasti käymään Pinjan valkuissa jatkossakin. Hyvin jäi mieleen kun Pinjalle esittäydyttiin ja sanoin että Rami on lämpönen. Hetken hiljaisuus ja Pinjan kommentti oli ai tämäkö muka lämpöinen? Ei kyllä siltä näytä hän ajatteli että siinä olisi ainakin seassa friisiläistä. Ompa kivan mallinen hevonen. Tuli älyttömän hyvä fiilis!

Voi että kun hävettää! Voisi vaikka opetella istumaan suorassa. Penkin suoristelu menossa?
Muuten pojat ovat liikkuneet no vaihelevasti. On ajettu, juoksutettu ja käyty vähän pellossa treenaamassa. Seppokin on käynyt kentällä töissä, positiivisesti yllättänyt eläin! Alkaahan se pikku hiljaa ymmärtämään ettei tarvitse kulkea pää pystyssä, hyväksyy tuntuman hienosti ja myös pikkuhiljaa niskasta. Sepolla on myös käyty viikko sitten hiitillä kun oli tarkitus ilmoittaa ensi viikolle starttiin. Mutta voi olla etten sitten ilmoitakaan vaan Seppo saa lähes kahden kuukauden "paussin" starteista, hoidetaan ja virkistetään taas mieltä.

Perjantaista sunnuntaihin olisi tarkoitus treenailla oikeein urakalla koulukurssin muodossa, molemmilla pojilla! Rami kahtena päivänä ja Seppo yhtenä, poikien kunnon ja jaksamisen mukaan mennään tietysti. Hyvä hakea ideoita ja vinkkejä miten taas alkaa työstämään poikia, Sepon kanssa tarvin eniten apua mutta niin Raminkin. Odotan innolla kurssia!



Niin jos palataan vielä nopeasti tähän poikien uuden tarhan rakentamiseen. Lauantaina iltana kun tulin töistä kotiin sattumalta vilkaisin tieltä hevosten tarhoille ja kauhukseni näin Sepon lompsimassa vapaana ! Auto äkkiä pihaan, ampaisin tallin luo ja näin myös Ramin vapaana. Ehdin vaan sen verran huutaa että pojat kun jätkät hyppäsivät naapurin peltoon ja läksivät vauhdilla kauemmas. Juoksin tielle epätoivoisena samalla soittaen puheluita että nyt on hätä hevoset ovat karanneet. Pojat olivat kaartaneet onneksi eräälle päättyvälle pikkutielle, seisoin keskellä tietä kun pojat tulivat laukaten kohti, Seppo ohitti hipoen minut ja Rami hyppäsi ojaan ja sieltä takaisin tielle ja kaartoivat isolle tielle takaisin! Äkkiä perään, asfaltilla näkyi hyvin hokin jättämät jäljet ja onneksi ne menivät takaisin pihaan. Jälkiä seurasin aina laitumelle asti, kerkesin hakemaan tallista kauhallisen ruokaan ja lähdin rämpimään. Pojat söivät tyytyväisenä oksia naapurin pellossa ja katselivat kiinnostuneina äheltävää omistajaa. Ja lähtivät taas karkuun, Rami etunenässä! Menivät takaisin pikkutielle ja naapurin takapihalle mihin jäivät "mottiin" ja Rami antoi siinä sitten kiinni Sepon kanssa. Kiukkuisena talutin jätkät talliin. Yhtä irronutta etukenkää lukuunottamatta onni onnettomuudessa. Olin soittanut myös valmentajalle joka soitti veljelleen että ottaa auton ja lähtee tarvittaessa pysäyttämään liikennettä jos ei muukaan auta. Eihän siinä auttanut kun vaihtaa hevosille kuivia loimia päälle ja ihmetellä tarhaa. Kolme tolppaa miljoonissa osissa, lanka katki. Muuta en keksi kun että joku olisi säikäyttänyt pojat niin pahasti että olisivat ryysänneet aidasta läpi. Koko eilisen päivän sitten seisoivat sisällä kun alettiin laittamaan kentälle lautoja tolppiin että saadaan edes joku tarha. Tänään tein tarhan loppuun eli laitoin langat ja toivon että ne pysyvät siinä edes hetken.

Olikohan siinä tärkeimmät asiat? Sununtaihin asti olen vielä töissä jonka jälkeen en taas tiedä mitä teen. Ainakin ajattelin jossakin vaiheessa hakea opiskelemaan, hevosalaa kylläkin vaikka pyöritin ajatusta yhdestä toisesta opiskelimahdollisuudesta. Mutta sen näkee sitten mitä tässä kehittelee. Perjantaina porukat lähtee lomalle viikoksi joten bileet pystyyn ja jos ehtisi vähän tekemään tälle blogillekin jotain kivaa. Mutta nyt vähän unta että jaksaa taas tehdä töitä, kivaa olla kipeenä ja yrittää tehdä fyysisesti raskasta työtä samalla

Lentävä sydänpyllyinen lihapulla

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Ootte niin kauniita, ootte niin kauniita yhessä niinku magneetit toistenne sylissä

Kuvapläjäys olisi jälleen luvassa äidin pikku kultapossukerholaisista. Sepolla on nyt ajettu mm. hangessa ja eilen 8 km, Ramilla menty koulua ja maastoiltu joten näiden hommien vastapainoksi halusin tarjota pojille taas jotain kivaa eli irtojuoksutusta. Tällä kertaa laidunta lähestyessä Rami alkoi keräämään painetta ja siinä vaiheessa kun irrotin otteeni riimusta niin pojat ampaisivat matkaan. Kamera keikkui kaulassa näin upea kelin kunniaksi ja saihan siinä jokusen kuvankin sentään. Huomenna Sepolla on starttiin viimeistely eli torstaina juostaan kilpaa, huono lähtörata tiedossa ja ihan kovia hevosia vastassa. Mutta mennään taas katsomaan miten papparainen jaksaa :) Seuraava startti onkin sitten vasta kuun lopulla. Ensi viikolla pojille tulee hieroja sek 13, päivä olisi tarkoitus osallistua Pinja Immosen estevalmennukseen Ramilla, toki ei mennä hyppäämään vaan ilmottauduin puomi/kavaletti tunnille. Mutta nyt siis kuvia, huomenna laitan loput niin ei tule hirveästi otoksia yhteen postaukseen :).