This could be perfect

Lopultakin pientä kuvapäivitystä pikkumiehestä! Eilen tuli hypättyä nelisen hyppyä surullisen pienten ristikoiden ylitse ja korkeushan oli hurjat 40 cm ja selvittiin hengissä. Sain pari AHAAA elämystä miten saan Ramin rauhoittumaan hypyn jälkeen ja loppupeleissä pystyin laskemaan ohjan todellakin pitkäksi ja ruuna ravaili rennosti alhaalla eikä kaahauksesta ollut tietoakaan. Laukka sujui enemmän kuin mukavasti vaikka parhaimmillaan ei ollut, yleispenkki tuntuu vähän kinnaavan edestä ja lavat eivät pääse liikkumaan kunnolla. Kuitenkin oikealle laukatessa pyöristyi hyvin ja laukkasi oikein rennosti ja vasemmalle sitten vähän keskusteltiin asiasta. Laukat nousivat hyvin, oikeassa kierroksessa tarvitsi vain siirtää omaa painoa ja sanoa laukka niin johan lähti. 

Tänään oli sitten taluttelupäivä, ulkona oli semmonen puhallus etten viitsinyt mennä selkään. Ramikin oli sen verran täpäkkänä koko ajan, tallissa puhisi koko ajan eikä uskaltautunut edes syömään iltaruokiaan ilman että vahdin karsinan edessä. Huomenna Ramilla on vapaa koska suunnistan itse valmentajan luokse ratsastamaan hänen hevosellaan, katsotaan miten käy!

kyyhkyläiset

Yksisarvisen sukulainen

ainakin voit edes yrittää

Tilanne näyttää paljon valoisammalta ja nyt on aikaa vähän raapustella kuulumisia. Rami on lähtenyt paranemaan todella hyvin ja oikeastaan päässä on enään ollut vähän karvattomia kohtia, mutta nekin paranevat hyvää vauhtia. Rami on virkistynyt todella paljon siitä mitä se oli ja se on taas ihana sama ADHD otus. Loma teki ruunalle jälleen kerran hyvää, ratsastettavuus on parantunut huimasti ja motivaatio työhön on kohdillaan. Oikeestaan aloin kirjoittamaan tätä postausta viikolla, eilen jatkoin ja tänään pyyhin suurimman osan pois ettei tule kilometrin mittaista jaarittelua.

Maanataina Ramin ihotulokset tulivat patalogilta ja eläinlääkäri sitten soitteli asiasta ja suomensi pääkohdat. Eli siis tulehdus oli kyseessä vaikka patalogi heitti myös ilmoille allergian, mutta tuloksien mukaan koepaloissa ei ollut mitään allergiaan viittaavaa, tulehdusta vain. Aiheuttajaa ei tiedetä eikä sitä saada selville, mutta se riittää että saatiin tietää mikä oli? Verikokeen ajoin vielä viemään illalla ja sain tuloksen puolen tunnin päästä ja verikoe oli ok eli antibiootin sai lopettaa ja palata normaaliin liikutukseen.

Ramin kanssa ollaan nyt käyty maastoilemassa, yksi kouluvalmennus, kävelypäivä sekä tänään työstin hetken kentällä. Valmennus meni todella hyvin, otettiin kevyesti hevosta ajatellen. Koko homma aloitettiin venyttelyllä käynnissä sekä ravissa, saatiin hevonen täysin auki ja Rami tuntui hyvältä ratsastaa. Pääosin tehtiin käynnissä töitä, vähän ravia ja vähän laukkaa kumpaankin suuntaan. Rami esitti täysin puhdasta kolmitahtista laukkaa oikeaan kierrokseen, vasempaan ei ollut niin puhdasta. Valmentaja hämmästeli että johan on kun entinen juoksija ja lämpönen esittää puhdasta kolmitahtista. Laukkailujen jälkeen Rami sai jälleen kävellä, hetki ravia jonka jälkeen takaisin käyntityöskentelyyn. Valmentajakin kävi Ramin selässä vähän opettamassa takaosakäännöstä. Rami tarjosi kaikkea mahdollista kun oli uusi asia, mutta kyllä valmentaja Ramin sai menemään. Ei lähtenyt vaatimaan täydellisyyttä vaan että polki edes kunnolla alleen. Loppukäynnit mentiin osittain selästä ja lopun ajasta talutin ruunaa. Hieno mies se on.

Tänään mentiin alle tunti hiostavan ilman takia. Rami sai paljon kävelyjaksoja enkä vaatinut mitään ihmeellistä kunhan oli rento ja kuunteli. Vaikka muuten kaviokaveri oli viimisen päälle säpsy, kaikki oli jännittävää ja välillä sinkoiltiin sinne ja tänne. Laukkaa otettiin vähäsen, oikealle laukkasi jälleen puhdasta kolmitahtista, vasempaan ei ollut puhdasta, mutta läheltä liippasi. Huomasin heti jos en pääse istumaan tarpeeksi tiiviisti satulaan, laukka ei ole puhdasta ja kun saan itseni tyyliin liimattua penkkiin kiinni Ramikin muuttuu alla ihan toiseksi hevoseksi.

Rami on nyt saanut uuden laidunkaverin, edellinen tyttöystävä kun lähti perjantaina takaisin kotitallilleen niin sovitettiin sitten Rami ja tallin omistajan tamma yhteen ja ovat kyllä niin suloinen pari tui tui. Aluksi juoksentelivat ympäriinsä (siis Rami enemmänkin) tamma ihan ihmeissään mikä tuolla kaverilla on kun kaahaa joka suuntaan. Rami jäi juoksentelemaan vielä tamman mentyä sisään, esitteli paraatiraviaan häntä tötteröllä ja kaikenmaailman liukupysähdykset ym. tuli nähtyä. Seuraavana päivänä olivat syöneet kylki kyljessä eli eipä tuossa mitään ongelmaa ole. Pitää yrittää räpsiä kuvia kyyhkyläisistä :D Muutama erikoispostaus idea löytyy kunhan saan aikaiseksi kirjoittaa ne. Palaillaan !

laukkaa ratsureima, 2009

Trust me, that's the price of beauty

Viimeisestä postauksesta ollaan menty taas parempaan suuntaan Ramin paranemisen kannalta. Lääkkeet lähtivät puremaan ja ainakin kainaloista on huomannut miten hyvässä kunnossa ne ovat olleet. Enään ei löydy mitään kovettumia ja iho on muutenkin paremman tuntuinen. Kaulassa oleva läiskä on myös lähtenyt paranemaan kiitettävästi. Päässä on edelleen epämääräisiä laikkuja vaikka pesen pään joka päivä shampoon kera sekä rasvaan huolella. Poskien koepalojen tuloksia odotellaan yhtä, toivottavasti saadaan alkuviikosta jotain uutta tietoa. Huomenna ajan jälleen kerran aamusta tallille ottamaan pienestä ruunasta verikokeet - hiukkasen jänskättää! Ei ole koskaan tullut otettua itse verikoetta, mutta nyt senkin oppii. Onneksi opettajana on mitä kärsivällisin hevonen joka ei vähästä hätkähdä vaikka mamma sähläisi (vaikka onkin muuten aikamoinen häslä).

Rami on saanut muuten viettää vapaata viikkoa jos ei lasketa pakollisia pesuja ja rasvauksia mukaan. Yöt on ollut sisällä - näin varmistan, että antibiootti menee varmasti. Vaikka eipä tuossa mitään ongelmaa ole esiintynyt koskaan kun tuo ahmatti imuroi kaiken.

Tähän pikatervehdykseen päätämme tämän raapustelun, illalla on vielä iltatallin vuoro ja huomenna mennään tukka putkella joka suuntaan. Palaillaan asiaan kun saadaan klinikalta tuloksia!

2009

usko vain yhdessä me selvitään

Maanantai ilta - totaalinen paniikki. Hevosen siistiminen, ruokinta ja tärkeimpien tavaroiden pakkaaminen ja koppi perään. Illalla yritin mennä aikaisin nukkumaan huonolla tuloksella. Pyörin sohvalla vaihtaen asentoa koko ajan ja pöyssään tyynyjä. Lopultakin nukahdan kunnes 3:48 koira havahtuu, juoksee tupaan ja haukkuu vihaisesti. Kurkataan ikkunasta ulos ja kukas muukaan kuin postinjakaja pörrää postilaatikoilla. Koira palaa takaisin olohuoneeseen, käy makuulleen kunnes ponkaisee uudestaan ylös ja ryntää tupaan. Tämän jälkeen en enään saa unta vaan havahdun vähän väliä. Kello soi 5:30 ja herään pirteänä meikkaamaan ja kuuden jälkeen lähden suunnistamaan tallille.

Ramin ruokinta, harjaus, kuljetussuojat sekä verkkoloimi viileän aamun vuoksi. Ruuna on sitä mieltä etten mene koppiin, mutta pienen keskustelun jälkeen käveli nätisti perässä, laitoin kuljetushihnaan kiinni jonka jälkeen väliseinä paikoilleen, takapuomit kiinni, silta ylös ja autoon. Matkaan menee tarkalleen tunnin verran ja klinikalla olimme vähän ennen kahdeksaa. Ilmottautuminen ja ruuna talliin, koppi pois perästä ja suoraan töihin.

Hermoja raastava odotus alkoi. 11.30 oli Ramin aika ja kellon lähestyessä ruunan aikaa tulee huono olo enkä tiedä miten päin olisi. Toisaalta luottavaisin mielin kun tietää miten hyvässä hoidossa ruuna on, mutta pieni pelko takaraivossa JOS löytyykin jotain vakavampaa. Ennen yhtä puhelin soi ja vastaan välittömästi. Eläinlääkäri kertoo tarkasti mitä ovat tehneet ja mitä on selvinnyt. Ovat ottaneet verinäytettä, tutkineet ihoa sekä ottaneet Ramista koepaloja ihosta ja lähettäneet ne eteenpäin tutkittavaksi. Tutkimuksista selvisi, että ruunalla on ihotulehdusta, mutta pään koepaloista odotamme tuloksia vielä. Mutta sitä ei tiedä edes eläinlääkäri mistä ihotulehdus on tullut, mikään ei ole muuttunut, samat ötökkämyrkyt olleet ennen tätä eikä ympäristössä ole mitään muutoksia. Se voi loppujen lopuksi olla monen asian tulos, mutta se jää ilmeisestikin arvoitukseksi. Hoitona viikon antibiootti kuuri, pesemistä klinikalla saadulta shampoolla, salvaa sekä putkilot uutta verikoetta varten minkä itse otan ennen kuurin loppua jonka jälkeen tiedämme saammeko luvan normaaliin liikutukseen. Jos verikokeista näkyy jotain niin sitä aletaan tutkimaan vielä lisää. Helpotus! Puhelun jälkeen soitan äidille ja kerron tilanteen sekä arvion paljonko reissu maksaa - kiitettävästi.

Työt loppuvat viideltä, ajan kotiin hetkeksi jonka jälkeen äiti lähtee mukaani hakemaan Ramia. Saavumme klinikalle ennen seitsemää, tallissa Rami hörisee ja käyn rapsuttamassa ruunaa tyytyväisenä. Klinikan sisätiloista löydämme hoitajan joka ojentaa 2 paperia ohjeita sekä tutkimusten tuloksia. Pienen tavaamisen jälkeen saan jotain selkoa asiasta. Kassillinen hoitotarvikkeita (3 purkkia antibioottia, pari pakettia salvaa, ruiskuja, neuloja, koeputkiloita sekä shampoota) sekä laskun maksaminen. Yli 600 euroa, mutta oli myös sen arvoista kun syy selvisi. 

Pihalla napataan Ramista muutamat kuvat, lastataan jonka jälkeen lähdemme suunnistamaan kotia. Matkalla pysähdymme kertaalleen kopin heilahdellessa katsomaan onko kaikki hyvin jonka jälkeen matka jatkui. Ennen yhdeksää palasimme tallille, Rami pääsi karsinaansa ja sai iltaruuan jonka seassa oli 12 mittaa antibioottia. Laitan aamuruuat valmiiksi ja lähdemme kotiin. Kotona menen suoraan suihkuun ja käperryn sohvalle makaamaan. 

Aamulla puhelin hälyttää 6:20, puen päälleni ja suuntaan auton nokan tallia kohti. Ensiksi ruokin Ramin jonka jälkeen rasvaan ruunan kainalot, varmistan että poskissa olevat tikit ovat ok, ötökkähuppu päähän ja hevonen laitumelle. Voi pienen hevosen pieniä iloja - vauhdilla oman naisen luo muutaman pukin kera. Lähden kotiin, suihkuun jonka jälkeen töihin. Töiden jälkeen suuntaan tallille, pesen Ramin kokonaan ohjeiden mukaan, levitän salvaa kaulaan, kainaloihin sekä päähän Ramin ollessa sitä mieltä että ei saa. Hoidan vielä takajalan tavoitteena saada ruvet pois lopullisesti klinikan hyvien ohjeiden mukaan, katsotaan miten käy. Tiedä sitten kuvittelenko vain, mutta Rami tuntui tänään paljon pirteämmältä pitkästä aikaa. (Yli)touhukas hevonen on palannut. 

kaksi tikkiä oikeassa poskessa, yksi vasemmassa.

olen taas täällä hauraalla jäällä

Rentouttava viikonloppu hyvän ystävän seurassa - sitä ei vaan voita mikään. Suuntasin perjantaina Maisalle ilman eksymisiä (suorallakin tiellä voi eksyä) ja vanhaa säästelemätt päädyin sympaattisen Sotilaan selkään ja olo oli aika kotoisa jopa.

Lauantai vietettiin Lahdessa, hesessä ja uimarannalla. Käytiin agrissa, puuilossa, horzella sekä kärkkäisellä ja vahingossahan sitä aina jotain lähtee mukaan. Raminkin varustekokoelma karttui -50% riimulla sekä 46 € loimella. Loimi on suloinen liilaruudullinen välikaudelle sopiva fullneck takki ja kun tuo hinta ei ollut paha niin kyllähän se mukaan lähti. Kärkkäiseltä sitten tuli ostettua super miehekkäät valjaat Tikulle sekä pieni nätti taulu. Kameraa ulkoilutettiin kahtena päivänä ja ihan siedettäviä otoksia tulikin.

Sunnuntai tuli liian nopeasti mikä tarkoitti myös kotiin lähtöä illemmalla. Sitä ennen kuvailtiin, syötiin ja otettiin aurinkoa ja seurahan oli mitä parasta ;).

Tänään on tullut soiteltua klinikoille, juteltua eläinlääkärin kanssa ja tultiin semmoiseen tulokseen, että Rami menee huomenna Hyvinkäälle tutkimuksiin tuon iho-ongelmansa kanssa. Kotihoito ei auta ja tuo ongelma leviää räjähdysmäisesti - silmäkulman yläpuolella ollut läntti oli perjantaina peukalon pään kokoinen onkin nyt kolme kertaa isompi aluea. Pari kohtaa päästä on hankautunut auki ja märkii ja muutenkin tuntuu ettei siihen tarvita paljonkaan kun iho menee rikki ja heinäkuu kun on mikä. Tällä hetkellä Rami on sisällä lepäämässä ettei paarmat + muut öttiäiset pääse haavoihin. Menen vielä myöhemmin katsomaan Ramia miten poitsu voi, hoidan haavaumat ja muut kohdat päästä, ryntäät ja kainalot. Aikainen aamu tiedossa, mutta hei mitä vain tuon hevosen eteen kunhan saadaan selville mikä kiusaa ja saadaan hoidettua kuntoon.

Sitten sain kuvia viimekertaisesta kouluvalmennuksesta Siniltä, iso kiitos!

jättikorvan kuulumiset

Hei te pienet sammakkomme! Olette varmastikin huomanneet kuinka ahkera rustaaja olen eikös vaan? Okei pitäis ehkä jaksaa olla aktiivisempi, ei vaan kykene kumminkaan. 8 tunnin työpäivät, 2-4 tuntia tallilla jonka jälkeen kotiin ja heti suihkuun jonka jälkeen se normaali välikuolema sohvalle.

Mitähän meille edes kuuluu? Ei oikeastaan mitään ihmeempää jos tarkkoja ollaan. On ratsastettu, käyty maastoilemassa, juoksutettu sekä hengailtu tuttuun tapaan. Rami on tuntunut ratsastaessa todella hyvältä pitkästä aikaan, selkäkään ei ole reagoinut melkein yhtään kun muistetaan venytellä alku- ja loppuverkoissa. Muutenkin olen kiinnittänyt enemmän huomiota eteen-alas menoon ja sitä että lavat oikeasti liikkuvat kunnolla.

Olisiko ollut sunnuntaina kun menin Ramilla koulua kentällä. Rami toimi ihan kohtuu kivasti, aluksi venyteltiin oikein kunnolla jonka jälkeen työstin käyntiä hetken aikaa. Lyhyillä sivuilla koottua käyntiä, pitkillä keskikäyntiä ja samaa tehtiin ravissa. Ensimmäiseen laukkapätkään oikealle olen enemmän kuin tyytyväinen - Rami hakeutui itse alas, selkä nousi ja laukka muuttui muutamaksi askeleeksi täysin kolmitahtiseksi! Kyllä sen perseen alla tuntee koska laukka muuttuu noin paljon. Kuski hämmästyi sen verran pieneksi hetkeksi jonka jälkeen ei voinut kuin hymyillä.

Tiistaina Rami toimi teoriahevosena leiriläisille aiheena juoksutus. Jokainen leiriläinen pääsi juoksuttamaan Ramia ja ruuna toimi kiltisti ja lopuksi leiriläiset toivoivat että näytän miten Rami laukkaa. Kyllä huvitti kun Rami sitten laukkasi liinassa, ties kuinka monta kameraa kuvasi poitsua jonka jälkeen 8 lasta tuli Ramin luokse taputtamaan ruunaa ja kehumaan kuinka kiltti Rami on ja hieno. Mamman kulta on <3

Ööm Rami sai uuden laitsakaverin, oikein mukavan pv tamman. Vähän jänskätti laittaa vieraat hevoset samaan aitaukseen, mutta turhia siinä panikoitiin. Rami hörisi tammalle, pitivät vähän hajurakoa, mutta vinkasun vinkasua ei kuulunut ja pian kaksikko alkoi mutustelemaan ruohoa tyytyväisenä.

Tänään hikoilimme kouluvalmennuksessa tai ainakin ratsastaja hikoili. Aluksi perus venyttelyt käynnissä ja ravissa sama homma vaikka Rami oli sitä mieltä et jes nyt mennään ja kovaa! Joukkoon mahtuu mukavasti onnistumisia. Vaikka ruuna olikin hirmu jännittynyt, muutaman kerran sinkosi pelästyessään, kyttäsi ja kahaasi niin homma saatiin hetkittäin kasattua. Koottu ravi alkaa sujumaan koko ajan paremmin ja paremmin ja ollaan saatu muutenkin ravissa enemmän liikettä. Tarkoituksena olisi tänä vuonna starttaa parit koulukisat - raviohjelman parissa ja hakea sitä kautta kokemusta kummallekin ja pitämään hauskaa!

Mutta nyt tämä ihminen suuntaa saunalle ja pitäisi kai pakkaillakin? Huomenna lähden viikonlopuksi vähän "maailmalle" eli helposti sanottuna moikkaamaan kaveria. Viime kerrasta onkin aikaa kun ollaan nähty eli vuoden verran ja tässä välissä on tullut pieni ikävä.

hyvän fiiliksen valmennukset

Viikko on vierähtänyt ja siihen mahtuu kaikkea kivaa! Uusi valmentaja, näyttelyt sekä muutakin. Ramille tuli ostettua ihottumaloimi viikko sitten kun nuo öttiäiset on turhan agressiivisia ja Rami on aivan paukamilla ja kutisee ja nyt on olo ainakin helpottanut pienellä pojalla. Luvassa paljon tekstiä, hope so ette tylsisty.

Aloitetaan ihan ensiksi uudesta valmentajastamme joka saapui keskiviikkona katsastelemaan meidät. Valmentaja kävi Ramin läpi (on myös hevoshieroja),  katsottiin kaikki varusteet läpi, tehtiin vähän mattesin avulla koulupenkkiin eteen toppausta niin saatiin satula istumaan huomattavasti paremmin jonka jälkeen kentälle ja selkään. Aloitettiin ihan perusasioilla eli sisäpohje ja ulko-ohja ja lähdettiin venyttämään Ramia alas. Rami tajusi sanotaan näin suht nopeasti asian ja jonkun aikaa jatkettiin tätä harjoitusta.

Korjattiin erilaisia virheitä mm. kääntämisessä sekä kokeiltiin meille jotain aivan uutta - keskiravia, keskikäyntiä sekä kokoamista. Kuskille tuli pieni pakokauhu tässä vaiheessa että hei mites nyt pitäs tehä? Saatiin sen verran hyvät ohjeet että tyhmempikin tajuaa ja Rami esitteli reippaasti mielettömän hienoa keskiravia "ensikertalaiseksi" ja takajalat astuivat kepoisesti 20 cm etujalan merkin ylitse. Siitä sitten istunnalla piti saada Rami koottua mikä tuotti pienen päänvaivan kunnes tajusin ja PIM Rami tarjosi ihan hyvää koottua ravia mikä sai kuskin leuan tippumaan kentän pintaan. Tuli fiilis että hei mä osaan oikeasti sittenki!

Harjoiteltiin vielä pysähdyksiä, peruutuksia ja peruutukset olen onnistunut opettamaan oikein mistä sain hyvää palautetta. Loppua kohden otettiin nostot per suunta ja Rami tarjosi rentoa laukkaa ja polki hyvin alleen vaikka laukka jäi nelitahtiseksi, mutta pystyin itse istumaan satulassa kunnolla ja se että tuo kaveri oli rento ettei koko homma mennyt kaahaukseksi.

Viimeisenä urakkana vähän näytettiin väistöjä missä sain aivan uudenlaiset ohjeet ja saatiin oikealle ihan kivoja väistöaskelia, mutta auta armias vasen suunta! Ramille on aina ollut vasemmalle väistäminen todella vaikeaa enkä nytkään saanut väistämään, mutta päätettiin jättää asia hautumaan kun tuli niin paljon uusia asioita varsinkin kuskille.

Valmentaja tykkäsi Ramista todella paljon, ulkonäöstä lähtien ja sanoikin että sulla on hieno peli alla, ei näytä miltään lämpöseltä eikä voisi edes sanoa lämpöseksi kun katselee kuinka Rami ravaa ja liikkuu yleisestikin. Hyvä fiiliskö?

Yhtenä päivänä kävin Ramin kanssa vähän ilman satulaa kertaamassa asioita, juoksuttanut ja vapaapäiviä löytyy myös listasta, mutta tallilla on käyty pesemässä Ramin kaula + kainalot kun ruunalle on tullut hiiva jostakin ja siitä yritetään päästä eroon tällä hetkellä.

Tänään vietin vapaapäivää ja vuorossa oli valmennus. Valmentaja kipusi Ramin selkään ja näytti muutamia juttuja niin sain paremmin ideasta kiinni ja kokeili Ramilla vähän kuinka paljon ruunaa saa koottua (ihan super paljon!!) ja otti vähän raviakin ja teki takaosakäännöksiä muutaman sekä muutaman pysähdyksen. En voi muuta kuin nostaa hattua kun yli 60 vuotias kapuaa Ramin selkään! Menin itse valmentajan jälkeen ja jatkettiin taas venytysharjoituksella ja saatiinkin ohjeeksi että aina aloitetaan ratsastus venyttelyllä ja lopetetaan venyttelyyn.

Tehtiin ravityöstöä ja se tunne kun vaan pystyt istumaan siellä selässä ja tuntuu siltä et perseen alla on joku superhieno kouluhevonen - se tunne tuli tänään. Saatiin ravia työstettyä tosi kivasti, sain koottua ravia todella paljon ja Ramin kulkemaan kootummin kuin ikinä ja se tuntui niin helpolta. Sitten keskiravin vuoro ja sain tänään paremman tatsin keventäen hommaan ja valmentajan kannustaessa saatiinkin esitettyä vielä hienompaa keskiravia kuin viimeksi. Askel venyi ja Rami pysyi alhaalla vähän pidemmällä ohjalla vaikka meni hetki että tajusin asian. Ja se tunne? VAUTSI! Loppua kohden otettiin vielä vähän laukkaa ja Rami tuntui yhtä kivalta kuin viimeksi laukatessa.

Saatiin paljon hyvää palautetta mikä kannustaa treenaamaan enemmän ja arvioi Ramin kykenevän kilpailemaan helppoa A:ta - kommentti koulutuomarilta eli ei paha mun mielestä? Ramin kanssa on tehty hyvää työtä, hyvin ratsastettu hevonen joka on laadukas lämpöseksi ja toimii kuin ihmisen mieli ja on ollut hyvä hankinta. Ja tuo kuinka paljon Ramia pystyy kokoamaan oli aivan uusi juttu ja seisoin varmaan suu auki kentän laidalla. Omistaja ei voi muuta kuin olla pirun ylpeä tästä otuksesta!

Hain tänään Ramin uuden kisahuovankin tuli aika tyylikäs - Hansbon valkoinen kouluhuopa missä on mustavalkoinen nyöri ja Ramin nimi tuli mustalla, selkeällä kaunolla vasemmalle puolelle. Toivottavasti päästään vielä tämän vuoden puolella käyttämään ;).

no hei selkee kouluponi ?