torstai 27. marraskuuta 2014

Vermon valoissa

Hävettävän pitkä tauko taas takana! Oikeastaan ei ole ollut mitään kerrottavaa paitsi nyt. Eilen käytiin Vermossa klinikalla tutkimassa suu ja mitä sieltä paljastui?

Jätkä sai päheen loimen testattavaksi
Kovasti on monia ihmetyttänyt tai kauhistanut kun Rami pelaa suullaan ihan järkyttävän paljon. Aukoo suuta vähän väliä kun on kuolaimet suussa, mutta samalla tavalla aukoo myös riimu päässä ym. Puhuin asiaa sitten suun tutkivalle eläinlääkärille joka kuunteli, kyseli varsinkin missä tilanteissa aukoo suutaan, tutki suun, kyseli kuinka kauan on tehnyt tätä. No ainakin sen 8 vuotta vastasin eli niin kauan kun olen Ramin tuntenut. Lopulta eläinlääkäri sanoi ettei suusta löydy mitään, pientä terävyyttä hampaista, mutta hampaiden naksuttelu sekä leukojen vääntely on ihan korvien välinen asia. Se on tapa minkä se on kehittänyt itselleen kun se on jännittynyt tai stressaantunut. Rami kun vielä on äärimmäisen herkkäsieluinen mies ja saa asiasta kuin asiasta itselleen vähän turhankin jännnittävän. Suosittelikin että tämän tyyppiselle hevoselle voi antaa reilummin magnesiumia sekä B-vitamiinia, koska niillä on "rauhoittava" vaikutus. Hyvin mielin lähdettiin kotiin klinkalta, koska nyt asia on tutkittu, suu ei ole kipeä mistään ja hampaat olivat kuitenkin ihan ookoo kunnossa.

Rami oli Vermossa todella hermostunut, kuopi vähän väliä, väänteli leukojaan ja säpsyi kaikkea mahdollista, kihnutti päätään etujalkaa vasten. Aika yllättävä reaktio,koska yleensä Rami on äärimmäisen rauhallinen uudessa paikassa. Toki voi olla että matka oli jännittävä kun osuttiin ruuhkaan kehä 1:sellä, liikenne seisoi, molemmilta puolilta paineli autoja ohi, autoja poukkoili meidän eteen ja sitä rataa. Kotiin tullessa moottoritiellä meidän perässä roikkui vielä täyspitkä rekka, aivan niin liki kun vaan voi olla ja lähti ihan liki vielä ohitse. Harmi kun ei pysähtynyt huoltoasemalle, olin niin kiukkunen että olisin käynyt sanomassa vähän vahvemmin pari valittua sanaa siitä että tajusiko kuski, että meillä on eläimiä kyydissä! Silloin ei todellakaan roikuta 2-4 metrin päässä hevoskopista.

Tärähtänyttä meininkiä
Miten muuten meillä menee? Rami oli viime viikolla tosi kevyellä liikutuksella, lumi tuli ja tuotti ongelmia liikutuksen suhteen kun tilsakumit uupuvat. Sen verran hirveät tilsat keräsi hetkessä, edes reipas ravi ei auttanut ja kaarteissa hevonen meinasi olla nurin. Mutta nyt kun lunta ei ole niin on helppo ja kiva taas liikuttaa! Tänäänkin jätkä sai juosta liinan päässä, vitsi miten kiva oli katella kun Rami vinkui vähän väliä, otti vähän kipinää parissa kohdassa ja jokusen kerran loikkasi ilmaan. Laukkaili paljon tai enemmänkin saatiin tänään todella paljon nostoja, muutama askel laukkaa, ravia ja sitten taas nosto. Huomenna kapuan selkään, lauantaina varmaan samalla linjalla mennään ja illasta tämä kirjoittelija lähtee juhlimaan vanhenemista Hyvinkään yöhön. Empä tiedä kannattaako sitä juhlia kun ensimmäinen kriisi lähestyy kovaa vauhtia.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Viikonlopun estekurssi

Puoli tuntia sitten kotiuduin kurssilta ja fiilikset ovat kyllä aivan loistavat. Valmentajani/tallin omistaja järkkäsi kaksi päivää kestävän estekurssin missä tehtiin kaikenlaisia kivoja tehtäviä. Materiaalia en saanut tai siis videota löytyy erään kurssilaisen padilta, mutta sitä en tiedä saanko niitä videoita koskaan. Toivottavasti! Yritin piirtää kuitenkin vähän ratoja niin saatte pientä käsitystä mitä oli, mittasuhteethan ovat aivan päin sanonko mitä, yrittäkää kestää.

Päällimmäiseksi fiiliksesti tosiaan jäi ihan mahti olo. Ramin kanssa on hypätty niin vähän ja nyt kyllä pitäisi ottaa tavaksi käydä jollakin maneesilla edes menemässä puomeja niin saisi jätkä vähän erilaista jumppaa. Rami oli älyttömän rohkea ja reipas hypätessä, kertaakaan ei tuntunut että edes kieltäisi ja eihän se kieltänytkään vaikka pilotilla oli ongelmia itsensä kanssa. Rehellisesti selvisi jokaisesta tehtävästä mikä eteen laitettiin ja suurella sydämellä jokaisesta esteestä yli. Nyt tulen jatkossa hyppäämään Ramilla hackamorella, koska se toimii sillä kivasti vaikka kääntyminen on vähän hitaampaa tämän kanssa. Kuitenkin Rami toimi hyvin hackamorella niin miksipäs ei. 


Eilen mentiin todella paljon puomeja, haettiin kontrollia ja tatsia koko hommaan pitkän tauon jälkeen. Aloitettiin ensin puomeilla jotka olivat keskihalkaisijalla. Muistaakseni niitä oli neljä puomia minkä yli ravailtiin ja etsittiin miten ne jalat nyt oikein pitää asetella puomien väliin. ("vihreät puomit"). Aluksi Rami räpelsi niiden läpi kunnes kuskikin sai itsensä ojennukseen että näin pitää tuoda, näin pitää ratsastaa niin pian allani olikin mallikelpoisia ylityksiä tarjoava ponski. Välissä otettiin laukkaa päädyssä ja ylitettiin puomia (oikean puoleinen) mikä tuotti meille ongelmia kummassakin kierroksessa. 

Hengähdyksen jälkeen vihreät puomit siirrettiin niin että kaksi oli rinnakkain ja saatiin tultua kummallakin sivulla kaarevalla uralla puomilinjaa - kolme puomia, kaksi puomia, kolme puomia ja yksittäinen puomi ja sitten taas toisella sivulla samalla linjalle. Kahdella puomilla oltiin kevyessä istunnassa, muuten kevenneltiin ja sama tehtävä tehtiin kumpaankin suuntaan.
Lopuksi nostettiin muutama pieni ristikko meille, en kyllä enään muista mitkä puomit laitettiin, Mutta pääosin tehtiin puomitehtäviä. Kotiin pääsin kymmenen aikaan ja kaaduin lähes heti nukkumaan ja nukuin yli 10 tuntia, vähän väsytti....

Tänään jatkettiin harjoituksia kahden aikaan, ruunat koppiin yhdentoista jälkeen, esteiden kasausta paikan päällä, kuntoon laittoa ja kävelemään alkukäyntejä. Tämäkin päivä aloitettiin muutamilla puomiharjoituksilla, mutta pääosin esteitä loikittiin ja korkeudet olivat 60-70 cm suunnilleen. 



Ensin tultiin pitkällä sivulla olevaa kolmen puomin linjaa, missä lopulta keskimmäinen puomi nostettiin kavaletiksi mikä oli Ramille hirmuisen outoa muka. Tarjottiin kyllä mitä ihmeellisimpiä valintoja, ensimmäiseltä puomilta hyppäys kavaletin yli tai kavaletiltä hyppäys takapuomin yli. Lopulta päästiin ihan oikein ravattua linjat yli, taputapu ei nyt ihan niin huonoja ollakaan. Lopulta puomilinja lähti ja tilalle tuli ristikot.

Seuraavaksi tultiin vihreää linjaa, eli ravilla sisään, puomi, pysty (minkä tein ristikoksi näköjään) , yksi askel, ristikko, yksi askel ja puomikasa mistä tuli myöhemmin okseri. Tätä tultiin jokusen kerta, niin saatiin taas ne jalat ojennukseen mahan alla. Ramihan pelasti tässä tehtävässä, hyppäsi laakeasti jokusen kerran ja joutui sitten innarimaisesti hyppäämään tai oikeastaan venytti itsensä puomikasan yli. Itse jännnitin näitä tehtäviä, koska tosiaan ollaan hypätty vähän ja vielä vähemmän sarjoja, varsinkaan kolmen esteen sarjoja ei olla menty varmaan koskaan. Sarjan jälkeen pitkää sivua pitkin, laukka ja ympyrä ja puomin ylitys mikä nyt ei enään mahtunut kuvaan.

Pitkän sivun puomit olivat tosiaan muunnettu ristikoiksi mitä tultiin kummastakin suunnasta, viiden askeleen väli oli kyseessä. Vasemman puoleinen este nostettiin lopulta pystyksi mitä sitten hypittiin. Tässä oli vähän kiemurtelua, ehdin itse miettimään liikaa välissä ja jäin jarruksi paikotellen. 

Sininen linja, eli innari ja olikohan kahden askeleen väli ja pysty. Tämä ei tuottanut ongelmia, Rami sai laukan alle ja suoritti mallikelpoisesti tämän välin vaikka itse tein aivan liikaa selässä vaikka pitäisi vaan luottaa et kyllä tää tästä. Ehkä Ramille helpoin tehtävä tänään. Aika paljon pääsi venymään tai joutui venymään pystylle ja tuli yhdellä isolla askeleella ja venytti itsensä yli. 
Yksittäisenä esteenä tultiin sitten tuota tummaa punaista, liilaa vai mikä onkaan ja se oli 70 cm korkea portti. Vähän Rami katsoi sitä, kannustuksen kanssa yli.

Ennen kun alettiin tulemaan rataa hypättiin vielä pitkän sivun 5 askeleen väliä, mutta ennen toista estettä tehtiinkin voltti, muut laukassa ja me ravissa ja siitä vasta esteelle. Rami kävi tässä vaiheessa jo niin kierroksilla että pelkkä voltin ratsastus oli aikamoista tahtojen taistoa. Se että ennen estettä pitää kääntääkin voltille oli Ramille aivan liikaa, jätkä olisi mennyt samaa vauhtia toisenkin esteen yli. 

Lopuksi mentiin vielä rataa. Vasemmassa kierroksessa aloitettiin tulemalla pitkän sivun kahden esteen linja. Kaarre vasemmalle ja tultiin ravilähestymisellä kolmen esteen sarja jonka jälkeen kaarevasti ristikolle eli sama mikä hypättiin ensimmäisenä. Kaarre oikealle ja viimeiseksi portti. Ramin kanssa saatiin vielä hypätä innari sarja ihan lopuksi jonka jälkeen loppuverkkailua kevennellen ja loppukäynnit maastakäsin ja samalla purattiin esteitä pois. Tallissa BOT verkkoloimi päälle ja villaloimi, etusiin BOT parjat ja villapintelit ja kintereisiin BOT kinnersuojat. Eli samat mitkä olivat edellisenä päivänä myös. Kotimatka oli suhteellisen jännittävää, pimeää ja aivan hirveä sumu ja kapea, mutkitteleva pikkutie. 

Eli lisää rutiinia hyppäämiseen ja puomityöskentelyyn, meidän tallillahan ei siis ole puomeja tai mitään muutakaan. Ei siinä auta kun kuskata kerran viikossa maneesille treenaamaan niin ollaan ensi vuonna iskussa estekisoissa, jos siis sinne asti päästään. Ensi viikonlopun koulukisat jätetään välistä, koska tosiaan alan parin päivän sisällä soittelemaan Ramille aikaa Vermoon niin saadaan suu katsottua ja yksi asia kondikseen. Sitten kiropraktikolle jossakin vaiheessa aika ja pitää vielä satulasepällekin soitella. Pitäisi ehkä itsekin käydä kirolla rusauteltavana, nyt alkaa kuski olemaan niin jumissa ettei enään pysty istumaan satulassakaan kunnolla. Hevosen hyvinvointi ensin ja jos rahaa jää niin voihan itsensäkin ehkä hoitaa.

Mutta nyt vähän rentoutumista ennen nukkumaan menoa, aamulla heräilen kiltisti 6:45 ja lähden aamutallin tekoon. Ramille tarjoan nyt ainakin pari kevyttä päivää, huomenna varmaan juoksutusta tai kentällä kevyesti jumppailua. Tiistaina jos sää suosii lähdetään kivalle maastolenkille! 

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Hullu sä et ole mutta riittävän raivostuttava

Otsikkoon on kiteytetty kätevästi vajaan viikon fiilikset erään Pitkäkorvan kohdalla. Kirjoitan aivan nopean hengissä-ollaan-edelleen postauksen ja palataan viikonlopppuna paremmin asiaan.
Viime alkuviikko meni kuskin manatessa kipeää selkää kun kaikki mitä tein sattui kiitettävästi. Selkään en kyennyt joten Rami oli alkuviikon todella kevyellä liikutuksella. Perjantaina oli valmennus missä Rami esitti kyllä hyviä pätkiä, mutta oli todella vahva koko valmennuksen ajan ja valmis sinkoamaan itsensä kuusen oksaan.

Lauantaina kävin yksin vajaan tunnin maastossa, vähän hölkkäiltiin ja yksi veto hiekkakuopalla riittivät meille ja oli kyllä kivaa. Rami vaan oli niin häslä että meinasi kaatua jokaisen kiven ja juurakon kohdalla. Pimeys kun tulee nyt niin äkkiä niin maastoonkin kerkiää viikonloppuisin.
Sunnuntaina piti olla valmennus ja valmennuksena aloitettiin. Rami oli kuitenkin koko ajan alusta alkaen todella vahva ja hermostunut ja ei reagoinut pidättäviin apuihin yhtään eikä kyllä väistättävään pohkeeseenkaan. Valmentaja kiipesi Rami selkään ja yli tunnin yritti saada Ramia paremmaksi. Sanotaan näin Ramin paras ja huonoin puoli on sitkeys. Se on selvinnyt monesta asiasta sitkeän luonteensa takia, mutta ratsastaessa sitkeys ilmenee siten, että hän ei ole se joka luovuttaa. Vähän sellainen keskisormi pystyssä meininki siis sunnuntaina. Pelkäsi taas kaikkea mahdollista, tai siis kehitteli niitä mörköjä joka väliin. Tehtiin kuitenkin huomio koulusatulan kohdalla; se valuu lavoille ja on ahdas edestä. Ramin seistessä paikallaan satulan ja hevosen väliin menee nippa nappa sormen päät. Ei auta kun mennä estesatulalla sitten.

Maanantaina juoksutin Ramin, aika paljon saatiin laukkaa alle ja oikein nätisti nosti laukatkin kumpaankin suuntaan. Ennen juoksutusta ja loppukäynneissä tehtiin ihan perus maastakäsin hommia. Maastakäsin kyllä väistää ihan pienestä pyynnöstä eli osoitan kylkeä, napsutan sormia ja sanon väistä niin Ramihan väistää mukisematta. Sitten selästä ei voida väistää?
Eilen kävin selässä ilman satulaa ja suitsia, itsemurhahan se loppupeleissä oli. Rami kyttäsi portin päätyä ja lopputilanne oli se, että alla oli steppaava, ylijännittynyt hevonen joka ei pysähtynyt, reagoinut pohkeeseen vaan meni miten huvitti. Lopulta hyppäsin alas ja tein maastakäsin juttuja missä oli sitten oikein kiltisti.

Tänään oli jätkällä vapaa kun itellä on aivan jäätävä päänsärky ja huomenna olisi tarkoitus mennä selkään ja ratsastaa ruuna läpi kunnolla. Tämä aamu ei muutenkaan vakuuttanut kun Rami pelkäsi omia aamuheiniään...?? Käsittämätön pöljä. Perjantaina yritettäisiin maastoon ja viikonloppu ollaan estevalmennuksessa kumpanakin päivänä. Katsotaan saanko ketään kuvaajaa vai tyydytäänkö johonkin perus selostukseen. Lisäksi pitäisi nyt päättää mennäänkö reilun viikon päästä koulukisoihin vai ei. Ohjelma olisi kiva ja suht simppeli, ajomatkaa yli tunti kuitenkin, mutta pitää vähän keskustella valmentajan kanssa. Muutenkin pitäisi varata Ramille aika Vermoon suuspecialistille, katsotaan miten rahat riittävät kun viime kuulta rapsahtaa vajaa 300 euroa palkkaa tilille perjantaina ja seuraava palkka tulee kuukauden päästä.

"kuule äiskä mä oon ihan normaali"

lauantai 1. marraskuuta 2014

Nyt nakuillaan !

Kyllä ja ihan urakalla sillä Rami alias jääkarhu pääsi tänään karvoistaan. Vieläkään ei pienen ihmisen pääkoppaan mahdu miten tuo eläin kasvattaa noin muhkean pohjavillan, koska siis se on jotain aivan käsittämätöntä. Jos en loimittaisi Ramia niin tuolla jätkällä olisi yhtä pitkä talvikarva kuin issikoilla.

Ei siinä otin aamupäivän urakaksi klipata Ramin ulkona puomilla kun ilma oli niin kiva. Aurinko paistoi sopivasti puomille eikä tuullut. Ensin sain kuitenkin putsata klipperin edellisen käyttäjän jäljiltä kenelle olin vuokrannut klipperin kesällä. Tämän takia en mielelläni lainaa, koska haluan että tavarat palautetaan yhtä puhtaana mitä ne ovat olleet minun jäljiltäni. Ehkä joo olen vähän turhan tarkka, mutta kun ei klipperit ilmaisiakaan ole.


Tänä vuonna päätin klipata Ramin kokonaan, selkään jätin pienen karvaisen alueen, mutta muuten totally naked style minkä koen tällä hetkell parhaaksi. Rami hikoilee niin paljon ja helposti niin onhan tuo kaikin tavoin järkevin ratkaisu. Rami otti kivan lunkisti klippauksen vaikka yleensä on vähän ollut silleen hei mitä sä äiskä puuhaat?? Mitähän ajeluun kului vähän päälle puoli tuntia kun jäin siistimään muutamaa kohtaa. Noo tekee sitten jossakin vaiheessa lisäsiistimistä jos näyttää siltä ettei kestä katsoa, koska muutama kohta jäi kyllä häiritsemään vähän.

Käytiin vielä myöhemmin valmentajan kanssa reilu tunnin maasto. Oli kyllä niin huippua ja Rami tykkäsi kun sai ravailla omaa tahtiaan vaikka pari kertaa otettiin vähän kipinää laumanvartijoista jotka pelotteli meitä ihan urakalla. Huh jotenkin itsekin pelkään niitä... Kävin vielä lopuksi ottamassa muutaman noston kentällä tehden muutaman havainnon ja huomaten omat virheeni. En muistanut itse istua suorassa ja olin aluksi taas liian hidas pidätteissä, kunnes muistin olla nopeampi ja Rami reagoi ja saatiin muutama hyvä pätkä mihin lopetin ja kehuin paljon.

Kyllä olen ylitarkka. Perusteellinen puhdistus klipperille ja tietty teriä en kiristänyt enään tiukalle, koska muuten terät vääntyvät piloille asti. Ei kiitos. DeLaval HCP 65
Eilen meillä olikin valmennus missä ei kuskia säästelty yhtään mikä on ihan hyvä. Aiheena oli tällä kertaa ihan pelkästään hyvän tahdin ja temmon löytäminen käynnissä sekä ravissa sekä hyvät siirtymiset. Rami on ehtiväinen kaveri jonka selkään ei voi jäädä matkustamaan ja kun tekee saman virheen tarpeeksi monta kertaa alkaa itsekin keskittymään. Käynnissä tehtiin paljon hommia, kiirehti ja kipitti kun ei noteeraanut pidätteitä saatika istuntaa. Kun tarpeeksi kauan jaksoi työstää niin käynti parani huomattavasti, tarkoittaen sitä että joutui tekemään oikeasti töitä. Pysähdyksissä oli vähän hätäinen, ei meinannut tasoittua ja malttaa odottaa. Siirtymissä yritettiin panostaa siihen että pysähdykset tehdään istunnalla, omaa lantiota siirtämällä ja hengittämällä, kunhan siis muistaa hengittää :)!
Ravissa sain työskennellä myös aika kauan, kun tehtiin voltteja Rami kiihdytti aina ennen voltille lähtöä joten lähdettiin korjaamaan tilannetta ettei se saa tehdä kiihdytystä. Istunta pidätti ja puolipidätteet apuna, mutta suurin tekijähän on omat vatsalihakset tässä hommassa. Kun mikään ei mennyt läpi, nopea pidäte ja rentoutus niin Rami alkoi reagoimaan siihen mitä pyysin. Itse mokailin pidätteiden kanssa olemalla aivan liian hidas, tein liian pitkään pidätettä ja Rami suuttui asiasta. Pienen keskustelun jälkeen pyrin itse olemaann 100 kertaa nopeampi ja Rami tasoittui heti, alta juoksemiset jäivät heti pois ja tilalle alettiin tarjoamaan todella laadukasta ravia. Laukka jätettiin kokonaan pois kun olin tyytyväinen päivän työskentelyyn.

muistatteko tämän?

Huomisen ohjelmasta ei ole tietoa kun tosiaan suunnitelmat muuttuivat. Meidän piti mennä seurakisoissa helppo C ohjelma, mutta kisat peruttiinkin joten katsotaan onko kenties valmennuksen paikka? Ramille vaihdoin eilen paksun kolmipalan takaisin (18 mm) ja oli kyllä tyytyväisen oloinen siihen ja toimikin ihan hyvin sillä pitkästä aikaa.