torstai 20. helmikuuta 2014

voihan räkä!

Heissan täältä ruudun takaa! Empä ole taas kerennyt kirjoittelemaan, muka ei löydy aikaa tai inspistä kiivetä yläkertaan päivittelemään. Oon ollu kohta viikon ihan kiitettävässä flunssassa, pirun tukkonen, kurkku kipeänä ja yskinyt vatsalihakset kipeiksi. Yöt ovat menneet nippa nappa hengissä pysyen, yleensä köhissyt yön aikana tai ollut niin tukkoinen että on ollut pakko herätä. Tämän takia Ramikaan ei ole liikkunut perjantain jälkeen, haluan parantua kokonaan ettei pamahda mitään jälkitauteja. Ja pitäähän työkuntoisenakin pysyä jotenkin kun ensi viikolla on 6 päivää töitä putkeen, jes!


Viime viikolla Rami liikkui mitä kerkesi ja miten kykenin liikuttamaan. Maanantaina menin todella pitkätä aikaa pelkällä riimulla ilman satulaa pellossa. Pari säpsymistä, mutta muuten Rami pyöristyi hyvin alla kun en päässyt säätämään liikaa edestä mikä tuppaa olemaan paha tapa. Hieno mies kyllä on!

Tiistaina oli pitkästä aikaa valmennuksen vuoro ja meitä oli kaksi ratsukkoa tunnilla. Ensiksi tehtiin ihan loivaa kiemuraa niin että saatiin notkisteltua hevosia oikein kunnolla jonka jälkeen Ramin kanssa saatiin tehtäväksi tehdä tiukemmat tiet. Kun homma alkoi sujumaan tehtävä pysyi muuten samana, mutta loiva kiemura muuttui väistöksi. Tsiisus miten voinkin jännittää jotain niinkin yksinkertaista asiaa kun pohkeenväistö? Hei c'moooon! Väistöt ei ole mun vahvuus, takaosakäännöskin on helpompi kun väistö mukamas. Ramiki on vielä sellainen joka tuppaa jännittymään pienestäkin asiasta ja nyt oli tarkoituksena saada rentoja väistöjä eikä mitään sähellystä johonkin suuntaan. Hmmm? Jos vaikka itse muistaisi hengittää, onneksi valmentaja sai kuskin rentoutumaan vähän naurattamalla joten väistöt lähtivät sujumaan yllättävän kivasti. Riitti että Rami otti 2 rentoa askelta eikä lähdetty vaatimaan mitään suurempaa. Ensin väistö sisälle jonka jälkeen suoristus ja takaisin uralle. Vasen kierros on selkeästi meille vaikeampi kierros eikä asiaa helpota se, että koulupenkki keikkuu selässä minkä kerkiää. Raivostuttavaa!

Tehtävä muutettiin lopuksi kahdeksikoksi eli ympyrä, suoristus keskellä jonka jälkeen toiseen suuntaan ympyrä. Ympyröillä tehtiin vielä väistöä saman tavoitteen kanssa eli rentous säilyy. Vasenta kierrosta hinkutettiin lopussa ja kun saatiin hyvät väistöt niin jatkettiin koko uralla loppuraveja. Rami oli jo tuossa vaiheessa kerännyt kierroksia joten siinä vaiheessa tarjosi piaffesta lähtien kaikkea mahdollista. Loppujen lopuksi sainkin ratsastettua ruunan rennoksi eteen-alas. Valmennus oli todella kevyt ja vahvasti käyntipainotteinen mikä oli toisaalta hyvä. Valmentaja kehui Ramia kuinka se on rauhoittunut viime näkemästä ja paljon notkeampi mitä viimeksi. Esittää todella hienoja ravipätkiä ja pysyi kohtuullisesti nahoissaan. Hahaha :D Välillä Vermon ravisuora aukesi jonka jälkeen mentiin hetki nätisti ja sitten taas. Ihana hevonen.

kesää ootellessa!
Keskiviikkona meillä olikin kengitys, uusi kengittäjä tiedossa. Kengittäjä ihasteli Ramia hetken (itsellä myös ollut lv) ja kehui todella kiltiksi kengitettäväksi vaikka kengityksessä meni aikaa. Ramilta lyhennettiin etukavioita reippaasti koska ne olivat niin pitkät, höpöteltiin samalla niitä näitä kengittäjän kanssa ja kyselin mm. rolleri mahdollisuutta. Eläinlääkäri on suositellut Ramille taakse rolleria jos sillä saataisiin takapään ongelmat pois. Tämän kengittäjän todellakin pidän meillä! Rami on liikkunut kengityksen jälkeen todella hyvin, kompurointi on jäänyt kokonaan pois ja takominen vähentynyt. Ruuna sai vapaan kun meillä oli Pontsan kanssa vielä akupuntktio hoito kengityksen jälkeen.

Torstaina päätin kokeilla uuden joustottoman kouluvyön. Pyöreä runkoiselle hevoselle joustovyö ei ole kuulemma paras mahdollinen, joten kokeillaan joustotonta versiota. Omaan makuun satula ei keikkunut niin paljonkaan, pystyin hyvin ravailemaan ympyröitä ilman että tarvi suoristaa sen jälkeen satulaa. Mentiin paljon käyntiä sekä keventelin ravissa ihan eteen-alas meiningillä, pari kertaa kokosin ylemmäs jonka jälkeen taas sai venyttää alas.

Perjantaina pyörittelin Ramia liinassa sivuohjien kanssa, ihan käyntiä sekä ravia tällä kertaa, koska lauantaina ruunalla olisi taas vapaa. Rami toimi kivasti liinan päässä, sivuohjat oli viritetty loimivyön kanssa kun laiskuuttani en jaksanut viskata satulaa selkään eikä juoksutusvyö ollut edes mukana.

Lauantaina kävin ennen töihin menoa heittämässä hevoset ulos ja töiden jälkeen kävin siivoamassa tallin jonka jälkeen suuntasin oman kullan kainaloon. Pikkuinen väsymys kun pääsin perille ja en ollut kerennyt koko päivänä syömään joten suunnattiin syömään kiinalaiseen, nams! Kotona olin puoli neljä kun lupasin mennä aamulla tekemään tallin. Kolme ja puoli tuntia unta, ei paha? Vähän väsytti ja varsinkin kun flunssa alkoi nostamaan päätään siinä vaiheessa enemmän. Tallin jälkeen kaaduin sohvalle, peitto päälle ja torkkumista. Herätessä ensiksi lämmintä juotavaa pari kuppia, koomailua ja lisää juotavaa.

Nyt voisin jatkaa siivoilua, lupaan räpsiä heti kuvia kun saan tän pienen yksiön johonkin kondikseen! Lauantaina olisi tarkoitus kasata sänky tänne niin eipähän tarvitse enään nukkua sen jälkeen sohvalla. Huomenna suuntaan töiden jälkeen hemmoteltavaksi, sitä nyt kaipaakin vaikka muistutan varmaan enemmän raatoa kun ihmistä tällä hetkellä! :D Palaillaan kun tulee jotain kerrottavaa! Yksi erikoispostaus odottaa julkaisua sekä viime hetken viimeistelyä, yksi on työn alla.

maanantai 10. helmikuuta 2014

vapise Totilas, täältä tulee Rami

Enjoy uusia ratsastuskuvia muutama kappale! Iso kiitos Akille mielettömän hienoista kuvista :)

Eilen kaveri poikkesi moikkaamassa meitä ja kapusi myös Ramin kyytiin. Ensin menin itse eikä Rami ollut todellakaan hyvän tuntuinen oman kankun alla. Oma ratsastuskaan ei ollut siitä edustavammasta päästä, keventäessä könötin epämääräisesti enkä saanut harjoitusravissa istuntaa vakaaksi kunnes Rami vähän tasottui edestä niin sitten oli kiva körötellä menemään. Laukasta kuumeni yllättäen todella paljon ja otinkin vaan noston per suunta. Kaveri kipusi kyytiin piiiitkästä aikaa ja ainakaan ei tullut noottia :D! Hahaha ei kyllähän tuo on hitusen kehittynyt siitä mitä on viimeksi kokeillut.

Tänään otettiinkin sitten ihan rentoilupäivä riimulla ratsastuksen merkeissä. Perus säpsymiset, mutta muuten Rami toimi yllättävän kivasti vaikka ei ollakaan pitkään aikaan menty pelkällä riimulla varsinkaan alueella mitä ei ole aidattu. Mentiin käyntiä jonkun verran sekä ravia kumpaankin suuntaan. Rami herkityi kivasti ja sain kivasti ratsastettua ruunan pyöreäksi. Hieno pöllöpää ♥ 

Huomenna on sitten valmennus pitkästä aikaa, viimeksi jouduttiin perumaan kovan pakkasen takia ja myöhemmin en päässyt töiden takia. Odotan todellakin innolla! Näkyillään.








sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Saanks mä ollu sun ykkös poni [ erikoispostaus ]

Heti ensimmäiseksi hehkutan että huomenna saatte näytille uusia kuvia! Yritän huomenna kuvata Ramia sekä sain tänään uusia hienoja ratsastuskuvia ja oon rakastunu niihin. Rami osaa sittenkin edustaa, kuskista ei todellakaan puhuta ;).

Vuotta 2014 on jo kulunut jonkun aikaa ja nyt voitaisiin vähän katsastaa miten vuosi 2013 oikeastaan sujuikaan. Kaiken kaikkiaan vuosi sujui aika mukavasti vaikka on tullut rampattua pariin otteeseen klinikalla, muutama tippuminen kuuluu toki joukkoon ja vuoteen sisältyi myös paljon hyviä hetkiä puhumattakaan ei-niin-kivoista hetkistä.

Okei myönnetään ettei vuosi lähtenyt mitenkään loistavasti käyntiin, ensin onnuttiin etujalkaa ja pelkäsin jänteen menneen, ultrauksessa ei kuitenkaan löytynyt mitään, maaliskuussa allerginen reaktio, siitä vähän eteenpäin niin imppari takajalassa (kiitos suojan joka hankasi vanhan ruven auki), kesällä sitten riesana oli mystinen iho-ongelma joka onneksi parani hyvällä hoidolla sekä lääkekuurilla. Tämä iho-ongelma jäi aikamoiseksi arvoitukseksi, laaja ihotulehdushan Ramilla oli siinä vaiheessa, mutta aiheuttaja on edelleen iso kysymysmerkki.  



Muutaman vastoinkäymisen vastapainoksi on liuta hyviä hetkiä. Kesässä parasta oli kun sain Ramin muutamaan otteeseen kotiin hetkeksi. Elämä helpottui kaikin tavoin heti kun kaviokas astui pihalle. Ruuna viihtyi mainiosti vaikka olikin yksin paitsi silloin kun Kaktu ja Futura oli moikkaamassa meitä! Kiitos Kaktulle vielä kerran kivoista päivistä! (: Odotan sitä kun saadaan Rami lopullisesti kotiin toisen hevoskaverin kanssa. Toivotavasti tänä vuonna siis.


Vaihdoimme valmentajaa enkä ole katunut hetkeäkään. Pääsimme jo kauan tuomarina toimineen henkilön valvovan silmän alle ja Ramin kehitys hyppäsi hänen avullaan aivan uudelle tasolle. Teimme asioita mitä ei oltu koskaan edes tehty ja sain paljon hyviä vinkkejä. Valmentajamme ihastui Ramiin heti ensi näkemältä ja jonkun aikaa kun kävi meitä valmentamassa ja huomasi kuinka nopeasti Rami oppii asiat, parasta liikettä esittäessään kommentoi että tuosta saa todella hienon kisapelin, kevyesti aluetasolle helppoon A:han ainakin. 




Lisäksi käytiin muutamat kilpailutkin, kolmet koulukisat sekä yhdet estekisat missä startattiin kaksi luokkaa. Ensiksi startattiin tallin koulukisoissa raviohjelma joka sujui paremmin kuin koskaan. Tuloksena 65,625 % ja toinen sija. Se fiilis on kyllä mahtava kun oma käden jälki alkaa vähitellen näkymään. Voin henkseleitä paukutellen sanoa että oon ylpee mun hevosesta.
Seuraavaksi startattiin tallin estekisoissa, 40/50 cm sekä 60/70 cm. 40/50 cm luokassa 0-0 tulos ja kolmas sija mikä oli toinen yllätys! Sitten ensimmäinen 60/70 cm rata, 8 virhepistettä kuskin koomatessa selässä, Rami suoriutui kuitenkin todella mallikkaasti omasta osuudestaan. 


Myöhemmin startattiin seurakoulukisoissa Helppo D luokka joka jäi sanotaan näin 2:sta pisteestä kiinni hyväksytystä suorituksesta ja tulos oli  48,947 %, ei harmita yhtään. Rami teki oman osuutensa hienosti, kuski saisi opetella ratsastamaan ;) Pisteet karisivat pysähdykseen tullessa kun Rami jännittyi tai jopa pelkäsi enkä tiedä mitä jonka jälkeen jäi selkeästi jännittyneeksi koko loppuradan ajaksi. Eihän hevonen itselleen mitään voi kun on luonteeltaan herkkä ja reagoi pieniinkin asioihin niin liikkeeseen tai ääneen herkästi.
Viimeiset kisat olivat tallin omat kisat jälleen kerran. Tarkoituksena oli startata helppo C sekä KN special, mutta mentiinkin raviohjelma ilman satulaa kun koulusatulaa ei voitu käyttää ja estepainotteiselle yleissatulalla on todella inhottava yrittää mennä mitään koulua. Kaikesta huolimatta olin tyytyväinen 55,625 % koska en saanut ratsastettua Ramia sillä tavalla mitä olisi pitänyt ja kuskin heiluessa selässä rikkoja tuli paljon, Rami teki kuitenkin sen mitä pyysin ja se riittää.

Jouduimme vaihtamaan uuden koulusatulan edellisen jäätyä liian ahtaaksi muskelipojulle. Kolmosen levyinen penkki vaihtui neloseen, kiefferistä kentauriin ja olen kieltämättä rakastunut tuohon satulaan. Rami liikkuu tämän satulan kanssa hyvin ja ratsastajan on helppo löytää oikea asento. Lihaksia on tullut ympärille satulan oston jälkeen kun Rami oli ostovaiheessa lihaksettomampi mitä nyt on.

Loppuvuosi menikin rauhallisissa merkeissä, treenaaminen väheni selkeästi huonojen kelien ja pohjien takia ja siinä vaiheessa tyydyttiin kävelemään paljon. Oma treenimotivaatiokin oli kateissa monen asian takia ja tallille meno ei olisi aina edes innostanut. Taisteltiin Ramin kehittämien pahojen tapojen kanssa ja nyt ollaan jo varmaankin voiton puolella ja saatu suurimpia karsittua pois. En voi kun syyttää itseäni että olen päästänyt tilanteen noin pahaksi ja toivottavasti saan karsittua loputkin temppuilut pois.

Tiivistettynä vuosi meni ihan kohtuu kivasti kaiken kaikkiaan. Opin paljon uutta, samoin Rami mikä on tietty etusijalla. Ramin selän kanssa tehtiin paljon töitä, mutta nyt se on ollut jo todella pitkään hyvässä kunnossa. Monen monta tippumista mistä pari on ollut vähän "pahempaa" eli selälleen lentäminen jäiseen maahan sekä nilkan päälle tippuminen joka kipuilee edelleen välillä. Onnistunut vuosi takana, mitähän tästä vuodesta tulee?

lauantai 8. helmikuuta 2014

Yhtä aikaa viilee ja pimee

Noniin rakkine suostui käynnistymään loppuun asti, tosin jouduin odottamaan tunnin verran. Ahhahaha ei toki mennyt hermot tän kanssa? Aamutallista on selvitty hyvin mielin sekä ratsastamisesta selvittiin juuri ja juuri.

Ramia olen pyrkinyt liikuttamaan mahdollisimman monipuolisesti, liinassa, kärryiltä sekä selästä milloin missäkin. Ruuna on pysynyt yllättävän solakkana vapaasta heinästä huolimatta mikä on tietysti hyvä asia. Laumassa tulee hyvin toimeen, leikkii toisen ruunan kanssa, rapsuttelee lv tamman kanssa sekä "suojelee" nuorinta laumalaista eli 2-3 vuotiasta shettistä joka kulkee Ramin perässä joka paikkaan. On rauhoittunut entisestään, kaikki epämääräinen kiukuttelu on tyystin kadonnut, mutta tietty edelleen on säpäkkä mikä kuuluu Ramin perusluonteeseen, mutta siis kaikki muu turha ylimääräinen sinkoilu on 90 % vähentynyt (paitsi ratsastaessa).
Yllätyin maanantaina todella positiivisesti siitä kuinka Rami osaakin seistä harjauspuomilla ulkona! Ne muutamat kokemukset mitä on tullut tuon kanssa ovat päättyneet jonkinsortin vetopaniikkiin, hajonneisiin naruihin ja karussa olevaan hevoseen. Eipä oo sen jälkeen innostanut sitoa tuota otusta ulos. Nyt olen maanantaisa lähtien hoitanut Ramin puomilla joka päivä mikä on kivaa vaihtelua eikä tarvitse raahata kamojakaan pitkää matkaa. Laiskuus paistaa läpi hahaha ;)!



Liikutukset ovat tapahtunut "kentällä" (kenttäähän meillä ei ole), laitumella, pihapiirissä tai sänkkärillä. Sänkkäri - mikä ihana asia. Rami on päässyt viimeksi 2009 hihhuloimaan sänkkärillä ja selvästi tykkäsi kun suunnattiin yksi päivä sängelle ihmettelemään elämää. Rallittamaan ei olla päästy kun eipä tuolla kolmipalalla saa tuota edes pysähtymään tai mennä pätkääkään hallitusti.

Sänkkärillä ollaan tosiaan käyty kaksi kertaa ratsastamassa, ensimmäinen kerta meni yllättävän hyvin, toisesta kerrasta ei ole mitään fiksua mainittavaa. Rami keksi mörön yllättävää kyllä jonka jälkeen keskusteltiin koko loppuaika siitä miten pienen hevosen pitää käyttäytyä. Ei mennyt jakeluun. Kertaalleen kävin juoksuttamassa siinä toivossa ettei pösilö jaksaisi mitenkään kummoisen pitkään siellä riekkua. Nojaaa.... Muuta mentykään kun pukkilaukkaa suurinpiirtein, lopussa löytyi jo sentään ravikin kun tarpeeksi kauan ärisin ja murisin.



Tämän viikon ohjelma onkin ollut no suht monipuolista, voisi toki olla monipuolisempaakin. Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus lähteä maneesillekin ratsastamaan jos saisi kunnolla mentyä tuon läpi.
Maanantaina oli pitkästä aikaa aika laittaa pöllö kärryjen eteen! Viime vuonna Ramille ajettiin jopa kerran mikä päättyi miten päättyi. Kokolaput veks, kärryt perään ja sänkkärille ajamaan. Alkumatkan kävelin kärrien vieressä ja ajattelin hyppääväni vasta pellolla kyytiin, meinasi kuski jäädä maahan ruikuttamaan. Raimoska vähän innostui kun tajusi minne mennään ja mitä tehdään, pirulainen vinkaisi ja otti joitakin raviaskelia ja oli niin menossa. Pienen äheltämisen jälkeen kyytiin ja menoksi. Ensimmäisen puoli tuntia olin melkein matkustajana ainakin haba sai hyvää treeniä kun pidättelin, pieni päästäminen niin kuvitteellinen Vermon ravisuora alkoi ja se oli menoa. Taisi tallilla liikkuvilla työmiehillä olla hauskaa kun pellosta kuuluu milloin mitäkin ääniä, pääosin säälittävää kitinää siitä kuinka hopusen pitäisi edes kävellä.50 minuuttia ajamista, loppua kohden rauhottui sen verran että malttoi edes kävellä, nippa nappa tosiaan. Rami sai kuivua jonkun aikaa tallissa ufoponina kun laittelin sapuskat, vein varusteet ja sitä rataa jonka jälkeen pääsi takaisin pihalle.



Tiistai meni juoksuttaen aivan kevyesti sen verran että vetristyi edellisen päivän rehkimisen jälkeen. Olihan tuo vähän väsähtäneen oloinen ja kulki kiltisti perässä joka paikkaan minne ei normaalisti olisi tullut.
Keskiviikkona valjastin Ramin uudelleen ja tarkoitus oli mennä peltoon ajamaan kevyesti. Muutos suunnitelmaan metsäkoneen takia joten tyydyin kävelyttämään Ramia kärryjen kanssa puolisen tuntia pitkin pihaa. Tuli ylä- sekä alamäkeen kävelyä vaikka ylämäkeen mennessä yritettiin lintsata ettei vaan tarvi kävellä mäkeä ylös, vähemmästäkin pieni ylienerginen poni väsähtää.



Torstaina tuuppailin pellolla koulupenkin kanssa vähän koulua. Voiko sitä koulun vääntämiseksi sanoa. Ihan hain perus rentoutta ja rehellistä taipumista vaikka kuinka yritettiin luistaa tästäkin asiasta. Noottia laiskalle kuskille joka on enemmänkin vaan humputellut pidemmän aikaa. Kuitenkin sain haluamani asian läpi ja lopuksi työstettiin ihan laukkaa. Otin jonkun verran nostoja tällä kertaa vasempaan enemmän kuin oikealle. Paikotellen saatiin ihan kivojakin pätkiä ja Rami jaksoi laukata pidempääkin pätkää. Kuski sais opetella vaan istumaan kunnolla. ;) Perjantaina mentiin samalla linjalle joten eipä siitä sen enempää, mutta laukkaaminen jätettiin muutamaan nostoon ja keskityin istumaan harjoitusravissa ilman jalustimia.

Tänään päätin harrastaa ilman satulaa keikkumista Ramin selässä, heti selkään mennessä kyllä kadutti kun Rami aloitti heti asäpsymiset ja pienet ryntäilyt kun rakennusten katoilta tippui lunta. GREAT ! Alkukäynneissä oli ihan ookoo ennen ensimmäistä eteenpäin sinkoutumista jonka jälkeen alettiin tekemään hommia käynnissä. Rami on ollut nyt paljon parempi ratsastaa noin muuten, kevyt edestä eikä lintsaile töistä valahtamalla kuolaimen taakse, ehkä itsekin kiinnittää paremmin huomiota asiaan.Ravatessa tahti ja tempo olivat totaalisen kateissa, ryntäilyjä sekä säpsymisiä senkin edestä. Rami heittäytyi jopa täysin kuuroksi kaikelle kun jouduin pysäyttämään vähän karummin. Siinä vaiheessa ei mennä eteenpäin, taakse, sivulle eikä kyllä ylöspäinkään eikä pää liiku mihinkään. Jos sain menemään eteenpäin se oli enemmänkin ryntäys jonka jälkeen pysäytys ja sama kierre jatkui. Loppupeleissä pyysin raipan mitä ei kyllä paljonkaan tarvinut käyttää. Pari kertaa alussa näppäsin lapaan tai persauksille joka kyllä riitti. Loppupeleissä riitti kun vaan heilautti raippaa niin kyllä kyllä menen nätisti. Muutenkaan en tykkää käyttää Ramilla raippaa, ei se tarvitse sitä kun ehkä kerran puolessa vuodessa jos pitää vähän komentaa kun mikään muu ei uppoa tuohon onttoon kaaliin.

Ainakin ratsastettavuus parani huomattavasti pienen komentamisen jälkeen. Siinä vaiheessa piaffe ei ollut enään kaukana, jessus tuota eläintä kyllä nauratti :D! Loppu ratsasteluihin oon super tyytyväinen kuitenkin kaikesta tappelusta huolimatta. Käynti-ravi siirtymisiin tuli voimaa ihan eri tavalla mitä aikoihin ja sain säädeltyä ravia todella paljon ja samalla irtosi hieno keskiravi. Jotenkaan osaa edes kuvailla sitä fiilistä kun sai säädöt kohdilleen ja hevonen liikkuu superisti alla. Tommonen fiilis pitäis saada lassottua kouluradallekin joskus. Yli tunti tuli mentyä mikä on aika harvinaista, halusin kuitenkin saada asetettua rajat ja tehdä selväski että tuommonen turha pelleily saa jäädä pois. Puomilla sitten seisoikin oikein kiltti ja rapsutuksia kerjäävä poni.

oikeesti mä oon aika ihana
Huomenna suuntaan tekemään aamutallia missä ei mene edes kahta tuntia + ajomatkat päälle. Oikeesti nautin tosta tallin teosta, tosi rentouttavaa puuhaa loppupeleissä ja tulee hyvä fiilis koko loppupäiväksi. Maanantaiksi sain sovittua kengityksen, aivan uusi kengittäjä tiedossa jonka numeron sain joskus vuosi sitten töissä kun kysyin. Tiistaina on valmennus ja toivottavasti saan vinkkejä Ramin ratsastukseen vähän lisää ja saisi taas virheitä korjattua. Huomenna tuleekin vieraita käymään, siistii! Kaveri näkee onko Rami mennyt yhtään eteenpäin kun verrataan parin vuoden takaiseen kokemukseen. Katsotaan saadaanko mitään matskua huomiselta vai tyydynkö surkeisiin puhelimen kuviin jälleen kerran.


Mitähän muita kuulumisia saisin tungettua tähän postaukseen vielä? Jos ei jaksa lukea herkistelyä kannattaa skipata. Itellä on ollut yli kuukauden ajan aivan loistava fiilis yhden ihanan ihmisen kanssa ja pakko päästä vähän purkamaan ajatuksia. Oon ajatellu liian kauan ettei kukaan hyväksy mua koskaan semmosena mikä oikeasti oon. Sitten tapasinkin mahtavan ihmisen kenelle puhun sellaisetkin asiat mitä en koskaan edes puhuisi. Tunsin oloni heti jotenkin turvalliseksi ja kun on noin hyvä kuuntelija joka myös haluaa että mulla on hyvä olla. Jos joku asia vaivaa edes vähän kysyy heti onko kaikki hyvin? Vitsi miten olisin kaivannut tuota kysymystä jo aikaisemmin niin ei olisi tarvinut padota huonoja fiiliksiä sisälle ja moni asia olisi varmasti paremmin.  

Vähemmästäkin tunteet nousee pintaan kun joku sanoo että oon täydellinen, katsoo suoraan slilmiin ja sanoo että olen kaunis tai kaappaa halaukseen ja sanoo että oot tärkeintä tai että oot rakas. On valmis lähtemään seurakseni minne vain pyydän ja katsotaan jos parin viikon päästä tuossa lähellä on yksi tapahtuma niin mennään katsomaan ja sitä seuraavana viikonloppuna (jos ei tule muutoksia) olisi yhdet kisat mitä mentäisiin katsomaan. Sen näkee sitten (: 

Lopuksi vielä fiilistelyä vuoden 2008 kesästä! Huomenna jatketaan toivottavasti yhden erikoispostauksen parissa jos rakkine käynnistyy huomenna. Jos ei mitään näy niin no voitte vaan arvata että siinä vaiheessa maasta löytyy ikkunasta ulos viskattu kone.   

perjantai 7. helmikuuta 2014

toimii sittenkin, kuvittelen vaan?

Hei te ihanaiset lukijat! Pieni (suuri) lapsi on oikeasti onnellinen kun ah niin ihanan raivostuttava pöytäkone toimiikin normaalisti, ainakin tällä hetkellä! Veljeni tuli katsomaan tätä, istui koneen ääreen ja käynnisti koneen ja kappas tämä alkoikin toimimaan ihan normaalisti, älyttömän hitaasti kylläkin. Annetaanko vähän armoa kun tämä pirulainen on käynnistynyt viimeksi joulukuun puolen välin tienoilla?

Huomenna yritän tehdä rästiin jääneitä postauksia aamutallin + ratsastelujen jälkeen. Puhelimesta sain tyhjennettyä kuvat koneelle ja ken tietää jos vaikka innostun huomenna kuvailemaan vähän lisää vaikka järkkärillä? Tämä viikonloppu tulee vietettyä vain kotona ja tallilla, normaalisti olisin lähtenyt ajelemaan parhaaseen seuraan tai toisinpäin. Mutta sunnuntaina näen pitkästä aikaa liian kaukana asuvaa kaveria ja odotan kyllä innolla! Eli oma lupaukseni tälle vuodelle on pitänyt aika kivasti jopa ;). Palaillaan huomenna jos tämä ihana rakkine suostuu enään huomenna toimimaan! Paljon on taas kerrottavaa kaikesta mahdollisesta! :)

p.s. Lopussa pieni video kuukauden takaa juoksutuksesta kun jätkä pisti vähän ranttaliksi koko homman. Ei tuo ole oikeasti hevonen vaan kenguru valepuvussa. 

Pullavalta terveisiä ihanille lukijoillemme!