torstai 24. heinäkuuta 2014

hyvä ruoka ja tuplasti parempi mieli [special]

Pitkästä aikaa vähän päivitystä meidän sapuskoista ruokintapostauksen merkeissä. Aivan pikainen ja ehkä mitätön katsastus, mutta pientä selvitystä asiaan. Voin jo ihan alkuunsa sanoa että toivottavasti en ole ainoa jonka eläimet syövät paremmin kuin itse omistaja!

En jaksa sen enempää paasata tästä ihan peruspohjasta eli laadukas heinä sekä raikas vesi. Sanotaan näin että kaikki tietävät tämän puolen, mutta raapaisu siihenkin. Hevosen perusruokintaan kuuluu tietty laadukas, puhdas heinä ja se, että sitä on tarjolla riittävästi. Itse suosin vapaata heinää varsinkin jos hevonen on paljon ulkona ja varsinkin talvella hevonen pitää itsensä lämpimänä syömällä. Tänä talvena huomasin kun tarjolla oli ihan superlaadukasta säilöheinää vapaasti saatavilla ei hevoset jatkuvasti seisseet paalin kimpussa, söivät hetken jonka jälkeen katosivat joko leikkimään tai muuten vain hengailemaan.
Kesällä sitten suosin 24/7 laitumella oloa, kesä on vain lyhyt hetki loppujen lopuksi ja edessä on pitkä säilö- tai kuivaheinä kausi.



Ja tietty raikas vesi mitä on jatkuvasti saatavilla! Talvella on oma operaatio saada pidettyä astiat sulina ellei ole lämmittäviä kuppeja mitkä maksavat hunajaa (himoitsen). Kesällä sitten pääsee huolehtimaan laitumien astioiden puhtaudesta varsinkin jos on helteitä! Astiat muuttuvat nopeasti limaisiksi joten silloin mieluummin vaihdan päivittäin veden ja tarjoilen hevoselle sitä raikasta vettä. Et itsekään joisi likaisesta lasista?

Käytän pääosin Racingin sekä Supreme Horse Caren tuotteita, koska olen todennut ne hyviksi. Jos tarvin jotakin ns. erikoistuotetta suosin eclipsen tuotteita siinä vaiheessa.

Mutta ihan oikeesti palataan asiaan. Ramin ruokinta on muuttunut viime postauksesta. Välissä syötin mm. racing selectediä, mutta hevosen alkaessa hoikistua treenauksen lisääntyessä ruunan syödettä about 4 litraa tulin siihen tulokseen et hei oikeesti. Aamuisin ei ehtinyt syömään kaikkea ruokaa ja iltaisin olisi tullut hirveä määrä kerralla.
Leikin sitten salapoliisia ja mietin mysliä millä saataisiin pidettyä lihasmassa ettei jätkä menetä sitä yhtään. Sitten löysinkin Dodson&Horrelin Build Up:in. Itken kyllä aina kun ostan säkin, hinta on 37 euroa ja 2 säkkiä menee kuussa tällä hetkellä. Rami on kesäisin varsinkin aikamoinen kun on lopettanut muiden myslien ja papanoiden syönnin kokonaan, tätä syödään ihan onnessaan ja kuppi nuollaan aivan puhtaaksi. Ennen jouduttiin heittämään aina ruokaa pois kun söi muutaman haukun ja se oli siinä. Olen todella tyytyväinen tähän rehuun.



Lisäksi innostuin Chian-siemenestä mitä syödään jo toista purkkia. Supreme Horse Carelta tuli 2 kg purkki, kokeilin tätä kun sain vinkki että Chia on hyvää ja tuo pitkäkorva niin rakastaa sitä! Sekoitan Chian iltaruuan joukkoon ja saan samalla muutkin lisät sekoitettua hyvin.

Lisäksi Rami saa huonon kavionlaadun takia biotiinia, tällä hetkellä on menossa Black Horse Biotin, sitä ennen on syöty ainakin pari purkkia racingin biotiinia.
MSM on kuulunut pari-kolme vuotta meidän sapuskojen sekaan ja tällä hetkellä on racingin MSM menossa. Välillä olen syöttänyt Supremen Formula MSM:ää sekä ihan glukosamiinia mikä on suhteellisen hintavaa, mutta hyvää. Vähän omistajan lompakon paksuuden mukaan mennään tässäkin asiassa.
Magnesiumia Rami sai ennen päivittäin, mutta nykyään liikutuksen yhteydessä ja varsinkin jos on ollut jännittynyt niin sitten on tullut viskattua mitallinen. Supremen magnesiumi tällä hetkellä käytössä.



Treenien jälkeen varsinkin jos on hionnut viskaan tietty elektrolyyttiä, 1-3 mittaa ihan sen mukaan kuinka paljon on hionnut. Jos hikoaa kevyesti niin vajaa mitallinen, jos hikoaa reilusti läpimäräksi niin sitten kolme mittaa.

Kausittain tarjoan sitten B-vitamiinia, rautaa joko nesteenä tai jauheena, sinkki-kuparia sekä valkosipulia ja maitohappo on sitten jos tarvii. C-vitamiinia käytän esimerkiksi tulehdusten yhteydessä tai jos uskallan edes epäillä että esimerkiksi voi tulla tulehdus työnnän ruokaan ihan suosiolla pienen mitallisen ja pidän peukut pystyssä. Talvisin syödään A-D-E vitamiinia ja tuolla on edelleen iso purkki odottamassa seuraavaa talvea, yksi hevonen kun ei syö 6 kg purkkia talven aikana ja annan sanotaanko pienen määrän sitä.

Ja itse ohje näyttää tältä tällä hetkellä.

Aamu: 1 litra mysliä

Ilta: 1 litra mysliä
1½ mittaa biotiinia
1 mitta MSM
Vajaa 1 dl chiaa, reilusti vettä, sekoitetaan myslin joukkoon.

Tällä ruokinnalla näytetään tältä.
Loppuun vielä pikakuulumiset. Huh huomenna olisi tarkoitus mennä illalla valmennukseen jonka jälkeen Rami jää maanantaihin asti kotiin laiduntamaan ja päästään maastoilemaan. Ja jänskättää, enään muutama hassu viikko! ;)

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Mun täytyy luottaa ja antaa vaan mennä

Otsikossa päivän fiilikset. Mitä sitä ennen on tapahtunut?

Viime viikolla lupailin lisää postauksia, kaikki ei mene aina niinku suunnittelee ainakaa mun kohalla! Alkuviikosta hipsin lääkäriin, kolme päivää saikkua sekä lääkkeitä naamaan; virusperäinen keuhkoputkentulehdus. Fiilikset aika maassa siinä vaiheessa kun tajusin et tän takia ruuna seisoo jälleen vähän lisää, onneksi juoksutus on keksitty ja olo alkoi kyllä kohentua joten uskalsin mennä selkään lopulta.


Kaksi ekaa ratsastuskertaa Rami oli jopa hankala, sileellä työskentelyä ei ole ollut sitten koulukurssin ja sen kyllä huomasi! Onneksi eilen tuli pelastava enkeli joka kipusi Ramin selkään ja ratsasti jätkän ravissa ja käynnissä läpi. Thänks Tiitu <3! Itse laukkasin sitten Ramilla ja laukka olikin ihan kohtuu hyvää ja kun tilaa oli tällä kertaa reilusti.

Eilen piti mennä karvapallon kanssa näyttelyyn, homma tyssäsi siihen kun katsoin rokotuskorttia ohimennen...... Koiruus on käynyt marraskuussa rokotuksessa ja piti saada kaksi rokotetta, toisen ja "mitättömämmän" se on saanut mutta tärkeintä ei! Kaiken piti olla kunnossa, mutta ei näköjään olekaan. Tiistaina marssin eläinlääkäriin kysymään tilannetta ja sitten vaan koira nopeasti rokotukseen. Ilmoitin poitsun just äsken Helsinkiin ja tarkoitus olisi ilmoittaa vielä Porvooseen. Toivottavasti ei tule enemää takapakkia. Oikeesti oon miettiny monta kertaa et miks sitten kun on hienot elukat niille sattuu ja tapahtuu aina kaikkea ja kaikki menee pilalle?

Ei siinä vaikka eilinen ei mennyt muuten kovinkaan vahvasti, käytiin aivan mahtavan likkakaverin kanssa katsomassa näyttelyt, Pontus sai uuden hienon, leveän nahkapannan joka on suomalaista käsityötä (pinkki!! :D ) ja hinta oli myös sellainen et meinas itkettää. Käytiin shoppailemassa mm. Ramille kylmäsavea kun sitä kuluu meillä jonkin verran, kiinalaisessa syömässä massut täyteen, Ramin liikutus ja loppuilta vietettiin meillä, tehtiin banaanipannaria (jäätelön kera) ja katsottiin vähän hurjapäitä. Ja puolenyön korvilla Porvoon yöhön ajelemaan. Mahtia !


Mutta palataan tähän päivään eli estevalmennukseen. Esteitä ollaan hypätty viimeksi kisoissa toukokuun lopulla, sen jälkeen pohjat on ollut niin huonot ettei ole ollut mahista edes hypätä. Ja toisekseen valvova silmä on tosi kova sana.
Paikalla oltiin hyvissä ajoin, valmennus pidettiin Jatilan tallilla tälläkin kertaan ja maneesissa. Maneesissa hyppääminen on jotenkin itelle tosi jänskää, Rami on hypännyt maneesissa viimeksi 3 vuotta sitten ja kohta on vuosi viimeisestä maneesissa käynnistä. Pitäiskö selvitä hengissä? Esteiden korkeus hengaili siinä max 65 cm paikkeilla joten ei kuoltu.


Aluksi haettiin hevoset kuulolle, siirtymiä, pysähdyksiä jonka jälkeen alettiin tulemaan ravissa puomeja päädyissä. Toisessa päädyssä oli yksi puomi ja toisessa kaksi. Rami on oppinut ettei puomilla tarvitse hypätä kun mennään nykyään melkein joka kerta puomin yli kun kotona treenataan. Pari kertaa sähläsin itse, mutta muuten Rami toimi hyvin. Laukassa tultiin yksittäistä puomia, laukka oli kyllä tänään niin laakeaa ettei tosikaan kun ite pelkään. Maneesin seinät tulevat liian nopeasti vastaan.


Ensin estetehtävänä tultiin sarjaa missä alussa oli neljä puomia (ennen kuin nostettiin a osa ylös) ja B osa oli este. Kolmella ensimmäisellä puomilla Rami meni hyvin, neljäs puomi siinä piti kiihdyttää ja sitten hyppy. Valmentaja neuvoi että ennen neljättä puomia mikä oli "erillään" muista pyydän ihan vähän ettei lähde ryysäämään ja sitten käsi harjaan ja hyppy. Kyllä me onnistuttiin tässä sittenkin!
Seuraavaksi tultiin innaria, voihan kauhu sentään kun kammoksun innareita kuollakseni! Ensin innari jonka jälkeen yksi askel ja puomikasa mikä nousi myöhemmin ristikoksi. Oma ongelmani on innareilla varsinkin se, että menen liikaa kaulalle ja alan säätämään liikaa. Rami suoriutiu kuitenkin tosi kivasti tehtävästä.

Aa apua mitähän me sitten tehtiin. Tultiin ihan perus linjaa pysty - okseri jonka jälkeen otettiin muistaakseni lisäksi muuri. Meinasin siinä vaiheessa että varmasti kieltää muurille kun ei ole koskaan hypännyt, ihan sama vaikka oli lähes maahan kaivettu, mutta olin taas väärässä Ramin suhteen joka hyppäsi ihan innoissaan esteen. Vaihdeltiin vähän tehtäviä, erilaisia linjoja ja paloiteltiin "esteet" omiksi tehtävikseen. Tarkoittaen sitä jos pakka levisi esteen jälkeen fine, tehdään vaikka voltti, homma kasaan ja sitten este. Haettiin onnistuneita hyppyjä ja hyvää fiilistä.



Hypätään ihan suosiolla viimeiseen tehtävään joka olikin sitten ihan rata. Eli ensin tuli sarja vinossa linjassa, pysty jonka jälkeen portti. Portilla Rami kielsi mikä ei yllättänyt koska se tuotiin vasta loppuvaiheessa puomin  tilalle minkä alla oli jonkinsortin "portti". Oma moka tuo kielto kun en istunut vaan jäin kaulalle hengaamaan ja meinasin maastoutua tämän takia. Seuraava yritys ja Rami hyppäsi kun muistin istua ja pitää jalan tiukasti kiinni. Kaarre oikealle pitkälle sivulle missä oli linja; okseri ja pysty. Kaarto oikealle, vinossa linjassa olevalle ristikolle jonka jälkeen okserille (suhteutetun siis). Kaarto vasemmalle muuri ja lopuksi pitkä tie innarille. Muuten kaikki meni ihan ookoosti, mutta ensimmäinen sarja sekä innari otettiin uusiksi koska niillä oli ongelmia. Portti meni paljon paremmin, mutta innarilla jatkettiin hommia. Päästin Ramin liian kovaa innarille ja  käänsin myös liian myöhään jonka takia ei osuttu keskelle ristikkoa vaan tultiin sivusta, ensimmäinen este lähti mukaan ja seuraavat hypyt Rami pelasti! Olin varma et lennän leppäkeihään tavoin alas tai Rami juoksee ohitse, mutta rehdisti meni ylitse mistä iso kiitos. Otettiin lopuksi ennen ensimmäistä hyppyä apupuomi niin saatiin myös Rami tulemaan laukalla koko välikkö. Lopuksi saatiin hyvät hypyt ja siihen lopetettiin meidän osalta. Keventelin loppuravit ja loppukäynnit taluteltiin ja loppujen lopuksi purettiin esteet samalla pois. 



Hevosten pesujen ja muun jälkeen istuttiin vielä alas syömään mutakakkua, ruissipsejä sekä juotiin pommacia ja käytiin fiilikset läpi sekä valmentajan kommentit. Itselleni jäi ihan super fiilis vaikka esteet nähtyäni meinasin livistää paikalta ;). Mutta onnistumisia mitä itse koin, että sain katseen pidettyä ylhäällä, vaikka pari kertaa se livahtikin alas. Kaksi ns. uutta estettäkin selvitettiin kunnialla eli muuri ja tämä jonkinsortin mikälie kaari mikä oli esteen alla.  
Valmentaja kehui jälleen kerran Ramia ihan kohtuullisesti. Sanoikin että Rami on todella rehellinen hyppääjä, se osaa asetella jalkansa mihin tahansa väliin vaikka tilanne näyttäisikin ehkä toivottomalta, mutta se hyppää ja se tykkää siitä. Pitäisi tosiaan vaan luottaa Ramiin, koska se osaa kyllä homman todella hyvin. 
Myös kuski sai palautetta, yllätyin siitä että oon kuulemma rauhallinen ratsastaja, haha minäkö :D! Mutta tosiaan luottaa hevoseen, koska se on niin mieletön. "Joka kerta mun käsitys tosta hevosesta vaan vahvistuu et siinä on sulla oikea kultakimpale". 

Kotona hoidettiin Rami Tiitun kanssa pois, kylmäsavet jalkaan, ruokinta ja takaisin laitumelle. Huomenna tarjoan Ramille kevyen päivän, kävelyä ja vähän ravia ja katsoo mitä tiistaina kehitellään. Tässä on muutenkin tulossa taas uusia tuulia ensi kuussa. Sen voin vinkata, että meillä tulee treenit muuttumaan ihan jonkin verran. 
Eipä siinä kello on kaksitoista tällä hetkellä, huomenna pitäisi könytä tosiaan töihin ja tiistaina on vapaa! Ruokintapostaus on suunnitteilla kun viimeisestä on jo aika paljon aikaa, joten yritetään kehitellä jotain kivaa.

Kaikista ratsastuskuvista iso kiitos Tiitulle ja tietty parhaasta seurasta :)




keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

hurlumhei kenttäponi

Kädet ja kasvot naarmuilla kolmen päivän maastoilu urakan jälkeen! Mitä ihmettä siis tosiaan. Kun raahasin Ramin kotiin aattelin et kerkiin tuuppailemaan vähän koulua tuossa, hah kuvittelin. Oon käyny joka ilta maastossa valmentajan kanssa ja on ollu ihan sairaan kivaa! Lenkit on kestäny 1-2 tuntia ja ollaan käyty mitä ihmeellisimpiin aikoihin. Maanantaina lähdettiin joskus 22.20 liikenteeseen ja kotona olin tunnin päästä. Eilen lähdettiin 21.35 ja takaisin tulin 23.20. Tänään käytiin sentään vähän aikaisemmin eli 18.20-19.45 suunnilleen. Ainiin kävinhän tänään ennen kahtatoista noin puolen tunnin maaston ilman satulaa, mutta jouduin kääntymään kotiin kun kaveri tulikin vähän aikasemmin kun aattelin.



Ramin kanssa on ollut super kivaa maastoilla ja kun täällä kotinurkilla meillä on käytössä ihan kivat maastotkin jopa. Ollaan käyty joka ilta kiipeilemässä hiekkamontulla, laukattu siis hiekkamäkeä ylös ja hevoset on saaneet kunnon persetreenin kyllä. Rami ei oo ollu moksiskaan eikä ole hyytynyt ja ollaan otettu max. 2 pätkää mäkeen jonka jälkeen kävelty paljon. Ja selkeästi tuo kiipeäminen mäessä on Ramin mielestä hauskaa puuhaa. Ite en vaan meinannu pysyä ekalla kerralla kyydissä. Tokassa vedossa sentään jo osasin jotenkin varautua minkälaista menoa se kiipeäminen on. Rami ponnistaa pirun hyvin  ja menee leikiten mäen ylös. Tullaan jatkossakin käyttämään hiekkamonttuja hyväksi treenaamisen suhteen.
Käytössä on vähän isompaa metsäpolkua, pienempää sekä ihan ollaan menty pitkin metsää eläinten tekemillä poluilla. Rami on joutunut miettimään tosissaan mihin ne koivet laitetaan, kuinka paljon tarvii nostaa kun mennään kaatuneen puun yli ym. Hyvin ollaan pärjätty! Ollaan etsitty uusia polkuja, suunniteltu syksylle vähän puuhaa ja muuta kivaa. Ja oma pääkoppa on saanut kyllä tuulettua totaalisesti! Vitsi et tykkään tosta meidän valmentajasta ihan super paljo.

Rami on viihtynyt oikein hyvin laitumella, 20x40 laidun on riittänyt tuolle pallerolle oikein hyvin. Meidän kenttähän siis tulee tuohon tilalle ja pitäisi alkaa jossakin vaiheessa iskemään tolppia pystyyn niin on ainakin valmiina. Olin suunnitellut et vien Ramin tänään takaisin tallille, mutta päädyinkin siihen että herään huomenna joskus kuudelta, käyn ruokkimassa poitsun ja lähden seiskan aikoihin ajamaan tallille tai ennen sitä ja ampaisen sitten kasiin töihin. Kuulostaa pahalta.... Jaksaako sitä tuohon aikaan herätä?


Tänään vietin ansaittua vapaapäivää jonka tosiaan onnistuin kuluttamaan aika helposti. Vanha kaveri kävi moikkaamassa ja pari tuntiahan tuossa kului. Käytiin ostamassa mulle maalia sekä kahvilla tietty, tässä kotosalla sitten hengailtiin pihalla. Maalasin maitokärryt aivan super suloisen värisiksi kun alkoi tympäsemään tuo tylsä väri. Haha mitä pidätte? :D perjantaina vedän varmaankin toisen kerroksen tuohon päälle niin saa siistimmäksi ja reunat pitää maalata sitten kun saan renkaat irti.



Äsken räpsittiin vähän kuvia mitkä ei kyllä onnistunu ei millään! Kamera ei tarkenna tai sitten se tarkentaa päin sanonko mitä..... Arrgh! Näistä ei saa millään julkaisukelposia.... Jos ette saa mitään traumoja niin laitan pari esille. Jos arvelette saavanne suosittelen painamaan punaista raksia.

Tiedättekö on se vaan niin mahtia kun karvakorva seisoo omassa pihassa edes pari päivää. Pääsee ratsastaman silloin kun huvittaa eli nytkin ollaan menty silloin kun on viileetä. Muuten ratsastan Ramin melkein päivän kuumimpana aikana eli heti töiden jälkeen ja siinä vaiheessa kun olen saanut kaiken tehtyä alkaa vasta viiletä. Kuitenkaan ei "vieraiden" nurkissa kehtaa pyöriä yhteentoista asti. On kiva kävellä vaan laitumelle moikkaamaan omaa kullanmurua joka tulee höristen vastaan kihnuttamaan mammaa. Ah vitsi! Ootan sitä hetkeä kun saan Rami lopullisesti kotiin :). Mutta nyt lähden ruokkimaan Ramia ja katsoo jos kehittelisin tällä viikolla vielä jotakin postausta teidän kauhuksenne ;D!





maanantai 7. heinäkuuta 2014

tää ei oo niin haudan vakavaa

Tämän postauksen pyhitän kokonaan koulukurssin pohdiskelulle tarkoittaen suomeksi sitä mitä ahaa elämyksiä koin ja mitä pitää treenailla hiki päässä lisää. Ramin liikutan vasta tuossa kymmenen aikaan ja nyt on siis oiva tilaisuus heittäytyä persiilleen tuolille ja miettiä.

Onnistumiset - ah se niin ihana asia ainakin näin yli kuuden ja puolen vuoden jälkeen on aina yhtä kivaa. Voiko asian ilmaista näin? Aina välillä kun on semmonen jäätävä epätoivo et hei ei tästä tuu ei niin yhtikäs mitään ja sitten kun saat jonkun asian toimimaan ja tajuat miten homma menee niin voi sitä lapsen onnea. Hevosta en voi moittia vaan omaa ratsastusta koska ongelmathan ovat sielä satulan päällä.



Ensinnäkin mietin ja pohdin eilen illalla sekä yöllä vielä viikonloppua ja mitä haluan petrata. Ehdottomasti suurin asia on keskivartalo! Kun keskivartalon tuki katoaa niin koko pakka leviää korttitalon tavoin siinä samassa. Vaikka omaan kuitenkin hyvät lihakset (haha sitä ei tän mahan alta varmaan nää :D) niin kaikesta huolimatta aina välillä tuli se, etten saanut pidettyä korsettia tiukkana ja homma levisi.
Seuraava asia mitä haluan petrata liittyy edelleen keskivartaloon. Kun käytän niitä vatsalihaksiani jännitän samalla muun kropan huomaamattani. Jalat jännittyvät eivätkä enään "lepää" ja jännitän yläkropan. Ja sitten ihmetellään kun joka paikka on jumissa. Haluaisin saada tähän nyt semmoisen hyvän tuntuman. Pitäisi muistaa vain hengittää ja samalla pitää korsetti tiukkana niin jännittyneisyys jäisi pois.

Kädet - se ikuinen ongelma. Vähitellen muistan kantaa käteni paremmin vaikka helposti ulkokäsi valahtaa turhan alas eikä kädet ole enään samalla tasolla. Aikaisemmin oli sisäkäsi ongelmana joka valui alas ja nyt on sitten ulkokäsi. Great! Jään myös helposti sisäkädellä esimerkiksi väistöissä kiinni vaikka pitäisi muistaa rentouttaa käsi. Hyvä kun joku ihminen huomauttelee asiasta. Nyrkit eivät pysy pystyssä edelleenkään. Tuskin kamppailen tämän ongelman kanssa yksin?
Myös se narut käsissä. Liima olisi ihan kiva kun päästän ohjan helposti valumaan käsistä ja kun otan taas tuntuman se tuntuu hevosestakin inhottavalta. Tätä mietittiin teoriassa eli se on hevoselle pahempi jos ohja löystyy, otetaan narut käsiin, löystyy, kerätään ja sitä rataa. Tietty. Tuki katoaa hetkeksi ja kun se otetaan taas kunnolla se on kova. En osaa selittää mutta idean varmaan ymmärsitte ja varmasti tiedättekin tämän homman. Vaikka itsestä tuntui että mulla on varmasti sairaan kova käsi, mutta valmentaja lohdutti ettei kenelläkään ollut vaikka se varmasti tuntuu siltä kun ohjat on napakasti kädessä.


Onnistumisiakin löytyi viikonlopun aikana. Halusin saada sen fiiliksen kun pääsen oikeasti ratsastamaan Ramia ilman että ruuna ottaa mitään kipinää asiasta. Se kuuntelee, on läsnä. Ensimmäisenä päivänä sain semmoista fiilistä että hei nyt saan ratsastaa ruunaa jalalla ja se ei ota mitään kilaria siitä hyvästä kun käytän kannusta ja tarvittaessa avustan raipalla pienellä näpäytyksellä. Sain pidettyä ohjat käsissä, jalan hevosen ympärillä ja ratsastettua ja siinä samassa alla olikin joku aivan muu hevonen. En vaan aikasemmin ole uskaltanut ratsastaa ja pitää ohjaa kädessä ja vaatia oikeasti mitään. Kuolaimen taakse painuminen jäi ja kun sai Ramin kulkemaan ryhdikkäästi se fiilis oli aika hyvä. Ja kun tuli kommentti että nyt se on tosi hyvä! Tarvitsen jonkun pätevän kertomaan koska teen väärin ja koska teen jonkun asian hyvin. Pystyin työstämään pitkään harjoitusravissa hommia vaikka yleensä oon kamppaillut sen kanssa etten kykene istumaan Ramin ravissa. Mainitsin jo aikaisemmin ettei laukka ollut mitenkään hyvää tällä kertaa, mutta pääsin istumaan laukassa kunnolla satulaan vaikka siirtymä laukasta raviin oli edelleen aikamoista kamppailua.

Ehkä yksi suurimmista onnistumisista liittyi laukan jälkeiseen raviin. Sain Ramin nopeasti ja pelottavan helposti ohjan ja pohkeen väliin kulkemaan tasaisesti ilman merkkiäkään että alkaisi sähläämään. Tämä on ollut myös aika haasteellista, mutta se tunne kun saat hevosen kulkemaan ryhdikkäänä ja rentona. Yleensä mennään joko rentona mutta ei ryhdikkäänä tai ryhdikkäänä mutta ei täysin rentona.

Oivalsin myös sen miten Rami reagoi lantion asennon muuttumiseen. Valmentaja tämän asian näytti viime ratsutuksessa ja kehui siitä Ramia kuinka hyvin se kuuntelee. Eli liikkeelle lähtiessä "käännän" lantion eteenpäin ja hidastaessa taaksepäin. En oo koskaan ajatellut asiaa sen enempää ja kun otan taas tämän hengityksen mukaan niin reaktio on loistava. Nyt oon eilisen päivän miettinyt asiaa, kokeillut ja tunnustellut miten lantio liikkuu siinä vaiheessa. Tajusin! Ja kun tehtiin harjoitusta missä meidän piti siirtää hevoset lantion asennon muuttamisella joko käyntiin/raviin tai hidastaa/pysäyttää joutui miettimään että mites se meni, aina ei onnistunut ja sitten taas sai ajatuksesta kiinni. Pakko myöntää etten koskaan ole oikein miettinyt tätä asiaa.


Huomasin myös kuinka paljon se oma istunta vaikuttaa Ramiin ja mistä esimerkiksi epämääräiset kiihdyttelyt ovat johtuneet. Kun istuin pystymmässä Rami kulki kivan tasaisesti, horjahdus taaksepäin saivat ruunan juoksemaan alta. Oon nyt aika paljon ratsastanut pienessä takakenossa mikä on ollut vähän sitä kyllä, että Rami ottaa omia spurtteja jatkuvasti. Pääsin istumaan paljon syvemmälle satulaan, sain pidettyä kropan hyvin kasassa, kädet rauhallisena ja pystyin oikeasti istumaan vaikka tuntui välillä aika epämääräiseltä kun ei löytynyt oikein mitään askellajia. Tunne oli oikeastaan sama kun jokunen vuosi sitten pilatestunnilla. Rami liikkuu paljon paremmin ja hengitys. Muista vaikka joskus hengittääkin :D!

Mutta vielä on parannettavaa ja sain ideoita miten jatkan ratsastusta jatkossa. Onneksi olen löytänyt valmentajan jonka kanssa ollaan päästy kehittymään ja oon saanut taas ideasta kiinni.
Valmentaja antoi myös palautteen ja hämmästyin suuresti sitä ettei istuntani ole edes paha. "Vaikka ratsastat paljon ilman valvontaa niin istunta on pysynyt tosi hyvänä. Ei oo menny semmoseksi köyryksi niinku paljon näkee". Myönnän on ollut joskus tätäkin ongelmaa.

Pakko sanoa et en tiiä saitteko mitään käsitystä tästä postauksesta. Pakko oli purkaa vähän omia mietteitä tässä samalla. Mutta nyt lähden laittamaan rakkauslasta kuntoon vähitellen niin lähdetään vähän maastoilemaan ihan lyhyesti. Huomenna vähän tuuppaillaan tuossa pellossa ja keskiviikkona olisi tiedossa ainakin uusia, erilaisia kuvia. Ei pelkkää tarhassa möllötystä tai perus ratsasteluja.

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

haluun gansterin herkän ja vaarallisen jol on huonoja ideoita

Huh heijaa takana on tosi vauhdikas viikonloppu kieltämättä! Fiilis on ihan katossa ja oon tehny pari uutta oivallusta. Me oltiin koulukurssilla! Torstaina sain vinkin meidän valmentajalta että hei viikonloppuna hän pitää kurssin et tuu ihmeessä. Sinnehän mentiin siis. Kuvaajaa ei ollut eikä päivän varoitusajalla saa ketään mutta toivottavasti saatte jotain käsitystä selostuksesta. Nyt Rami on tässä kotona keskiviikkoon asti joten toivottavasti saan paljon uusia kuvia mitä voisi esitellä teille.



Perjantaina käytiin sedän tallilla siistiytymässä, torstaina Ramilla oli niin kauhea mutakuorrutus ettei jätkää saanu enään ees puhtaaksi. Lisäksi Rami oli kadottanut toisen takakenkänsä joka oli repinyt kaviota ihan huolella (oli napakasti ed. päivänä) joten kengittäjä tuli setäni tallille ja laittoi Ramille uuden kengän. Takapäähän ei nyt ollut tämän takia balanssissa, toisessa takasessa rolleri ja toisessa ihan perus kenkä. Tällä yritetään pärjätä pari viikkoa eteenpäin kengitykseen asti. Ramin sain puunattua ihan huolella niin kehtasi lähteäkin maailmalle.

Lauantaina töiden jälkeen laitoin Ramin koppiin ja suuntasin kolmeksi Jatilaan missä kurssi pidettiin. Ramille sain karsinan teorian ajaksi jonka jälkeen hevoset kuntoon ja kentälle. Pohdittiin mitkä asiat ovat itselle vaikeita asioita ja mitkä tarvitsevat harjoitusta.  Kurssi painottui vahvasti ihan siihen perus ratsastukseen, hevonen ohjan ja pohkeen väliin. Tunti kesti aina puolitoista tuntia ja ensiksi tehtiin paljon käynnissä töitä. Pakko myöntää et en enään muista ihan kaikkea mitä ollaan nyt tehty, mutta vähän raapaisua asiasta.

Ensimmäiseksi tehtiin väistätystä paikoiltaan eli hevosen pitää reagoida sivulle vievään pohkeeseen menemällä suoraan sivulle eikä livistämällä karkuun menemällä samalla eteenpäin. Ensin väistätettiin sisälle jonka jälkeen takaisin ulos, pysähdys ja siisti liikkeelle lähtö. Ramin kanssa ollaan työstetty tosi paljon tuota sivulle vievän avun reagointia ja Rami suoriutui mallikkaasti tästä osiosta.
Seuraavaksi jatkettiin tulemalla suoraa linjaa kohti valmentajaa ja yllättäen tarkoituksena saada pidettyä ratsut suorana. Rami kiemurteli moneen otteeseen, mutta saatiinhan niitä suoriakin pätkiä ehkä pari. Seuraavaksi suoran linjan tuloon lisättiin pysähdys ja hevosen piti malttaa seistä paikallaan ja olla koko ajan läsnä kuskin kanssa. Eli pää ei saanut pyöriä pöllön tavoin ja hevosen piti rentoutua pysähdyksessä jonka jälkeen napakka liikkeelle lähtö käynnissä. Rami reagoi hitaasti joten pieni avustus raipalla riitti.

Vaihdettiin tehtävää eli puolessa välissä pitkää sivua otettiin ensin se suora linja jonka jälkeen väistö uralle jonka jälkeen ravia, kaareva ura, keskelle voltti eli ööm sisällepäin jonka jälkeen kulmassa käynti ja taas linjalle ja väistö. Rami oli hätäinen ja itse en löytänyt kunnon tatsia koko hommaan vaan unohdin ratsastaa jalalla mikä on se ongelma kohta mulla. Samat harjoitukset tehtiin kumpaankin suuntaan siis ja aina välillä vähän tuotiin jotain uutta ja "vaikeampaa" mukaan.

Välikäyntien jälkeen tultiin koko porukka suurelle ympyrälle missä ympyrän joka neljänneksellä ratsastettiin hevoset vähän hitaampaan tempoon pelkällä istunnalla jonka jälkeen taas paluu ns. normaaliin tahtiin. Tässä vaiheessa olin jo itseki saanu tuntumaa Ramiin ja uskalsin ratsastaa jalalla eteenpäin ja pitää narut kunnolla kädessä sillä tuloksella, että Rami ryhdistäytyi ihan super kivasti, ei livahtanut kuolaimen taakse vaan pysyi siinä. Kuunteli koko ajan eikä enään haahuillut miten sattui. Tätä tunnetta oon ottanu pitkään!
Ympyrä muutettiin neliöksi, tarkat kulmat, suoristus, kulma ja suoristus.

Loppupuolella otettiin laukkaa. Ramin kanssa saatiin laukata iteksemme eli ei ryhmässä kun tuli vähä ahdasta laukata ympyrällä muiden seassa. Laukat eivät olleet mitenkään kehuttavan hyviä, tuntui että nyt ollaan menty pahasti takapakkia, mutta tuntuu että tuo kengitys vaikuttaa nyt. Kun rollerit on kummassakin koivessa laukka on 100 kertaa erilaista. Mutta ei Rami huonokaan ollut, nosti ihan kohtuu kivasti jopa.
Pesujen jälkeen Rami koppiin ja jätkä meni sitten valmentajan luokse yöksi kun en saanut meillä aitausta valmiiksi.


Tänään oltiin hyvissä ajoin paikalla ja ensin aloitettiin teorialla. Mitä fiiliksiä jäi eilisestä, onnistumiset ym. käytiin läpi. Hevoset kuntoon ja kentälle kiduttamaan kuskeja ;D.

Aloitettiin taas käyntityöskentelyllä, vähän samalla linjalla kuin eilen eli tehtiin paljo pysähdyksiä, siistit siirtymiset (hahaha ei pysty :D!) pelkällä lantion asennon muutoksella. Rami reagoi tänään paljon paremmin istuntaani vaikka muuten tuppasi höntsäilemään ja katselemaan ympärille. Mutta reagoi paljon paremmin kuin eilen mikä on edistystä kuitenkin. Jatkettiin ravissa ja tehtiin jokaiselle sivulle voltit, huolellinen kulma ja sivun puolessa välissä taas voltti. Suunnanvaihdot tehtiin käynnissä täysikaarrolla missä väistätettiin hevoset uralle jonka jälkeen taas ravia ja sama homma jatkui. Rami jännittyi tänään enemmän ja keräsi kierroksia. Hipsutteli pikkuista ravia ja kun istuin yritti tarjota laukkaa. Eli siinä vaiheessa valmentajan neuvon mukaan puhalla ilma suun kautta ulos niin pääset syvemmälle satulaan, istu, istu ja istu. Kappas sehän toimi!

Pidettiin käyntijakso jonka aikana jatkettiin työskentelyä taas suoralla linjalla. Asetus muutamaksi askeleeksi ulos jonka jälkeen suoristus, kulma ja raviin siirtyminen, voltti ja kulmassa käynti ja taas samalle linjalle. Ramin kanssa tässä oli vähän ongelmia ja ruuna pääsi vähän karkaamaan pohkeelta karkuun eli tätä tullaan petraamaan paljon! Jatkettiin samaa hommaa ravissa.

Aivan tunnin lopussa otettiin laukkaa, Rami taas yksin. Tässä vaiheessa Rami oli paremmin kuulolla, mutta väsynyt minkä kyllä tunsin joten otettiin vasemmalle kolme nostoa mitkä onnistuivat hyvin, käyntipätkä kun muut menivät laukkaa ja lopuksi oikealle laukkaa mikä nousi todella helposti. Pari nostoa jonka jälkeen kevenneltiin loppuravit ja kunnon loppukäynnit.

Pesujen jälkeen käytiin vielä vähän istumassa porukan kanssa, syömässä vähän kakkua minkä valmentaja meille toi, keskusteltiin ja pohdittiin tuntia, missä onnistuttiin ja missä oli ongelmia. Hyvä fiilis jäi tästä viikonlopusta, Rami teki ihan mielettömän kivasti töitä ja sain kiinni parista asiasta mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota. Ihanaa kun on valmentaja joka huomauttaa asiasta heti kun joku asia leviää käsistä. Parin viikon päästä olisi estekurssin vuoro, tosin mennään vaan sunnuntaina kun lauantaina ollaan koiruuden kanssa vuoden ekoissa näyttelyissä! Huomenna mennään maastoon Ramin sekä valmentajan kanssa ihan tarjotaan kevyempi päivä kahden rankan päivän jälkeen, parista muusta päivästä en tiedä mitä keksin.

Mutta hei nyt lähden tarjoamaan pienelle seepralle vähän iltaruokaa. Ehkä jotain pientä extraa sapuskan sekaan kun on ollut sen verran reipas viikonlopun ajan. Uudessa paikassa ei höntsäillyt noin muuten, aika iisisti otti uuden tallin, uudet hevoset ja ihmiset. Valmentajakin oli tyytyväinen Ramiin vaikka tänään jotkut asiat eivät sujuneet niin hyvin kuin eilen, mutta tänään sujui taas ne asiat paremmin mitkä eilen olivat vähän hankalia jos näin voi sanoa. Kyllä me tästä viel kehitytään eteenpäin ;)

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Leijun, en osaa kai pelätä pitäis jo herätä

Hups kohta on taas kuukaus kulunu viime postauksesta, syytetään taas rakasta ikivanhaa pöytäkonetta jonka kanssa tänään tappelin tästä käynnistyäkö vai eikö. Aa apua mitä kertois. Meillä on ollu nyt niin paljon onnistumisia etten tiiä miten päin olis! Remmiin on astunut uusi tukihenkilö jonka kanssa meillä on tänään "treffit". Kerrotaan siitä lisää vähän alempana ;)

Ensimmäinen hehkutuksen aihe on se, että ollaan maastoiltu Ramin kans aika paljoki! Yksin sekä kerran kaverin kanssa. Käytiin erään ratsastuskerran päätteeksi maastoilemassa tiellä ja selvittiin hengissä ilman säikkymisiä tai muutakaan vaikka autoja tuli joku 6 vastaan plus pari pyöräilijää. Ette voi arvata sitä fiilistä kun päästiin tallin pihaan ja niin mulla kun kaverilla oli aivan loisto fiilis siitä et hei me käytiin maastossa! Ramin kanssa maastoilu on jäänyt todella vähäiseksi kolarin takia mistä on vajaa pari vuotta aikaa. Tuon reissun jälkeen oon käyny yksin jonkun verran, vähintään kerran viikossa maastoilemassa tiellä hyvällä menestyksellä. Käynyt niin ilman satulaa kuin satulan kanssa pääosin kävelemässä. Kerran meitä tuli mutkassa auto suunnilleen 55-60 km/h vastaan ja ohitti meidät samaa vauhtia eikä Rami edes reagoinut autoon. Vitsi mä oon onnellinen! Toissapäivänä käytiin viimeksi tiellä kävelemässä, käännyttiin puolessa välissä matkaa ympäri kun Rami oli melkein jopa mahdoton ja kyttäsi ihan kaiken. Ollaan hinkutettu nyt yhtä ja samaa reittiä mistä tulee joku 20 minuutin reissu mikä on yli puolet matkasta yleistä tietä missä nopeusrajoitus on 50km/h, harvempi sitä rajoitusta kyllä noudattaa. Tiellä kulkee paljon autoja, traktoreita sekä kuorma-autoja joten ärsykkeitä tulee kivasti Ramille eikä se enään reagoi kun traktoreihin ja kuorma-autoihin vähäsen. Yleensä niitä kyllä väistetään, mutta autot saavat tulla vastaan ihan rauhassa.

"ei oo ku enää 200 km himaa"

Ihan perustreenit ovat jääneet aika vähäisiksi sekä kevyiksi. Miksi? Kiitos päivittäisten sateiden takia meidän "kenttä" on pelkkää lammikkoa ja niin upottava ettei siinä voi oikeasti mennä. Lauantaina kävin pyörähtämässä siinä kevyesti ratsastamassa Ramia vähän läpi tai kävin vaatimassa sen, että pitää taipua kun pyydän eikä vaan punkea pohjetta vastaan kuuntelematta mitään.

Sitten vähän tästä uudesta tukihenkilöstä! Tosiaan meillä on uusi valmentaja joka myös ratsuttaa Ramia tästä lähtien vähintään kerran viikossa (max. 2 viikon tauko) Takana on yksi valmennus sekä Rami oli viime viikolla kaksi päivää ratsutuksessa ja valmentaja haluaa jatkossakin tehdä töitä Ramin kanssa kun tykkää jätkästä niin paljon.
17.6 meillä oli ensimmäinen valmennus ja pienellä jännityksellä toki mentiin valmentajan luo. Valmentaja ihastui jo silloin Ramiin ja hyvä ettei ylistänyt, mutta läheltä piti Ramin rakennetta ja varsinkin ulkonäköä. "Kyllä hän sen tiesi ettei trailerista tule ulos hevosta millä on 20 cm niskasiili, mutta et ei hän osannu kuvitellakaan että kopista tulee puoliverisen näköinen lämpönen." Antoi myös paljon positiivista palautetta lihaksistosta että on ainakin joutunut tekemään töitä.
Valmennuksessa tehtiin ihan perus juttuja, ratsastettiin ensin neliöllä käynnissä. Haettiin Ramille rentoutta ja puhdasta käyntiä. Kulmissa tehtiin kunnon selkeä kulma jonka jälkeen suoristus, uusi kulma ja suoristus. Samaa harjoitusta ravissa ja lisättiin vielä päätyihin ympyrät.
Laukkaa otettiin myös ja tehtävänä oli siis ratsastaa ensin neliö ravissa, päädyssä laukka ja ympyrä jonka jälkeen ennen kulmaan ravi ja neliö ravissa. Vähän taisi lässähtää meidän tehtävä, mutta yritys hyvä.

Valmentaja kiinnitti hyvin huomiota virheisiini ja niitähän on! Ensinnäkin kevennys kun kevennän liikaa eteenpäin. Valmentaja havainnollisti asian miten kevennän nyt ja miten pitäisi keventää ja huomautteli aina kun lähdin keventämään vanhalla tyylillä. Kädet - ah niin ihanat kädet. Tasaisemmaksi ja pysymään paremmin paikallaan etten levittele niitä miten sattuu. Ja tärkein - istunta oikeassa kierroksessa! Tiedän että mulla on jumia koko kropassa varsinkin alaselkä on todella lukossa vähitellen. Istun siis aivan kierossa. Havainnoidaampa asiaa teillekin.

vasen - näin pitäisi oikea - näin istun
Tajusitteko? Istun autossakin jopa vinossa, oikea kylki aavistuksen kasassa mikä on myös ongelma ratsastaessa. Yritän korjata vinoutta kallistamalla yläkroppaa oikealle vaikka pitäisi saada koko akka suoraksi. Sainkin ihan hyvän vinkin, ajattelen katsovani vasemman olkapään yli kohti hevosen häntää jolloin saan istunnan suoraksi. Tätä on tullut treenattua ihan tuolilla istuessa sekä ratsastaessa oon pariin otteeseen ihan oikeasti kattonut jonka jälkeen ongelma helpottuu. Suurin avun antaja olisi kuitenkin kiropraktikko joka saisi avata alaselän ja toivon mukaan sen jälkeen pystyn olemaan suorassa.

Ratsastuksen suhteen pitäisi muistaa vielä ratsastaa enemmän jalalla mikä unohtuu. Valmentajan kanssa sitä puhuttiin että kuuman, itsestään eteenpäin pyrkivän hevosen kanssa ei uskalleta tarpeeksi ratsastaa jalalla kun ajatellaan että kun se liikkuu jo muutenkin eteenpäin. Kuitenkin kuuma hevonen tarvitsee sitä jalkaa ympärilleen ja sillä pitää uskaltaa ratsastaa. Laukassa pitäisi muistaa myös ratsastaa jalalla niin saadaan laukkakin ajan kanssa toimimaan paremmin ja paremmin.

Välissä oli sitten juhannus minkä vietin jossakin aivan muualla kuin kotona. Lähdin lauantai aamuna joskus seiskan jälkeen ajelemaan kohti Suonenjokea kaveria moikkaamaan ja tarkoitus oli tulla sitten sunnuntai yönä kotiin ja niin tulinkin. Heti perille päästyäni lähdettiinkin ratsastelemaan kaverin mielettömän hienolla oldenburg ruunalla. Kyllä en osaa ratsastaa yhtään. Ramin jälkeen tuntuu oudolta kivuta vieraan hevosen selkään ja varsinkin hevosen minkä perusliike on puolet isompaa mitä Ramin. Vatsalihakset kunnolla töihin ja yritin pysyä selässä. Kyllä siinä jouduin vielä puomitehtävääkin menemään missä olin varma et kuolen vähintään! 
Sunnuntaina jatkettiin ratsasteluja yhtä säälittävällä tuloksella kuin lauantainkin humputteluja. Hevonen on kuitenkin super hieno! Vietin muutenkin tosi hauskan viikonlopun kaverin luona rentoutumassa. Muutenkin tarvitsin tuuletusta kun pääkopassa pyöri miljoona asiaa mitkä saivat lopullisen päätöksen lopulta.




27-28.6 Rami meni valmentajan luokse vähän treeniin. Sovittiin että haen jätkän perjantai aamuna kun torstai illan vietin Järvenpäässä puisto bluesissa. Ramin olisin saanut viedä jo tiistaina, mutta kahden päivän treeni riittää aluksi. Kuitenkin Ramin kohdalle on tehty jokunen suunnitelma mistä kerron myöhemmin.

Keskiviikkona siis katsoin ratsastuksen läpi miten ruuna toimi ja sain paljon vinkkejä sekä ideoita ja palautetta Ramista. Valmentaja lähti työstämään Ramia aluksi käynnissä ja teki todella pitkään hommia. Ramilla menee niin harvoin kukaan vieras, että se jännittää uutta kuskia tosissaan eikä uskalla luottaa varsinkaan jos lähdetään vaatimaan asioita. Valmentaja oli kuitenkin kärsivällinen, kertoi koko ajan mitä tekee ja miksi tekee, miten hevonen reagoi pyydettyyn asiaan. Ensimmäinen huomio oli se, että Rami on hidas pohkeelle. Ei ole pohkeen ja ohjan välissä ja selkeästi säästeli itseään takajalkojen suhteen ettei tehnyt ihan rehellisesti duunia. Valmentaja teki välillä vähän avoja jonka jälkeen taas ihan perus menoa, avoa ja sai vähitellen Ramia paremmaksi. Laukassa jännittyi ja yritti siinäkin paria kikkaa millä saada kuski vaikka alas, tuloksetta. Valmentaja sitä sanoi että laukka tuntuu selkään pahemmalta miltä se oikeasti näyttää. Kaatuu aika paljon sisälle mikä on tiedossa oleva asia kyllä. Mutta tykkäsi todella paljon! Kommentoi lopussa että kun saadaan nämä muutama asia korjattua niin tällä hevosella on vain taivas rajana sen jälkeen. Kokoamiskyky on huikea, todella hienot liikkeet kun saa rennoksi ja muutenkin kaikin puolin hieno hevonen.

Torstaina valmentaja meni Ramilla uudelleen ja ratsastusta on videoitu ja pätkät pitäisi katsoa tässä joku päivä, mutta kommentoi ruunan olleen jo parempi, mutta ihmeitä ei saada aikaan kerrassa tai kahdessa. Ramin pitää hyväksyä uusi ratsastaja ja sanoikin sitä että huomaa että menen Ramilla itse pääosin ja se hämmentyy uudesta ratsastajasta ja siitä että uusi ratsastaja vaatii asioita läpi. Teki myös huomion että Rami reagoi vasempaan pohkeeseen paljon heikommin mitä oikeaan pohkeeseen. Teki sellaista tehtävää eli ensin pysäytti jonka jälkeen koski oikealla pohkeella kylkeen ja Ramin piti väistää jalkaa. Kun vasen pohje tuli vastaan ja sitä olisi pitänyt väistää Rami ei reagoinut kunnolla ja siinä vaiheessa joutuu vähän muistuttamaan asiasta. Kuitenkin parempi mitä edellisenä päivänä mikä on hyvä. 

Ramin uus saderatsiloimi
Valmentaja haluaa jatkaa Ramin kanssa työskentelyä ratsutuksen ja valmennusten parissa ja varsinkin ratsutusta tullaan käyttämään ainakin kerran viikossa ja välillä voin viedä Ramin useammaksi päiväksi ratsastettavaksi. Meiltä himasta on joku puolentoista kilsan matka ratsuttajan luo joten tuon matkan vaikka kävelee tuonne. Katsotaan mitä kaikkea tullaan keksimään ;).

Tänään meille oli varattu vanhalta tallilta kenttä ja valmentaja lupasi ratsastaa Ramin tänään. Koppasin valkun kyytiin ja jatkettiin matkaa tallille, hevonen kuntoon ja valmentaja selkään. Kehui heti aluksi kuinka ruuna on mennyt valovuosia eteenpäin viime kerrasta (torstaista) ja reagoi paljon paremmin ja luottaa ratsastajaan jo aika alussa. Kuitenkin Rami osasi myös olla reagoimatta pohkeisiin, varsinkin vasempaan mitä valmentaja sai muistutella. Seisominen oli tänään jätkän mielestä ihan syvältä, mutta valmentaja vaati että ennen ei liikuta jos pää ei löydy oikealle paikalle. Ramin pitäisi saada lapa paremmin alle ja työstämään paremmin kun taas mentiin vähän säästöliekillä. Mutta hyviäkin pätkiä löytyi jälleen kerran enemmän kuin viime kerralla. Valmentaja kuitenkin teki huomion ettei hevonen ollut ihan parhaimmillaan ihan kuin sillä olisi jossakin vähän jumia mikä on kyllä ihan totta. Kyllähän siltä selästä löytyi jännitystä joten pitää hieroa tai akupunktioda. Treenin jälkeen pesu, kotiin, takki niskaan ja iltaruoka eteen ja takaisin laitumelle.

Ensi viikolle olisi tarkoitus ottaa ainakin valmennus ja katsoo ottaako ratsutuksen tai toisen valmennuksen vai mennäänkö suosiolla seuraavaan viikkoon. Intoa löytyy treenata varsinkin kun tukena on mukava ihminen joka auttaa varsinkin Ramia todella paljon. Tänäänkin sain hyviä vinkkejä miten korjata joku asia missä kyllä on järkeä.

Nyt ajattelin kuitenkin jatkaa nyyhkyleffojen parissa! Haha pari iltaa nyyhkiny eka Titanicin parissa ja eilen Hevoskuiskaajan :D Nyt mä muistan miks en kato noita leffoja kun tosi harvoin. Titanicin nähny varmaan 10 vuotta sitte viimeks kokonaan ja hevoskuiskaajasta on useampi vuosi. Tai ehkä tyydyn johonkin komediaan?

pullanmurun iltaruoka.