kuvapostaus ☆

Whii lupaamani kuvat eikä tässä ole todellakaan kaikki. Kaikki kuvat © Eveliina H. (ainaki sen kameralla otettu)

askellaji?

loistavaa, not!

Turha postaus mutta minkäs sille voi. Huomenna tämä raapustaja raahautuu lääkäriin poskiontelotulehduksen takia, nice. Niitä tuppaa tulemaan tyyliin joka vuosi ja olisiko seiskalla vai kasilla oli kaksi peräkkäin ja sain mussutella kuukauden antibiootteja. Tälä hetkellä olo on aika karsea ja jatkuvasti saa kuluttaa nenäliinoja :D hirveä jomotus jatkuvasti yhtään parane laittaa päätä alaspäin ja lisäksi kurkku on yhtä kuiva kuin sahara. Toivottavasti saa yön nukutuksi ja selviää töistä hengissä.

Sain tänään pari kuvaa Ramista ja puttepojasta. Läppäri vaan on niin pirun hidas et sain vaan yhden kuvan ladattua facebookista koneelle. Kyllä meen vähän turhankin lyhkäsillä jalustimilla tässä kuvassa.

c. Eveliina H.

flunssaa pukkaa

Leiristä selviydyttiin kunnialla ja nyt sitten painaa flunssa päälle kovaa vauhtia. Kurkku on aivan sairaan kipeä, olo on viimeisen päälle tukkonen ja muutenkin silleen et ääh vois kaatua sänkyyn ja nukkuu mahdollisimman paljo. Pientä huonoa oloakin tuppaa olemaan, mutta siitä huolimatta tänään olis tarkoitus lähteä valloittamaan Lahtea parin kaverin kanssa tuossa myöhemmin.

Mittään kummempaa ei oo tullu pahemmin tehtyä. Torstaina ja perjantaina kipusin taas pyöreän puten selkään ja torstaina sain kokea pienen pukkiesityksen joka päättyi siihen että tuijotan kentän pintaa mutta sain sen otuksen pään ylös niin en tullut sitten nurin niskoin alas. Perjantaina meni paremmin mitä nyt hallintaongelmia esiintyi paikoitellen.
Torstaina menin myös Ramilla ilman satulaa ja suitsia ihan siis käveltiin kentällä ja tehtiin pysähdyksiä ja lopuksi venyteltiin ja väistettiin maastakäsin.

Tänään kävin pelkästään Ramin kanssa kentällä ihmettelemässä ja tehtiin maastakäsin harjoituksia mm. väistämistä ja vähän opettelin Ramin kanssa naru kaulalla systeemiä eli miten pitää reagoina kun vähän narusta vaikka vetää. Kyllähän tuo asian ymmärsi jotenkin, mutta muuten vaan vietettiin hiljaisia hetkiä, venyteltiin ja muuta kivaa. Sain jopa todella epämääräisiä kuvia, laatu 10++.

vähän extremeä

Leiri etenee kovaa vauhtia ja nyt on enään pari päivää jäljellä hui :o Hauskaa on ollut ja Ramikin on ollut tohkeissaan kun on päässyt tekemään hommia oikein tosissaan. Ensi viikolla saan toivottavasti paljon kuvia joten joudutaan oottelemaan (: Joudutte kärsimään taas ikävästä kuvattomasto postauksesta, suuret pahoittelut.

Eilen Rami oli taas kärryponina ja hyvin tuo meni omalla tavallaan. Sai kehuja parilta ns. ravitytöltä kuinka ihanan herkkä onkaan suusta ja tykkäsivät muutenkin. Rami jopa hikosi tällä kertaa silleen sopivasti ja pääsihän tuo sitten suihkuun ja nautti oikein kunnolla. Energiaa kyllä olisi löytynyt vielä vaikka neljään kierrokseen vaikka ajoreitti oli aika raskas kun oli tullut vähän lunta ja se oli aika märkää. Hysteerisenä hevosenomistajana läträsin arnikaa taas jalkoihin ja käärin lämpöpintelit ja pesun jälkeen laitoin kaksi fleeceä kuivatukseen. Illalla sitten vaihdoin kuivemman loimen vielä yöksi päälle. Jotenkin oon tullut niin ylitarkaksi tuossa jalkojen hoidossa, mutta ainakin ovat koivet olleet nyt paremmassa kunnossa verrattuna viiteen viimeiseen vuoteen.

Kävin myös tuon ihastuttavan suomenhevosen selässä ja yksi avustaja räpsi kuvia hui :D Myöhemmin kun katselin kuvia järkytyin miten hirveä istunta mulla on! Kaiken kukkuraksi menin ylilyhyillä jalustimilla vaikka ne tuntuivat pitkiltä. Ja se tuoli-istunta kiesus sentään.

Tänään olikin hurja hiihtoratsastus ja oli aikamoista extreme menoa paikoitellen :D Rami oli alkuverkoissa tosi kivan tuntuinen, rento ja taipui mukavasti joka suuntaan. Ensimmäisessä nostossa kävi taas jotain mielenkiintoista. Rami loikki pari askelta eteenpäin tai ainakin niin tuntui ja siinä sitten tuli fiilis et eiii hittolainen tää penkkihän valuu kyljelle! Lähdin ohjaamaan Ramia oikealle ja Rami pysähtyi uralle seisomaan kun roikuin kyljellä satulan kanssa. Jalka oli vielä jalustimessa kiinni ja kun sain sen irti pääsin laskeutumaan maahan. Kyllä se tilanne taas jotenkin huvitti vaikka olisi voinutkin käydä huonosti. Kaveri tuli sitten auttamaan niin saatiin satula paikalleen ja ratsastaja takaisin selkään ja vyötä kiristettiin reiällä. Tiedä sitten onko tuo hevonen laihtunut vähäsen kun viime viikolla tätä ongelmaa ei ollut että satula olisi keikahtanut. Jatkettiin kuitenkin menoa ja oikealle nostot olivat super hyviä. Sitten alkoikin suksien kanssa säätäminen! Rami oli vähän ihmeissään kun jätin korvat auki ja takaa kuului outoa ääntä. Jännitti paljon, mutta sitten homma alkoikin sujumaan. Kaatumisia ainakin oli ja kaikilla tuntui olevan tosi kivaa! Oikeassa kierroksessa Rami tarjosi myös pikkulaukkaa. Viimeisen päälle nelitahtista, mutta oli rento ja laukkasi rauhallisesti. Loppuraveissa annoin venyttää oikein kunnolla itseään ja pääsimme taas pesulle.

Illalla Rami opetteli myös syömään uusia heppanamejaan. Nirso mikä nirso mutta kyllä alkoivat namit kelpaamaan kun muut tallin hevoset mutustelivat samoja herkkuja. Myöhemmin vielä siistittiin harja ja kävin selkää läpi ja venyteltiin myös jonkun verran perus söpöilyn välillä. Ihana otus ♥

"Avunhuutoja hevosen jalanjäljissä
ratsastajan köhinää kentän pohjamudissa
tähtien laskemista pään ympäriltä"

Puuhastelua

Heissan kaikki lukijat taas parin päivän tauon jälkeen. Tällä viikolla näitä postauksia tulee varmaan vähemmän kun oon tallilla leiriavustajana ja no ajelen iltaisin kotiin ja aamulla lähden sitten takaisin tallille. Viime yön nukuin tallilla kun muuten olisi pitänyt herätä tyyliin viideltä ja torstaina jään myös yöksi. Tässä on muutaman päivän aikana ollut jonkun verran menoa ja on myös uusi tuttavuus tullut ;)

Lauantaina oli pitkästä aikaa kunnon maastolenkki! Seuraksi lähti Minna Pokulla ja heitimme tuollaisen 9-12 km mittaisen lenkin ja aikaa kulutimme jonkun tunnin ja parikymmentä minuuttia. Käveltiin pääosin, ravailtiin vähän ja otettiin pari laukkapätkää. Joudutaan laukatessa tekemään silleen että toinen hevonen menee ekana ja Ramin kanssa sitten odotetaan niin että se toinen on päässyt tarpeeksi kauas. Voitte varmasti kuvitella miten kuuma kilpailuviettinen hevonen käyttäytyy? Viimeinen pätkä oli enemmänkin itsemurha kun hevoset lähtivät rinnatusten ravaamaan ja Poku sitten lähti laukkaamaan ja jouduin ottamaan Ramin vahvasti ja rumasti kiinni ja siitä hyvästä herra sinkoutui sivulle kun meinasi lähteä kilpailemaan. Kaksi todella kilpailuviettistä hevosta rinnatusten, auts. Noo hevosilla oli hauskaa ja kuskeilla mitä nyt vähän jäädyttiin matkan varrella. Ja tottakai napsin korvakuvia kun pokkari toimii!

Sunnuntaina ihan vaan juoksutin Ramin kevyesti riimusta pikkukentällä edellisen päivän maaston takia. Kentällä oli paikoitellen vähän enemmän lunta ja sai hevonen vähän nostella koipiaan ja rentoutui yllättävää kyllä aika pian. Tallissa herra päätyi venyttelyn kohteeksi ja avasin oikean lavan kun oli aivan juntturassa. Saanut edes sormia työnnettyä sinne väliin ja lopulta koko nyrkki mahtui. Kuvia räpsin puhelimme mutta jonkun oudon syyn takia puhelin ei yhdisty koneeseen ja en saa niitä kuvatuksia pois puhelimesta murh..

Tänään Ramilla oli tiedossa leiripäivä eli suomennettuna Rami pääsi ajohevoseksi leiriläisille! Ajatin puolet porukasta ja leiriläiset saivat itsekin ohjastaa ja Rami nöyrästi meni sinne minne ohjattiin eli vaikka ojan suuntaa. Selostin samalla valjastuksen eli näytin miten valjaat laitetaan sekä iskin kaikki mahdolliset suojat Ramille mitä käytetään. Ajettiin yhteensä joku 5 km ja Rami oli ihan onnessaan. Huomenna tiedossa lopun porukan ajattaminen ja torstaina hiihtoratsastusta!
Aamu alkoi avustajilla puoli seiskalta, ruokinta, hevoset pihalle ja siivous. Jouduttiin ulkona loimittamaan hevoset kun alkoikin sataa lunta ja ei haluttu hevosten olevan märkiä. Eihän tuossa paljon ehdi levähtää mutta homma on kivaa (:

Päädyin myös tänään yhden suomenhevosruunan selkään joka on ollut jo toista vuotta saikulla. Menin vartin verran ja sitten ruuna pääsi talliin takaisin. Pakko myöntää et kyllä jänskätti kivuta tämän hevosen selkään! Kuitenkin oli tosi fiksu käytökseltään eikä sinkoillut mihinkään suuntaan vaikka siihenkin varauduttiin. Mainio tapaus ihastuin (:

Huomenna olisi tarkoitus käydä aamusta Hyvinkäällä hakemassa Ramille biotiinia ja siitä suunnata tallille. Nyt voisi kadota koiran kanssa pikaiselle lenkille, saunaan ja sitten koisimaan.

Toivepostaus - kehitys 2008-2011

Yksi askel eteen ja kaksi taakse niin se vain menee.

Nämä viisaat sanat tulivat entisen ratsastuksenopettajani suusta. Olin aloittanut kauan sitten hänen ratsastuskoulullaan ratsastamaan ja vuosien jälkeen päädyimmekin hänen naapurinsa pienelle tallille asumaan ja ehdin käymään pari kertaa tarkan silmän alla ennen Ramin leikkausta.

Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana meillä ei todellakaan ollut mitään kenttää missä olisimme pystyneet työskentelemään kunnolla vaan jouduimme aloittamaan koko homman pellosta. Hevonen olisi tarvinut rajat ja ongelmia oli jatkuvasti; milloin kiikutti pitkin peltoa tai sitten ei vain pystynyt ratsastamaan pellon huonon kunnon takia. Vasta 2010 lähtien on meillä ollut käytössä kenttä ja olemme päässeet etenemään huomattavasti paremmin ja tietty asiansa osaava loistava opettaja, kiitos hänelle!

En ole mikään guru enkä tule koskaan olemaan, mutta olen myös itsekin kehittynyt näiden noin neljän vuoden aikana ja olen tehnyt virheitä ja tulen tekemään jatkossakin, mutta niistä oppii aina jotain. Olisimme tarvineet heti alusta alkaen viikottaisen opettajan joka olisi auttanut meitä no mutta kun se ei vaan ollut mahdollista kun olisi pitänyt kuljettaa johonkin ratsastuskoululle eikä meillä ollut koppia ja kuski ei kerennyt kuljettamaan. Toinen tärkeä asia on ehdottomasti ajan käyttäminen. Mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla ja tämä on kyllä sellainen ikuisuus projekti.

Mitä Ramin kehitykseen tulee hmm. Jos vuotta 2008 ja viime vuotta vertaa niin Rami on kehittynyt kyllä jonkun verran vaikka ei kovinkaan paljon kumminkaan. On rentoutunut todella paljon, perääanto ei ole enään niin vieras asia kuin on ollut ja no askellajit ovat parantuneet ehdottomasti. Peitsaamine ollaan saatu n. 95 % pois vaikka kuumetessaan tarjoaa peitsiä mutta koko ajan vähemmän kuitenkin. Ravissa ja laukassa on todella paljon töitä mm. tahdin, rentouden ja tasapainon kanssa. Kuitenkin mennään koko ajan parempaan suuntaan ja laukkaa parannamme tällä hetkellä pelkästään nostoilla kun eihän se laukka muulla tavalla parane. Ravissa pyritään tekemään paljon töitä ja kunhan taas pääsemme kouluvalmennuksiin saadaan taas asiat loksahtamaan kohdalleen.

Hypätessä Rami on muuttunut paljon rennommaksi ja varmemmaksi. Ennen oli todella jännittynyt ja kielsi todella herkästi esteille, mutta nyt viimeisen vuoden aikana muuttui paljon varmemmaksi ja luottamus on myös kasvanut molemmin puolin.

Videohan ei kerro totuutta vaan muutamia hassuja pätkiä menosta ja jouduin kaivelemaan konetta jonkun verran että löysin edes nämä pätkän. Matskua kun ei ole kummemmin kuvaajan uupuessa :/

tilaukseen uudet suojat

Tulipahan just äsken laitettua tilaukseen maastosuojat hööksiltä. Postissa tulee jossakin vaihessa putsit sekä suojat eteen ja taakse ja yllättäen punaisena. En voinu vastustaa kiusausta :D

Hieno Raipe!

Yritän näin pikaisesti intoilla parin päivän kuulumiset teille. On vähän laiskottanut ja ollu jotenki veto poissa, nuhaa ja kurkkukipua ja varsinki hirvee väsymys! Oon nyt parin viikon ajan heränny kolmen ja neljän välissä ja sen jälkee en oo saanu kunnolla edes nukutuksi. Tulloo taas kuvaton postaus mutta piakkoin voikin saada jopa videota kun saatiin äidin kanssa pokkari toimimaan! :D

Maanantaina olin ahkera ja mentiin Ramin kanssa ihan perus kouluilua. Käytiin mäkilenkillä tekemässä 20 minsan alkukäynnit ja kentällä aloitin ihan taivuttelemalla. Oikealle ei taivu ei sitten millään ja vasemmalle taas oikein hyvin. Yritin tehdä oikealle paljon kaulajumppaa mutta ei se hevonen asettunut ei sitten millään tai lähti vänkäämään pohjetta vasten. Lopulta sain aina hetkeksi asettumaan. Alkuraveissa oli ihan kiva mutta tein taas selväksi heti alusta et kuskia kuunnellaan. Yritti sinkoilla kulmista ja kerran onnistuikin sinkoamaan itsensä sivulle ja samassa liukastui ja etukoivet ottivat ja levisivät alta. Pystyssä pysyttiin onneksi ja kävelin hetken ja hevonen vaikutti normaalilta joten jatkettiin ravissa. Ihan vaan tehtiin voltteja, kolmikaarista ja otin aina vähän väliä käyntiä palkinnoksi kun kulki kivasti. Loppua kohden otettiin laukat ensiksi vasemmalle ja jaksoi kuunnella ilman turhia hönkyilyjä. Ei tarvinut tehdä oikeastaan muuta kuin pieni puolipidäte ja vähän siirtää sisäjalkaa edemmäs, pieni puristus ja nosti heti rauhallisen laukan. Tehtiin joku 4 nostoa ja vaihdettiin suunta oikealle. Odotin aina sen verran että asettui sisälle ja siitä sitten aina nosto ja tuli taas hyviä nostoja. Laukkasi rennosti ja mukavassa tasapainossa ja joka pätkän jälkeen sai kävellä vähän pitkin ohjin. Loppuraveissa vähän yritti laukkailla kun herra tykkää laukata ja kyllähän se siitä sitten rauhottui hyvin. Jäi hyvä fiilis ratsastuksesta kun Ramikin on motivoitunut taas tekemään töitä ja yrittää ihan tosissaan. Tahtihan on taas osittain kateissa, mutta nyt pysyy edestä tasaisempana ja varsinkin laukat yllätävät! Ei kaahailua ja kuuntelee loppuun asti ja oikeassa laukassa ei tarvitse kuin istua niitä takajalkoja kohti ja pieni puolipidäte niin olisi siitä jo nostamassa laukkaa. Hassu pieni hevonen <3

Keskiviikkona lähdettiin joskus puoli neljän aikaan baanailemaan pitkästä aikaa! Lunta oli parhaimmillaan polviin asti ja aluksi käveltiin alkumatka ja ravattiin sitten aina lumisimmat kohdat. Annoin mahdollisimman paljon ohjaa niin sai itse sitten valita vauhtinsa ja pääsi venyttämään oikein kunnolla askelta. Ravia jatkettiin laitumien ohi ja sitten taas käveltiin noin puolet matkasta. Välikäyntien aikana tehtiin myös aivan pikkuisia kuunteluharjoituksia.Kerran jopa uskallettiin laukata ja Ramihan nautti oikein urakalla! Käytiin myös kentällä tekemässä pari nostoa per suunta varsin hyvin tuloksin. Loppuravit ja käynni taas baanalla ja kyllähän siinä 40 minuuttia onnistuttiin kuluttamaan. Talliin kun mentiin niin ei ollut kyllä hevosellakaan edes pientä kosteutta vaan aivan kuivahan tuo oli ja mitä ratsastuksen aikana ehdin katsomaan niin ei puhaltanutkaan kertaakaan. Tein vielä iltatallin ja illalla poikkesin kaverilla ja hänen luota lähdin joskus yhdentoista jälkeen? Hupsista.

Hyvää Ystävänpäivää!

Oikein hyvää Ystävänpäivää jokaiselle lukijalle (: hemmotelkaa ystäviänne olivat he sitten ihmisiä tai eläimiä.

Kuva arvoituksen paljastus

Lähdetäämpä ratkomaan näitä kuvia oikein urakalla. Mikä näitä oikeasti yhdistääkään?

Ramilla on tiedossa muutto toivottavasti tämän vuoden puolella; omaan pihaan. Mikäs sen parempaa kun hevonen omassa pihassa eikös näin?

Aloitetaan aivan alusta. Olimme jo useita vuosia etsineet omaa pientä maapaikkaa minne saisi hevosen asumaan kun tuleehan se halvemmaksi pitää kotona kun vieraalla täysihoidolla. Kävimme katsomassa ties kuinka monta paikkaa mutta mikään ei oikein iskenyt. Lopulta vuoden 2009 syksyllä bongasimme lehdestä myynti-ilmoituksen 5 hehtaarin kokoisesta pienehköstä tilan tapaisesta paikasta ja lähdimme heti katsomaan. Ennen näytön alkua piha ja tienvarret olivat jo täynnä ja paikalla oli yllättävää kyllä paljon hevosihmisiä.

Tämä paikka on isälleni varsin tuttu kun kyseessä on hänen isovanhempiensa paikka ja hänen enonsa asui sillä hetkellä kyseisessä paikassa. Kaartelimme pitkin maita ja mantuja katsomassa rakennuksia, pellot sekä metsää. Tila ei todellakaan ollut erityisen hyvässä kunnossa mutta teimme tarjouksen ja paikasta oli kiinnostunut toinenkin perhe ja siinä sitten tarjosimme enemmän ja enemmän ja lopulta tämä paikka olikin meidän! 

Tilalla on kaksikerroksinen rintamamies talo (yläkuvassa) jota on vuosien varrella muokattu, vanha kivinavetta, piharakennus (kellari, autotalli, "ateljee", sauna, puuliiteri ja joku epämääräinen varasto), vajaa 100 vuotta vanha sepän paja sekä siihen lisäksi rakennettu varasto sekä lato. Peltoa löytyy pari hehtaaria, todella hienoa maata, hiukan metsää sekä joutomaata eli suota.

Joudumme tekemään todella paljon remonttia tähän paikkaan ja välillä on epätoivokin iskenyt kun talosta paljastuu ei niin mukavia yllätyksiä ja mitä oudoimpia ratkaisuja. Isän vaari on tämän talon rakentanut ja isän eno on sitten tehnyt pieniä muutoksia. Pihalta löytyy n. 12-15 omenapuuta ja toistakymmentä marjapuskaa, raparperipuskia sekä on siellä jonkunlainen mansikkamaakin ollut joskus.

Tilalla on aina ollut eläimiä eli lehmiä, hevonen, koira ja kissoja tottakai. Hevosista en tiedä paljoakaan mitä nyt mummi joskus kertonut olisiko heidän viimeisestä hevosestaan joka tuotiin varsana, kuriton oripoika jonka sitten mummin isä itse ruunasi. Navetasta on poistettu hevosten talliosa ja tietysti meillä on jo pieniä suunnitelmia navetan varalle ;)

Mutta minnes se hevonen sitten laitetaan asumaan? Tämä pajassa jatko-osana oleva varasto vaikutti hyvältä vaihtoehdolta kunhan se oli ensiksi tyhjennetty kaikesta epämääräisestä rojusta. Seinissä oli eristeenä pari hassua palaa styroksia sekä jotain laatikon palasia, loistavaa? Korkeus riitti ja laskimme sinne mahtuvan kaksi noin 3,5x3,5 karsinaa sekä tietty pesupaikka minkä vaadin sinne. Pajapuoli on päässyt vähän huonoon happeen ja noin viikko sitten siitä romahti loputkin katosta eli toinen puoli. Pajasta löytyy paljon vanhaa tavaraa ja osan olemme pelastaneet mm. isä löysi isoisänsä vanhan kirjan minne on kirjattu kengitykset ym. Tarkoituksena on kunnostaa tämäkin puoli ja teemme sinne sitten aikanaan satulahuoneen sekä rehuvaraston.

Tallin suhteen olen todella pikkutarkka. Haluan siitä mahdollisimman hyvän niin että siellä viihtyvät hevoset ja tietty minä itse ja jos joskus myymme paikan saa siitä tietty paremman hinnan kun laittaa kaiken viimeisen päälle. Tarhoja tulee pari kappaletta jotka on myös laitettu tai varsinkin tarhan etuosat tehdään huolella, sairastarha, kenttä sekä pieni ajorata on suunnitteilla alapeltoon kiertämään pellon ympäri ja keskelle voidaan tehdä pieni laidun. Kuitenkin kesällä pyrimme viemään hevoset muualle laitumelle kun omat maat ovat sen verran pienet ja pitäähän ruohon antaa kasvaa.

Ja oikein pilkkua viilaamalla haluan käyttöön saunan hevosia varten. Piharakennuksen sauna ei ole hääppöinen ja tarkoitus on rakennuttaa uusi pihasauna ja keskustelin vanhempieni kanssa että vanhan pihasaunan voisi ottaa käyttöön hevosia varten ja aika hyvinhän nuo tuntuvat tuohon suostuvan. Joku varmaan ajattelee et johan on ihme ison tallin meininkiä mutta miksi ei voisi tarjota hevoselle parasta mahdollista hoitoa ja rentoutumista jos siihen on mahdollisuus? Ja sinne saa sopivasti sitten loimia, huopia ja kaikkea muuta tavaraa kuivumaan kätevästi.

Haluan tietty kentän eikä sekään saa olla mikään pieni kirppu. Olen löytänyt jo paikan minne kenttä tulisi ja sekin laitettaisiin ajan kanssa kunnolliseksi, salaojitus, kankaat ym. siis kaikki mahdollinen. Kunhan pohja on hyvä ja turvallinen eikä kentästä tule liian pieni niin kaikki on hyvin. Lisäksi ajan kanssa jonkunlainen estekalusto niin pääsee treenaamaan ;)

Päähän on kehkeytynyt paljon erilaisia ideoita minkälaisen satulahuoneen haluan, minkälaiset karsinat, minkälainen tallin edustasta tulee olemaan sekä siis paljon muuta. Päähän tässä räjähtää jos ei näitä ideoita pääsisi toteuttamaan.

Ja muuttaako Rami yksin asumaan? Ehei ei todellakaan. Olen vähän tunnustellut ja mahdollinen toinen hevonen löytyisi jo mutta siitä en puhu sen enempää. Jääköön salaisuudeksi :D!

Tässä on pieni selotus tästä arvoituksen tapaisesta osiosta. Kertokaa haluatteko että kerron aina välillä edistymistä tämän paikan suhteen vai kirjoittelenko vaikka toiseen blogiin minne voisi rustata myös muuta elämää liittyen maaseudulla asumiseen tai sinne muuttamiseen? Voin ottaa myös aina kun muistan jonkunlaisia kuvia kun nyt en ole pitkään aikaan kerennyt ottamaan vaikka on pitänyt. Mielipiteitä saa kirjoitella ja arvostaisin niitä suuresti. Kiittäen ja kumartaen (:

Rankka viikonloppu selätetty.

tämä sarvipää ei liity tekstiin. 2010

Huomaatteko kuinka ahkera kirjoittelija olenkaan? Viikonloppu meni töissä ja Ramiakin kerkesi käydä jopa lauantaina moikkaamassa pikapikaan. Mutta alotetaas tuosta kuluneesta viikosta.
Keskiviikkona Ramilla oli se akupunktio ja kranio hoito joka sujui hyvin. Rami oli paremman tuntuinen käsittelijän mielestä ja sanoikin et nyt tuskin tarvii pitkiin aikoihin mitään hoitoa ellei nyt mene jonkun syyn takia huonommaksi niin sitten vaan laittelen viestiä.

Torstaina mulla oli autokoulun kakkosvaiheen liukkaan ajo ja sinne eksyin meidän vanhalla maasturilla joka toimii vetojuhtana koppia vetäessä. Auto on kevyesti 23 vuotta vanha, paljon jouduttu korjaamaan mutta kieltämättä parempaa ajoneuvoa saa hakea. Aluksi kierrettiin turvataloa eli sieltä löytyi pari kolaroitua autoa sekä ihan perus juttuja turvallisuudesta. Sitten päästiin liukkaalle ja alotettiin ympyrässä yksitellen ihan vain saatiin aluksi mennä kaksi kierrosta oman mielen mukaan ja otettiin tuntumaa. Takavetoinen massiivinen autohan meni sitten kylki edellä melkein koko ajan ja mulla oli hauskaa :D Sitten oli tötsien välistä menoa, äkkinäistä jarrutusta ym. ja lopuksi vielä yksi kierros ja siinä sain kokeilla nelikon kanssa ajamista.
Toisella radalla oli väistöharjoituksia jotka sujuivat ihan hyvin paitsi viimeinen ohjeistettu kun piti tehdä mahdollisimman suurta liikettä ja autohan vaan meni suoraan - hallinta katoaa ja opettaja sitten siinä sanoikin et massa vie jos tekee jotain äkkinäistä. Ja tuo auto sai uuden nimenkin: rautamöhkäle :D! Paikalla oli n. 20 autoa ja niistä kolme maastureita ja näistäkin kaksi oli citymaastureita. Kahdelta päästiin pois ja kävin suoraan hakemassa Ramille BE-viminiä ja linnuille siemeniä. Loppupäivän nukuin sohvalla.

Perjantaina alkoi aamu puoli kuudelta ja lähdin kuudelta ajamaan navettaan ja hommat menivät hyvin vaikka tein ylitöitä mutta mitäs tuo haittaa. Nyt saa olla huomattavasti tarkempi kun eläimet käyvät vähän "kierroksilla" kun päivät pitenevät ja aurinko paistaa melkein koko ajan navettaan ne alkavat helposti riehumaan ja jouduin tarkkailemaan aitojen kuntoa sekä laittamaan sonneille mahd. paljon ruokaa eteen. Ilta sujui omalla painollaan.

Lauantai oli ehkä maailman huonoin päivä! Ihan aluksi myöhästyin navetasta enkä puhu mistään vartista tai puolesta tunnista vaan IHAN reilusti! Onneksi emäntä oli kotona ja kun pääsin navetalla ensiksi pyytelin anteeksi moneen kertaan ja hän vain nauroi et ei täs mitään hätää ja hän vähä aatteli et oot nukkunu pommiin. Aamupalallakin viel kun mietin asiaa rauhotteli ja kertoi omista myöhästymisistään ja yritti vakuuttaa et kaikki me tehdään virheitä ja aina niistä oppii. Mulla on paha tapa sammuttaa herätys jos puhelin on liian lähellä. Yleensä laitan puhelimen niin kauas et joudun nousemaan ylös sängystä. Kotiin päästyäni harmitti aivan pirusti ja teki sitten mieli vetistellä sen takia kun oon yleensä aivan pirun tarkka et oon töissä ajoissa ja pyytelen jo anteeksi siinä vaihees jos myöhästyn vaikka vaan 5 minuuttia.
Kävin tallilla nopeasti kun kurkkasin ruokatilanteen, laitoin ruuat valmiiksi ja lähdin vauhdilla navetalle. Navetta meni suht hyvin kunnes sitten yksi noin reilun vuoden ikäinen sonni päätti sohia terävillä sarvillaan ja sain siinä sitten osumaa jonkun verran. Olin just jakamassa rehuja kun jouduin menemään aidan ja koneen välistä, sonni ei väistänyt ja alkoi huitomaan raivokkaasti. Ensiksi sain osuman käteen ja kun olin kiipeämässä koneen kyytiin onnistui se vielä huitasemaan oikeen kunnolla takareidestä. Pitkään kättä ja reittä poltteli ja kirveli mut ei tullu muuta kuin mustelmat, onneksi. Kävin viemässä auringonkukkasimen pussin toiselle talolle ja sielä vielä onnistuin tekemään sormilla säkkiin reikiä ja siinä sitten lattialle valui jonkun verran ruokaa.
Eilinen oli just sellanen päivä et sen ois voinu automaattisesti skipata!

Tänään mulla oli oikeen tuplaherätys ja äidillä oli kans varmistus. Laitoin vaarin vanhan rämisevän kellon herättämään puhelimen lisäksi ja tsiisus kun se kello pärähti soimaan! Eka pomppasin puol metriä sängyssä ja siinä sitten paniikissa etin sitä kelloa et sais sen hiljaseks. Tänään hommat menivät jo rutiinilla ja sain vielä isännältä suklaalevyn Tukholmasta (maitosuklaa mansikka NAMSS!) Ehittiin kans puhumaan hommista parin viikon päästä kun menen heille hoitamaan eläimiä kolmeksi päiväksi ja saan siis asua heillä, syödä jääkaapin tyhjäksi ja olla kuin kotonani. En saa enään ees koputtaa jos meen heille taloon vaan mun pittää kävellä suoraan sisälle :D

Ja peeäs kaveri linkkas et Rami tahtoo ja niin tahtooki :D aika kivat? Nuo putsit vois ollakin hyvät ja suojia ei oo kyl koskaan liikaa kun osa suojista on jo rikki.

Kuvia 80 vuoden takaa

Jatketaan jo aloitettua kuva arvoitusta eli T Ä M Ä postaus on arvoituksen aloitus ja tämä on sitten jatko-osa. Näillä kuvilla on yhteys ja jos jaksatte saa veikkailla tuonne kommentteihin niin katsotaan jos viikonloppuna kirjoitan pientä stooria.

Alla olevat kuvat ovat noin 80 vuotta vanhoja ja otin sitten omalla kameralla kuvat näistä pienistä kuvista ja lopputulokseen olen aika tyytyväinen. Toisesta kuvasta voin kertoa että hevosta pitelevä nainen on isän äidin äiti.

rentouden metsästystä.

Oltiin tänään Ramin kanssa tunnilla todella pitkästä aikaa ja kun meitä oli vain kaksi ratsukkoa päästiin tekemään aika paljon ja ihan perus ratsastusta mentiin.

Aivan tunnin alussa tehtiin pitkille sivulle kolme volttia ja lyhyeille sivuille yksi ympyrä. Myöhemmin siirryttiin raviin ja tultiin sitten keskiympyrälle ja tarkoituksena saada hevoset rennoiksi. Rami haahuili päänsä kanssa kuin hissi konsanaan ylös-alas-ylös-alas ja tätä litaniaa voisi jatkaa varmaan kymmenen riviä. Lopulta Ramikin asettui ja ravasi rennosti ja perääantokin löytyi aina pieniksi hetkiksi ja sitten se katosi kun Rami alkoi kaahaamaan. Alussa pidin piiskan taas peukaloiden alla kunnes raippa alkoi häiritsemään liikaa ratsastusta ja jätin sen sitten poies.
Vaihdeltiin jonkun verran suuntaan ja oikealle Rami on huomattavasti huonompi ratsastaa. Ei asetu millään ympyrällä vaan kulkisi mieluummin suorana kun taas vasemmalle asettuu todella hyvin ja pysyy samanlaisena pitkiäkin pätkiä kunhan itse muistaa pysyä.

Laukat otettiin ensin vasempaan kierrokseen ja siitähän vasta lysti alkoikin. Rami kaahasi hirmuista kyytiä ja jarruthan katosivat heti noston yhteydessä ja jarrutusmatka oli sitten 15 metriä. Kaksi nostoa sain ja siinä sain sitte pitkän aikaa rauhotella Ramia jo pelkästään käynnissä kun kierrokset pomppasivat kymmeneen tuhanteen ja ei malttanut enään kävellä tai edes ravata. Oikeaan kierrokseen aloitin ihan taas ratsastamalla rennoksi ja kun rentoutui nostin laukan ja ensimmäinen nosto oli varsin räjähtävä :D Opettajakin nauroi sitä nostoa et johan oli voimaa (vai oliko se virtaa) kuin viidessä työhevosessa. Seuraavat pari nostoa meni huomattavasti paremmin ja Ramikin rentoutui laukassa jo ihan kivasti. Lopputaveissa halusi laukata ja lopulta rauhottui ja hakeutui taas aika alas mutta pysyi mukavan rentona. Lopuksi tehtiin pysähdyksiä joista vika onnistui pelkällä istunnalla ja siihen sitten lopeteltiin.

Huomenna on tiedossa akupunktio ja saan korkeintaan kävelyttää Ramin huomenna, torstaina autokoulun toista vaihetta eli menen liukkaalle luistelemaan isolla autolla ja pe-su on sitten lomitus.

Sitten pientä infoa 

Ramin kehitys video on valmistumassa hyvää vauhtia ja vielä on viime vuoden matskut ettimättä ja tämän vuoden materiaalia yritän myös saada jossakin vaiheessa. Kuvat on kans kadoksissa eli yritän löytää niitä. Tämä erikoispostaus tulee siis viikon-kahden sisällä jos koneeni toimii. Koneeni siis sammuu itekseen aina näin iltaisin ja eilen alkoi jo herjaamaan jotain. Pittää pyytää veli kattomaan mikä on vikana.

Lisäksi jos joku muistaa postauksen missä oli todella epämääräinen rakennus sekä muita outoja kuvia voisin jo siitäkin kirjoittaa jotain pientä kun kuitenkin tuossa kesän jälkeen tulee eteen suht iso muutos koskien niitä kuvia.

Vilukissa ilmottautuu

Pakkasta ja vielä lisää pakkasta niin eipä ole kummemmin mikään inspannut. Ramilla on ollut aika paljon vapaapäiviä mikä ei toisaalta haittaa kun kohtapuoliin joutuu taas tekemään enemmän töitä kun pakkaset hellittävät.
Lauantaina käytiin Pontuksen kanssa tallilla maksamassa tallivuokra, syöttelemässä porkkanoita ja pelottelemassa tallikisuja. Pontus oli aivan tohkeissaan ja kisut painelivat kovaa vauhtia karkuun kun pieni jellona ilmestyi tallin pihalle. Käytiin tarhoilla ja Pontus yritti saada Ramia ja Pokua leikkimään ja Poku vaikutti siltä että voisikin riehaantua. Tallin luona yhdessä tarhassa kaksi suokkipoikaa juoksivat tarhassa ja toinen pörisi aina kun Pontus tuli lähemmäs, paineli karkuun ja tuli uudestaan pörisemään. Lämmitettiin myös lauantaina taloa sekä kävin katsomassa pajarakennuksen jonka katto romahtaa piakkoin. Toinen puoli on jo romahtanut aikapäiviä sitten ja nyt on viimeisen puoliskon vuoro.

Illalla lähdettiin Apassionataan kahden ystäväni kanssa ja toisen ystävän tyttären kanssa. Matka sujui rattoisasti ja kyllä harmitti kun huomattiin että päästiin aika alas ja jätin kameran kotiin! Esitys oli hieno ja meillä oli todella hauskaa porukassa (: Ilta loppui vain surullisesti ystäväni äidin sairaskohtaukseen ja kävimme sitten hänen talollaan ja kutsuimme ambulanssin. Oon vielä tänään menossa ystävän luo käymään kun soittelimme tänään ja pyysi jos pääsen illalla.

Sunnuntaina oli -30 hyrrr. Vietin koko päivän kolmen peiton alla, katselin elokuvia ja illalla käytiin äänestämässä ja kiskaisemassa isän kanssa veljen auto ojasta (haahaa!) Pontuskaan ei viihtynyt ulkona ei sitten hetkeäkään.

Tänään mitä ihanin sää jos pientä lumisadetta ei lasketa! Vain -7 pakkasta ja sekin laski -1 asteeseen ja kävin siis ratsastamassa joskus kahden jälkeen. Ramilla oli virtaa aika paljon ja aloitti heti pihassa kyttäilyn joten varasin koulupiiskan mukaan ja kävelimme ensiksi baanan ja kentällä käveltiin hetki pitkin ohjin ja sitten alkoi kevyt työskentely. Laitoin raipan peukaloiden alle ja Rami tuntui kivan rennolta mitä nyt turhan kiireiseltä heti alussa. Tehtiin ympyröitä, pysähdyksiä sekä taisteltiin toisella lyhyellä sivulla. Rami kyttäsi metsää ja ryysäsi vauhdilla pois joten uudestaan samaan paikkaan ja läpsäisin takamukselle että hei et voi tehä noin. Samassa päädyssä tapeltiin pariin otteeseen ja viimeinen läpsäys mikä oli vähän reippaampi sai Raminkin tajuamaan et sinne pitää mennä eikä sieltä voi rynnätä. Raipan käytöstähän Rami jännittyi joten tein paljon käynti-ravi siirtymisiä ja vähitellen rentoutui vaikka tahti oli pahasti kateissa noin 80 % ajasta. Loppua kohden otin nostoja ja Rami yritti sitä että puskee kylki edellä ennen nostoa ja siitäkin taisteltiin kunnes hevonen suoristui ja nostin laukan. Tuli pari hyvää nostoa ja sitten pientä pupuloikkaa. Vasemmalle kaksi nostoa ja ensimmäisessä nostossa jäin varaamaan painoa liikaa oikealle ja Ramihan teki tiukan käännöksen oikealle ja satula vähän valahti taas kyljen suuntaan. Toinen nosto meni huomattavasti paremmin! Loppuraveissa kiirehti, rikkoi peitsille kunnes löysi sen ihan ookoon ravinsa ja rentoutui kivasti ja lopetettiin siihen. Baanalla käyntilenkki ja tallissa sitten pikainen harjaus ja takki päälle. Kävin tuossa äsken tassunkin kanssa tunnin lenkillä kun ei ole koiruus päässyt pitkään aikaan kunnon lenkille.

Varustepostaus - ajovarusteita vol. I

Lupaamani varustepostaus tai ainakin pieni osa taas siitä. Eli nyt ajattelin kertoilla hiukan meidän ajovarusteista jotka eivät ole mitenkään ihmeelliset. Kaikkia en ole jaksanut kuvailla ja osa on vielä vähän "kateissa" ja lupaan ottaa lopuistakin kuvat ja laittaa niistä vielä sitten kuvat ja epämääräiset höpötykset.

Ööm siis aivan perus ajosuitset joista olen repinyt pois turparemmin kun en koskaan sitä käytä. Aina kun lähden ajamaan jätän Ramille riimun suitsien alle niin hevosen saa helposti kiinni takaisin ketjuihin. Otsapanta on tuollainen tyylikäs keltamusta ja siis keltamusta värihän on sitten Ramin kisaväri kunhan pääsee koelähtöön ja toivottavasti starttaamaan. Kuolaimina Happy mouthin nivelkuolaimet, ihan kivat ja Rami toimii todella hyvin näillä. Tarkoitus olisi kokeilla jotain nahkapäällysteistä suoraa kuolainta että miten niillä sitten menisi.

Valjaspaketti jota en jaksanut lähteä purkamaan kun olen sen laittanut nippuun :D anteeksi laiskuuteni. Horzelta ostettu tai vanhemmat ostivat tämän nimpparilahjaksi ja nuo yllä olevat suitset kuuluivat samaan pakettiin. Perinteiset, ovat olleet meillä jonku 3,5 vuotta ja hyvin pelittävät. Keltainen on rintaremmin pehmuste ja tuo pinkki sitten silatyyny. Niputan valjaat heti kun otan ne pois hevoselta eli avaan rintaremmin ja mahavyön ja häntäremmistä sitten vedän niin että valjaat liukuvat hevosen persauksen yli ja kietaisen sitten häntäremmin valjaspaketin ympärille ja tsädäm! 

Finn tackin korkeat säärisuojat ja joskus ostin nuo agrista kun bongasin. Ovat olleet siis suht vähän käytössä loppupeleissä vaikka naarmuja on ihan kiitettävästi jo tullut. Kaksi tarraa ja hyvin pysyvät jaloissa ja helppo pitää puhtaana!

Rypylliset kumiputsit sekä polvisuojat. Kumiputseja käytän lähes aina ajaessa ja ovat kokoa L muistaakseni. Helppo laittaa jalkoihin tai no suht helpot ja helppo pitää puhtaana. Näitä löytyy kaksi vai kolme paria?

Lisäksi polvisuojat kokoluokkaa M. Ostin Ramin alkuaikoina kun aloitin ratsastelemaan ja käytin niitä suht aktiivisesti ja varsinkin mäessä laukatessa totesin ne hyviksi. Soljelliset ja olen joutunut väsäämään pari reikää lisää kun ensiki meinasivat olla liian löysät ja seuraavissa rei'issä olisi olleet liian tiukat.

Niin sanottu lätsä. Mikä lie heräteostos olikaan tuo värin takia? No mutta kuitenkin käytän tätäkin ajaessa vaikka ei tarvitsisi mutta tuleepahan käytettyä ettei turhaan seiso. Olen myös teettänyt lätsän ja se löytyy tuolta alhaalta varastosta ja siitä tulloo seuraavaan ajovarustepostaukseen kuva.

Montéohjat jotka ostin ravikaveriltani 2010 kesällä. Hän on näitä käyttänyt starteissa ja totesin kuitenkin niiden olevan liian pitkät ja osti sitten lyhyemmät ja myi nämä mulle 20 eurolla. Olivathan ne pirun koppuraiset mutta kun sen puoli litraa upotti öljyä näihin niin kyllä pehmenivät ja ovat käyttökelposet. Ovat aika kätevät maastoillessa ;)

Mustalaisriimu eli tämä on eräänlainen turparemmi oikeastaan. Rami kun on todella herkkä ja montéssa sitten ei pysty paljon ottamaan mistään tukea niin ostin tämän tämän kaverini suosituksesta kun hän kokeili Ramia. Tuossa kun näkyy nuo renkulat niin niihin saa jotku ohjat kiinni ja siitä saa sitten tukea ja ei sitten tarvitse olla hevosen suussa kiinni. Käytetty muutamia kertoja mutta on ihan kätevä tämäkin kapistus.

Päivän hyvä työ

Kotiuduin äskettäin tallilta ja kävin tunnilla riekkumassa tuolla -22 asteen pakkasessa ja siihen lisäksi kentälle puhalsi pieni viima hyi! Hevosetkin otettiin tänään jo puoli kaksitoista sisälle jo senkin takia että putket jäätyvät ilman hevosia. Tallin vessaki jäätyi tänään ja pari kuppia oli myös jäässä ja kupit onneksi sulivat kun kaviokkaat olivat sisällä. Ramikin oli ulkona kahden loimen kanssa eli tallitoppa ja ulkotoppa kun aamulla oli joku -25 pakkasta varmaan ja Ramin tarha sijaitsee alempana ja kahdella sivulla on vain metsää ja yksi sivu peltoaukeaa.

Mutta itse asiaan! Tänään kun lähdin töistä kruisailin hiljakseen tietä pitkin ja vasemmalta tuli auto. Noo päästin auton menemään ensiksi ja katsoin sitten kääntyessäni että nyt menee kyllä lähelle reunaa ja sitten lumi pöllähti ja auto päätyi ojaan joka on varmaan 1,5 metriä syvä. Hyppäsin autosta ulos ja menin ojaan menneen auton luo ja autoin kuskin ulos. Vanhempi mies kyseessä joka naureskeli että on tänä vuonna eka kerta kun menee ojaan ja autona oli joku no max. 10 vuotta vanha jeeppi. Katseltiin hetki autoa ja tarjosin sitten hinausapua, sovittiin että laitetaan nelikot päälle ja yritän vetää auton ojasta samaa reittiä mitä meni. Köysi autojen väliin ja sitten vaan yrittämään. Ensiksi sammutin auton, nopea käynnistys ja kunnolla kierrokset ylös ja kyllä se auto liikahti: syvemmälle ojaan ja kallistui enemmän kyljelleen. Mietittiin seuraavaa vaihtoehtoa joka ei kyllä olisi toiminut vaan auto olisi mennyt kokonaan nurin. Kävin myös ojan pohjalla katsomassa ja kurkin sitten auton alle. Onneksi bongasin tieltä tulevan traktorin joka sitten pysähtyi ja katseli hetken autoa. Empi jonkun aikaa kun sanoi samaa kun voi olla että se auto oikeasti kaatuu kokonaan. Kuski otti riskin ja traktori sai sitten auton ylös penkasta. Jatkettiin matkaa ja ojassa käynyt kuski sitten pysähtyi ja tuli kysymään mitä on velkaa ja oli huolissaan et jos mulla oli kiire jonnekin ja siinä sitten hymyilin että tottakai pitää auttaa tai ainakin yrittää auttaa ja höpistiin vähän muutakin. Jäi kyllä itselle sellanen hyvä fiilis et vaikka en saanutkaan sitä autoa ojasta mutta ainakin yritin ja kuski oli kiitollinen ja hän oli huolissaan et jos mulla on joku hirveä kiire jonnekin tai muuta.

Kävin lämmittämässä toista taloa ettei putket mene jäähän ja noo saunalla yksi hana on jäässä joten laitoin saunalle pari pesällistä palamaan ja raahasin varmaan kuusi vai seitsemän korillista puita kuivumaan ja sisällekin kuskasin ison laatikollisen ja lämmitellin taloa.

Tunti ei mennyt ihan putkeen, Hertta ihan tättärää alusta alkaen. Tehtiin aluksi voltteja käynnissä ja jouduin aika paljon työstämään Herttaa että edes asettuisi eikä könöttäisi pää ulospäin. Sitten joka toinen ravissa ja lopulta päätyihin ympyrät ravissa ja ympyrältä tulon jälkeen pohkeenväistöä käynnissä. Lopulta sitten tehtävä olikin että pohkeenväistö ravissa keventäen, pääty ympyrä laukassa ja ennen toista pitkää sivua käyntiin, keskellä pysähdys ja toisessa päädyssä käynnistä nosto. Hertta kuumeni, lähti puskemaan joka suuntaan ja ei vastannut yhtään mihinkään varsinkaan pidätteisiin! Yritin isoja pidätteitä jonka jälkeen iso myötäys ja oli kyllä epätoivoista menoa! Toisessa kierroksessa pelästyi jotain metsästä kuulunutta ääntä, pomppasi laukkaan ja viskasi pienen pukin ja siinä vaiheessa repesin totaalisesti :D Opettajakin nauroi että johan on tammassa kipinää kun ei oo nähnyt sen pukittavan kymmeneen vuoteen! Tämän pelästymisen jälkeen ei suostunut menemään enään metsän puoleiselle pitkälle sivulle ja lopulta kävelin sen läpi raippa painettuna kaulaa vasten. Loppuraveissa jo vähän parempi mutta ei todellakaan niin hyvä kun on ollut Ensi kerralla sitten toivottavasti menee paremmin.