vähän extremeä

Leiri etenee kovaa vauhtia ja nyt on enään pari päivää jäljellä hui :o Hauskaa on ollut ja Ramikin on ollut tohkeissaan kun on päässyt tekemään hommia oikein tosissaan. Ensi viikolla saan toivottavasti paljon kuvia joten joudutaan oottelemaan (: Joudutte kärsimään taas ikävästä kuvattomasto postauksesta, suuret pahoittelut.

Eilen Rami oli taas kärryponina ja hyvin tuo meni omalla tavallaan. Sai kehuja parilta ns. ravitytöltä kuinka ihanan herkkä onkaan suusta ja tykkäsivät muutenkin. Rami jopa hikosi tällä kertaa silleen sopivasti ja pääsihän tuo sitten suihkuun ja nautti oikein kunnolla. Energiaa kyllä olisi löytynyt vielä vaikka neljään kierrokseen vaikka ajoreitti oli aika raskas kun oli tullut vähän lunta ja se oli aika märkää. Hysteerisenä hevosenomistajana läträsin arnikaa taas jalkoihin ja käärin lämpöpintelit ja pesun jälkeen laitoin kaksi fleeceä kuivatukseen. Illalla sitten vaihdoin kuivemman loimen vielä yöksi päälle. Jotenkin oon tullut niin ylitarkaksi tuossa jalkojen hoidossa, mutta ainakin ovat koivet olleet nyt paremmassa kunnossa verrattuna viiteen viimeiseen vuoteen.

Kävin myös tuon ihastuttavan suomenhevosen selässä ja yksi avustaja räpsi kuvia hui :D Myöhemmin kun katselin kuvia järkytyin miten hirveä istunta mulla on! Kaiken kukkuraksi menin ylilyhyillä jalustimilla vaikka ne tuntuivat pitkiltä. Ja se tuoli-istunta kiesus sentään.

Tänään olikin hurja hiihtoratsastus ja oli aikamoista extreme menoa paikoitellen :D Rami oli alkuverkoissa tosi kivan tuntuinen, rento ja taipui mukavasti joka suuntaan. Ensimmäisessä nostossa kävi taas jotain mielenkiintoista. Rami loikki pari askelta eteenpäin tai ainakin niin tuntui ja siinä sitten tuli fiilis et eiii hittolainen tää penkkihän valuu kyljelle! Lähdin ohjaamaan Ramia oikealle ja Rami pysähtyi uralle seisomaan kun roikuin kyljellä satulan kanssa. Jalka oli vielä jalustimessa kiinni ja kun sain sen irti pääsin laskeutumaan maahan. Kyllä se tilanne taas jotenkin huvitti vaikka olisi voinutkin käydä huonosti. Kaveri tuli sitten auttamaan niin saatiin satula paikalleen ja ratsastaja takaisin selkään ja vyötä kiristettiin reiällä. Tiedä sitten onko tuo hevonen laihtunut vähäsen kun viime viikolla tätä ongelmaa ei ollut että satula olisi keikahtanut. Jatkettiin kuitenkin menoa ja oikealle nostot olivat super hyviä. Sitten alkoikin suksien kanssa säätäminen! Rami oli vähän ihmeissään kun jätin korvat auki ja takaa kuului outoa ääntä. Jännitti paljon, mutta sitten homma alkoikin sujumaan. Kaatumisia ainakin oli ja kaikilla tuntui olevan tosi kivaa! Oikeassa kierroksessa Rami tarjosi myös pikkulaukkaa. Viimeisen päälle nelitahtista, mutta oli rento ja laukkasi rauhallisesti. Loppuraveissa annoin venyttää oikein kunnolla itseään ja pääsimme taas pesulle.

Illalla Rami opetteli myös syömään uusia heppanamejaan. Nirso mikä nirso mutta kyllä alkoivat namit kelpaamaan kun muut tallin hevoset mutustelivat samoja herkkuja. Myöhemmin vielä siistittiin harja ja kävin selkää läpi ja venyteltiin myös jonkun verran perus söpöilyn välillä. Ihana otus ♥

"Avunhuutoja hevosen jalanjäljissä
ratsastajan köhinää kentän pohjamudissa
tähtien laskemista pään ympäriltä"