Välillä sitä miettii miten hevonen osaa yllättää monissa tilanteissa.
Lähdimme Sadun kanssa ennen yhdeksää tallille ja matkalla koukkasimme hakemaan Minnan ja tämän kisakonkari ponin Bellan. Meistä kahdesta kortillisesta olen se ainut jolla on BE kortti joten kiskoin ponin meidän tallille. Rami tuli höristen vastaan ja oli niin mamman poikaa taas tänään. Pikainen varustus miljoonien heijastimien kera ja satulaan. Päätimme lähteä pitkälle maastoreissulle kunnes esiin tuli ensimmäinen ongelma. Yksi hevosista alkoi oikuttelemaan joten odotettiin hetki (vartti) tiellä kunnes hevonen oli ojennuksessa ja jatkettiin matkaa tämä herra oikuttelija kärjessä joka Ramille ei sopinut.
Ongelmat jatkuivat joten ratsukko kääntyi kotiin ja jatkettiin Minnan kanssa matkaa pitkälle reitille. Ravailtiin muutamia pätkiä kunnes kohtasimme pienen esteen. Keskellä tietä koko pienen tien leveydeltä oli ajettu iso kasa hiekkaa ja toiseen kasaan kiviä. Pienen mietinnän jälkeen keksin lähteä rämpimään mettään niin että päästäisiin kiertämään kasat ja jatkamaan matkaa. Ramihan oli tästä innoissaan ja rämpi metsässä syöden samalla kun etsin turvallisen reitin ja Ramikin keskittyi hetken omiin koipiinsa. Matka jatkui kävellen ja välillä ravaillen.
Jatkettiin matkaa suoraan vaikka olisi pitänyt kääntyä vasemmalle, mutta haluttiin päästä yhteen hiekkamäkeen. Ravattiin metsätietä pitkin kunnes tuli laukkasuora joka mentiin lähes täysiä ja alamäkeen ravattiin pitkä pätkä kun Rami ei edes harkinnut hidastamista. Onneksi Ramilla ollaan ravattu alamäkiä vanhoissa paikoissa joten sinänsä en pelännyt kyydissä vaikka vauhtia olikin. Lopulta käveltiin jyrkin kohta alas kunnes taas laukattiin, hetki. Rami kammoaa lätäköitä (niissä asuu alligaattoreita) ja päätti sitten täydestä laukasta vetästä liinat kiinni ja loikata pusikkoon. Bella lasketti laukalla ohitte ja Rami oli sitä mieltä että minähän en jälkeen jää ja sisäinen ravuri heräsi jostakin uumenista. Laukkaa ei ottanut enään vaan meni kunnon montéravia. Suora aukeni ennen mäkeä ja Rami jatkoi paahtamista kirien kovaa laukkaavaa Bellaa kiinni. Lopulta Rami pääsi rinnalle ja paahtoikin tästä ponista ohi!! Kyllä sen oon tienny että tuo hevonen ravaa kovaa, mutta niin menee tuo ponikin kovaa laukalla kun ollaan kisattu aikaisemmin ja silloin ei olla päästy edes laukalla ohitse. Rami oli innoissaan ja tyytyväinen reippaan pätkän jälkeen ja ainakin oli hikinen ja puhalsi. Ratsastettiin nuorten issikkaorien ohi ja käveltiin loppumatka tallille.
Tallissa Rami ehtikin jo kuivua kivasti joten hieroin arnikaa selkään ja jalkoihin, loimi päälle ja pihalle. Lastattiin pikkutamma koppiin ja ajettiin ponin omalle tallille, hoidettiin pois ja lähdettiin kotio mutkan kautta palauttamaan auto.
Mutta tän päivän meno vakuutti siitä, että kyllä tuolla hevosella on haluja juosta ja voittajanpää löytyy. Laukalle kun ei rikkonut mitenkään vaan paahtoi sitä upeaa raviaan niin huh! Ensi vuonna koelähtö tiedossa treenin kautta. Onneksi kilpakärrit löytyy kun isä osti ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti