parantelua

Moikka lukijaisemme! Ei oikein kerkiä koneelle istahtamaan pitkän päivän jälkeen vaan yleensä ensiksi kutsuu ruokapöytä ja sen jälkeen sohva tai sauna. Rami on pysynyt onneksi nahoissaan eikä karsinalepo ole sekoittanut pienen hevosen päänuppia vaikka sunnuntaina potkittiin vähän väliä seiniä. Nyt ruuna on kiltisti sisällä, väillä vähän kyselee missä kaverit ja sitten taas jatkaa syömistö/lepäilyä. Onneksi on fiksu kaveri ja tottunut karsinassa seisomiseen!

Ramin jalka on katsottu päivittäin ja hoidettu. Ensiksi tilanne näytti hyvältä kunnes oliko se tiistaina alemmasta haavasta oli tullut harsoon hiukan märkää joten soitettiin heti klinikalle. Ramilla on nyt siitä lähtien ollut lisäksi betadine haude joka kuluttuu noita rullia ihan kiitettävästi ja joka päivä saadaan avata uusi paketti. Kerralla menee n. puolitoista rullaa harsoa paitsi yritämme käyttää vanhoja kuivia ja puhtaita harsoja ja puhtaat uudet sitten laitetaan kintereen kohdalle. Liimapinteleitä menee 2-3 päivässä. Tarkoitus olisi vielä kuvauttaa kinner myöhemmin piikityksen yhteydessä ja jos kahden viikon päästä hevonen ei liiku normaalisti lähdetään klinikalle jo aikasemmin.

Ramia on myös saatu kävelyttää 10-15 minuuttia päivässä ja ollaan käyty baanalla kävelemässä. Yllättävää kyllä hevonen on nykyään viimeisen päälle autokammoinen, pelkää jos tiellä menee auto ohitse. Ei auta kun lähteä totuttamaan kunhan saadaan jalka ensiksi kuntoon ja aluksi ihan maastakäsin. Kyllä siitä vielä maastoilu hevonen tulee. Töitä, töitä ja vielä vähän lisää töitä.

Mutta viikon piristi tämä autokuski! Kyseinen henkilö oli käynyt meillä oliko se tiistaina ja tullut kysymään miten hevonen voi että onhan se kunnossa? Oikeasti miettikää miten ihana ihminen onkaan kyseessä!

Eilen tuli tuhlailtua töiden jälkeen eli kävin ostamassa vihdoinkin uuden puhelimen. Entinen puhelin palveli 4 vuotta ja nyt viime aikoina se alkoi ilmoittelemaan jatkuvasti jostakin multimedia viesteistä jotka ovat virheellisiä vai mitähän hittoa ja marssittiin sitten veljen kanssa ostoksille. Mukaan lähti loppujen lopuksi samsungin kosketusnäyttö vajaa parisataa maksoi plus autolaturi.

Tänään oli tarkotus laittaa pari kuvaa jalasta, mutta en osaa vielä käyttää tuota puhelinta enkä saa kuvia tällä hetkellä ulos. Mutta katsellaan viikonlopun jälkeen mitä HIHS:istä lähtee mukaan ja palaillaa sen jälkeen asiaan.

kolarointia

Aarrgh vammanen bloggeri! Ehti poistamaan stoorin jo tässä välissä. Että silleen taas.

salakuva otettu n. 10 minuuttia ennen kolarointia

En jaksa enään kirjoittaa yhtä pitkää tekstiä joten saatte vähän lyhyemmän version. Veljelläni on puhelimessa klinikalta otettuja kuvia ja saatte niitä sitten joskus näytille.

Eilinen ei todellakaan mennyt niinkuin hyvissä elokuvissa. Lähdin tallille töiden jälkeen tarkoituksena käydä Ramin kanssa pieni kävelylenkki jonka jälkeen putsata varusteet ja laitella kaikki huomista varten kuntoon. Lähdin pitkästä aikaa eri suuntaan vaihtelun vuoksi ja ideana tosiaan etten tee kuin jonkun noin puolen tunnin lenkin.

Rami oli vähän ihmeissään, mutta muuten Ramiksi suhteellisen rento. Oltiin edetty noin kilometrin verran rauhallisesti kunnes kuulin että takaa tulee auto. Käänsin Ramin vastaan ja vaihdoimme puolta. Auto hidasti hyvistä ajoin ja meni aivan tien sivuun ohittaakseen meidät. Kun auton nokka oli kohdallamme Rami jännittyi ja käännähti hetkessä autoa kohti ja sitten rytisi ja kovaa. Rami panikoitui, pyöri hetken aikaa, peruutteli ojaan eikä tiennyt minne pitäisi singota tai mitä tehdä. Itse vain yritin pysytellä kyydissä ja saada hevosen rauhoittumaan. Lopulta Rami pysähtyi ja pääsin alas selästä rauhoittelemaan hevosta. Kuski tuli autosta ulos pelästyneenä ja ensimmäinen asia mitä tuli mieleen oli anteeksi pyytäminen. Kummatkin alkoivat soittelemaan sinne ja tänne itse soitin vanhemmilleni ja selitin sekavasti tilanteen. Puhelun lopussa aloin itkemään hysteerisestä enkä vain saanut enään itseäni rauhoittumaan. Rami sentään oli jo siinä vaiheessa rauhallinen ja kiehänsi ympärilläni hinkaten päätä käteeni ja seisoi ihan kiinni.

Vanhempani tulivat ja taas hysteerinen itkukohtaus äidin rauhoitellessa. Isä jutteli kuskin kanssa, katsoivat auton vahinkoja, vaihtoivat tietoja sekä keskustelivat missä auton voi korjauttaa ym. Autolla pystyi kyllä ajamaan hyvin ei siinä mitään. Mies oli edelleen järkyttynyt tilanteesta ja isän mukaan hän tärisi. Kuski oli kuitenkin todella mukava ja sanoi että sehän oli pelkkä vahinkoja ja näitä sattuu sille ei voi mitään ja meilläkin on onneksi Ramilla vakuutus joka korvaa auton korjaukset ym.
Mutta kyllä kummasti tiellä liikkuvat autot alkoivat hidastaa kohdalla ja menivät nätisti ohi. Otin auton etulokarista ja etuovesta kuvan mikä oli sitten rytyssä ja äiti bongasin Ramin karvoja ja ihoa auton etuoven saumasta.

Äiti soitti klinikalle ja ilmoitti että olisimme tulossa auton kanssa kolaroinutta hevosta ja klinikalla oltiin samoilla linjoilla että se on parasta tulla kyllä näyttämään kun kintereessä on niitä liikkuvia osia ihan jonkun verran. Seuraavaksi piti saada koppi paikalle joten soitettiin veljelleni joka haki kopin, kuljettussuojat sekä passin meiltä. Kun asiat saatiin selvitetyä lähdin taluttamaan Ramia tallille.

 Tallilla Rami meni heti vesariin ja aloin huuhtelemaan haavoja ja laitoin kylmäysletkut kintereen yläpuolelle valuttamaan ja ehdin itse sillä välillä etsimään Ramin nahkariimun, pari fullneck fleeceä kuljetukseen sekä viemään muut tavarat pois. Paketoin myös kinnertä sen verran ettei sinne päässyt likaa, kuljetusuojat jalkoihin ja hevonen koppiin.

Klinikalla meitä olikin tuttu eläinlääkäri vastassa joka ompeli kolmisen vuotta sitten Ramin kyljen umpeen. Hänkin katseli Ramia että hevosessa on jotain todella tuttua ja kun nimen sanoin niin muisti täysin että tämähän on SE hevonen jolla oli kylki auki ja hän ompeli sen! Katsoi kyljen miten se onkaan parantunut ja sitten alkoi tutkimaan jalkaa. Päällisin puolin jalka oli kunnossa mutta päätettiin kuvata se kaiken varalta. Kuvista ei löytynyt mitään outoa ja saatiin huokaista helpotuksesta. Jalka paketoitiin kumminkin ja Ramille määrättiin viikko karsinalepoa jalka paketissa ja kipulääkettä. Pääsimme lähtemään kotisuuntaan seitsemän aikoihin. Eläinlääkärikin totesi että meillä on ollut onnea matkassa ja onneksi auto antoi periksi.

Matkalla soitin tallin omistajalle tilanteesta että nyt ollaan sitten sisähoidossa mikä on ok juttu. Tallille saavuttiin kahdeksan jälkeen, Rami pesariin seisomaan hetkeksi niin että saatiin märät loimet pois päältä, kuiva tilalle ja hevonen karsinaan syömään. Annoin myös kipulääkkeen jonka Rami otti nätisti. Kotiin päästiin lähtemään ennen yhdeksää ja ehdittiin poiketa siwassa hakemassa syötävää. Käytiin saunassa ja aika pian sen jälkeen nukahdin sohvalle.

Tänään menin aamusta tallille katsomaan Ramia ja harjaamaan ruunan. Oli ihan virkeä ja potki seinää kun onhan se toki vähän kipeä ja Rami ei muutenkaan tykkää jos takajaloissa on jotain ylimääräistä ja varsinkin nyt kun jalkaa on paketoitu riittävästi. Kuvasin tallin koulukisat, kävin kotona lepäämässä pari tuntia ja lähdettiin äidin kanssa tallille ja haettiin kaveri matkan varrella. Tehtiin iltatalli ja samalla vaihdoin Ramille puhtaat siteet jalkaan ja katsottiin samalla missä kunnossa jalka on. Haavat näyttivät olevan ok eikä kintereessäkään näy suurempaa turvotusta. Siivosin karsinan, ruunalle uusi side jalkaan ja takaisin syömään.

Mutta pahemminkin olisi voinut käydä! Jos olisi ollut joku muu kuski kuin tämä fiksu mies esim joku joka olisi vain kaasutellut ohi niin voisi olla ettei olisi selvitty näin pienellä jutulla. Tilanne voisi olla se että kinner olisi täysin sökönä eikä olisi reilua pitää hevosta kärsimässä siinä vaiheessa. Tällä kertaa selvittiin näin.
Eräs ystäväni laittoi eilen viestiä "Mut tuntuu et teit ois jossai vaihees testattu kyl tarpeeks". Hän tietää kaikki Ramin ongelmat mitä ollaan kestetty. Onneksi on olemassa ihania ihmisiä joilta saa tukea ja apua kun sitä tarvitsee (:

ilta klinikalla

Saatte aivan pikaisen postauksen nyt kun selviydyttiin klinikalta kotiin Pelkällä säikähdyksellä selvittiin tällä kertaa, onneksi! Saatte huomenna enemmän tekstiä ja kuvat, mutta teen pikaisen selvityksen tähän.

Rami otti tänään vähän yhteen auton kanssa maastossa. Autoilija hidasti ja meni tien sivuun ja kaikki oli siihen asti ok kunnes Rami pelästyi jotain, käänsi perseen autoa päin ja sitten rysähti. Niin hevonen kuin autokin otti osumaa, auto kuitenkin paljon enemmän. Soitin vanhemmilleni jotka tulivat paikalle ja isä alkoi sitten selvittelemään asiaa, äiti soitti klinikalle.

Koppi saapui ja hevonen sisälle ja käveli muutes aivan suoraan. Klinikalla suoraan toimenpidehuoneeseen ja meillä oli sama lääkäri joka ompeli Ramin kyljen kolme vuotta sitten ja hän muisti myös hevosen ja katsoi myös kyljen. Jalka tutkittiin ja käytiin vielä kuvauttamassa varmuuden vuoksi ja mitään ei ollut kintereestä rikki huh! Ramille määrättiin viikko karsinalepoa, jalka pitää olla paketissa ja kipulääkettä. Kahdeksan aikaan tultiin tallille, hevoselle kuiva loimi päälle ja karsinaan. Huomenna menen jo aamusta kun kuvaan tallin koulukisat ja tietty hoidan Ramin.

Mutta nyt syömään ja etsimään buranaa.

Aurinkoa !

Aiiivan ihana päivä takana vaikka töissä meinasi mennä hermot kertaalleen, mutta ihanan positiiviset asiakkaat pelastavat kummasti päivän (:

herra Erittäin Rohkea, pelästyi mammaa

Tallillakin vierähti tuommonen 3,5 tuntia ja ihanaa kun sai olla valoisan aikaan tallilla, ehti ratsastamaan, huoltamaan varusteita ja ottamaan pari kuvaakin uljaasta mustasta joka klipataan huomenna. Räpsin Ramistakin pari tarhakuvaa niin ompahan edes jotakin kivaa maustetta tylsiin postauksiin.

Kävin tänään pitkästä aikaa selässä kunnolla vähän kouluiltiin eli jopa 40 minuuttia joista meni noin 15 minuuttia itse työskentelyyn muuten vain käveltiin. Ensiksi hoidin Ramin kunnolla ilman kiirettä ja tätä olenkin kaivannut ettei tarvi hoitaa vauhdilla hevosta. Kentällä Rami oli pitkästä aikaa rauhallinen ainakin alkukäynneissä, ei kytännyt mitään ja käveli rennosti vaikka onkin vähän kankea ja kompura tällä hetkellä. Tehtiin pitkät alkukäynnit pitkin ohjin jonka jälkeen hetki käynnissä töitä ja sitten pätkittäin ravia. Rami oli oikein kivan tutnunen kunnes aloitti tuttuun tapaansa kyttäilyn. Rami alkoi juoksemaan karkuun ja oli edestä vahva joten kiskaisin suoraan käyntiin ja peruutettiin pari askelta. Okei auttoi hetkeksi eli ehkä 3-5 metriä meni ookoosti kunnes sama juttu. Heti seis, pyöräytin paikallaan ympäri ja potkaisin kerran. Tämän jälkeen oikeasti uskoi, että nyt kannattaa lopettaa tuo turha pelleily! Muuttui heti todella kevyeksi, turha hösöttäminen jäi pois ja alkoi oikeasti kuunnella. Mentiin ihan pätkä ravia ja kun Rami oli hyvä niin päätin lopettaa siihen. Mieluummin lopetan hyvään pätkään kun jään hinkuttamaan samaa asiaa pidemmäksi aikaa ja kun saatiin asia läpi eli kyttäily ja alta juokseminen eivät ole sallittuja niin mikäs siinä. Käytiin baanalla kävelemässä pätkä  vaikka siellä piti kytätä heinäpaalit, höhlä otus. Ratsastuksen jälkeen Rami jäi sisälle kun hoidin ensiksi jalat ja hoidin muutenkin. Lopuksi putsasin meitin valjaat ja nyt ne ovat taas siistit. Ensiksi pyyhin ihan vedellä, kuivasin, pyyhin valjasrasvalla ja lopuksi nahkabalsami päälle niin nyt ne ovat taas siistit. Järkkäsin myös meidän laatikkoa vähän ja kaivoin rintaremmin esille kun yritän saada myytyä sen pois kun se on Ramille pieni ja tarjosin sitä yhdelle tallin yksärille. Pitää sovittaa se ja katsotaan pääsisinkö siitä eroon. Sitten vaan pitäisi löytää uusi.

Huh viikon päästä koulukisat katsotaan miten menee. Ei tarvi oikeastaan ottaa mitään paineita asiasta kun ovat tallin harjotuskisat. Ja parin viikon päästä HIHS! Tili tulee ja tili menee heti kun sinne pääsee. Keskiviikkona käyn ehkä Hööksissä ihmettelemässä ja jos löytyisi jotain kivaa. Tai sitten vain säästelen rahaa jos vaikka tekisi taas jotain löytöjä. Viime vuonna bongasin tosiaan HIHS:istä vatsapanssarin 50 eurolla sekä puuvillaloimen 25 eurolla jos en väärin muista.
Tänään kylläkin sorruin ostamaan Ramille tummansiniset joustopintelit missä on puolet pintelistä valkoista fleeceä. Mutta hei koskaan ei ole mitään liikaa?

sateisia kuulumisia

Sataa, sataa ja vielä vähän sataa ja taitaa se aurinkokin vähän näyttäytyä vai miten teillä on? Mutta kuitenkin kirjoitan lyhyesti kun pitäisi tallille lähteä (vaikka ei inspaisi) kun olen kipeänä. Eli mulla on jonkunsortin rokko tällä hetkellä, kurkku kipeä ja nyt särkee päätäkin niin vietävästi mutta tallille mennään siitä huolimatta samoin töihin. Siinä vaiheessa jään töistä pois kun pää tippuu tai lääkäri määrää saikkua. Kuvia ette saa tänäänkään kun tämä ihana rakas nettiseni on aivan äärettömän hidas. Eipä se taida minuuttiakaan edes toimia putkeen?

Tiistaina kävin aamusta tallilla taluttelemassa Ramia kun herralla oli jalat aivan järkyttävän turvoksissa, mikä ei toisaalta yllätä yhtään. Ramin sanotaanko jokavuotinen ongelma mikä on vaivannut sitä ainakin 6-7 vuotta eli märät kelit ja kuraiset tarhat. Vaikka meillä tarhat onkin mukavassa kunnossa muuten. Jalat sulavat liikutuksesta ja kun niitä hoitaa huolella niin ongelma ei ole niin paha. Mutta käytiin puolen tunnin hiippailu reissu metsässä. Tämän jälkeen lähdin ajamaan Porvooseen Pontuksen kanssa silmätarkastukseen. Hui kun jännitti! Löysin perille, mutta reilusti etuajassa kröhömm.. Onneksi päästiin kuitenkin melkein heti tutkimuksiin ensin ilman tippoja ja sitten tippojen kanssa ja tuomio: täysin terveet silmät!! Pontuksen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että poitsu pääsee jalostukseen jej! Illalla kävin vielä värjäyttämässä tukan serkullani ja nyt on taas tukka tuunattu uuteen uskoon (:

Keskiviikkona oli iltatallin vuoro joten kerkesin vaan hoitamaan Ramin jalat ja rapsuttelemaan ruunan kanssa. Iltatalli sujui rattoisasti kaverin kanssa. Meillä meni joku tunti-puolitoista kun puokkiin tehdään hommat.

Tänään no tallilla olo kului enemmänkin koomatessa. Harjasin Ramin huolella, pesin jalat sekä laittelin msm linimenttiä ja selkään arnikaa. Raimo oli oikein halipula tuulella tänään ja mamma sitten hemmotteli jo valmiiksi pilalle hemmoteltua hevosta vähän lisää. Muuten vain putsasin saappaanvarret kun kokeilin effaxin saapasrasvaa mikä oli kyllä ihan toimivaa ainetta tuntui olevan. Ja kauhistelin valjaitamme missä kunnossa ne ovatkaan. Viikonloppuna on operaatio valjaiden putsaus oikein viimeisen päälle. Harmi kun en tiedä mistä löytäisin nahalle homeen esto ainetta kun meillä on valjaissa hometta siinä pinnassa joka kyllä lähtee ihan helposti pois ei siinä ongelmaa. Sen siitä saa kun ei ole koskenut valjaisiin kesän jälkeen. Tarmoitus olisi sitten raahata valjaat kotiin ja pistää ne sitten johonkin valjaspussiin tyyliin kunhan löydän sellaisen.

Mutta nyt jatkan "sairasteluani" ja lähden mussuttelemaan ruokaa, adios!