Klinikalla - tili tuli ja tili meni

Pitkä päivä takana ja yritän ehtiä kirjoittamaan postauksen ennen iltatalliin lähtöä. Reissu on nyt tehty ihan kivalla mielellä vaikka lompakko laihtui aika pahasti tämän reissun jälkeen ja samanlainen olisi edessä jossakin vaiheessa. Seuraava kuukausi tulee nielemään rahaa valehtelematta puolisen tuhatta euroa ellei enemmänkin. Yritän siitä huolimatta etsiä asiasta positiivisia puolia joita löysinkin muutaman. Ensimmäinen positiivinen asia on se että hevonen voi hyvin taas. Kun hevosella on hyvä olla niin on mullakin hyvä olo. Toinen asia kun nämä pienetkin ongelmat hoitaa heti pois alta ei tilanne pääse pahemmaksi jolloin menisi huomattavasti enemmän rahaa. Joten eiköhän kiltisti makseta nämä "pikkujutut" alta pois ja olla tyytyväisiä jos hevonen voi hyvin (:? Klinikalle meni 210 euroa sekä Ramin satulan aluspaloihin meni n. 75 euroa eli ihan kiitettävästi. Tähän jos lisätään matkakulut niin hinta tällä reissulla yli 300 euroa reippaasti. Auts...

Pääsin lähtemään aamulla muutaman minuutin myöhässä yrittäessäni saada kissoja pois huoneestani sen takia kun ne rikkovat kaiken. Poikkesin hakemassa sämpylän tutusta kahvilasta jossa ehdin pikaisesti vaihtamaan muutaman sanan Ramin yhden entisen omistajan kanssa (oli kimppahevonen). Tallikaverin päästessä kyytiin teekupin kanssa lähdettiin ajamaan tallille. Ramille ja Pokulle oli laitettu heinää eteen ihan vähän. Annoin Ramille vähän mysliä ja sekaan laitoin rauhoittavaa litkua jonka herra söi kiltisti. Harjasin pesukarsinassa ja siinä vaiheessa Ramikin alkoi hermostumaan kunnes rauhottui kun aine alkoi vaikuttaa vähitellen. Antoi laittaa ihmeen kiltisti kuljetussuojat ilman mitään ongelmaa ja päälle laitettiin hiittiloimi sekä päähän nahkariimu. Poku lastattiin ekana jonka jälkeen Rami. Rami on ollut hankala lastata aikaisemmin joten varasin liinan mukaan tarvittaessa. Nyt herra olikin heti kävelemässä koppiin sisälle! Puolessa välissä siltaa pysähtyi ja peruutti vähän. Pyöräytin uudestaan pienen lenkin ja nyt mentiinkin koppiin ilman mitään hidastuksia. Matkaan päästiin vasta ennen kahdeksaa.

Matka sujui hyvin, hevoset matkustivat rauhassa ja tietkin olivat kunnossa. Klinikalla oltiin varttia vaille yhdeksän joten käytiin ilmottautumassa toimistossa jonka jälkeen hevoset kopista ulos. Jäin rauhoittelemaan Ramia hetkeksi pihalle taluttelemalla jonka jälkeen talliin hoitopaikalle. Rami pääsi käymään karsinassa kunnes kävelytin käytävällä kiropraktikko Ismon katsoessa hevosen kävelyn. Rami päätti matkalla napata heinää evääksi kun on niin rankkaa kävellä.. Ensiksi käytiin selkää läpi josta löytyi vain yksi!! pahempi jumikohta joka ei kuitenkaan ollut hirmuisen paha verrattuna aikaisempiin. Katsottiin myös satula joka on nyt laskeutunut vähän liikaa kun Rami on muuttunut jonkun verran ja satula on nyt etupainoinen ja painaa edestä. Sitä oon vähän tunnustellutkin ratsastaessa eli hyvä et otin satulan mukaan!



puhelin laatu. Klinikan pihalta ja huomioikaa Ramin voittama loimi!



Rami sai ekaksi akupunktio neulat joita pidettiin 25 minuuttia. Rami oireilee tällä hetkellä mahasta joka johtuu rehumuutoksesta ja on "täynnä" nestettä. Neulat kuitenkin auttoivat jonkun verran jonka jälkeen paikkoja  mm. vasaralla painettiin jumikohtaa ja sen tapaista sekä kaulaa vähän katsottiin. Rami oli tosi rauhallinen koko toimenpiteen ajan kun yleensä sillä on ollut hirveä jännitys päällä.

Katsottiin myös kengitys ja jalkojen asentoa. Nyt pitäisi seuraavaksi laittaa numeroa isommat kengät jokaiseen jalkaan ja muuttaa etukavion muotoa joka on sanoisiko pyöristynyt ulospäin tai kiertää silleen hassusti. Juttelen perjantaina kengittäjällemme mitä hän sanoo asiaan ja tarvittaessa tilaan ajan Hyvinkäälle kengitykseen. Ramillahan on myös oikea etukavio haljennut sivusta joka olisi myös hyvä näyttää sen takia jos sitä tarvii paikkailla tai jotain muuta. Lopuksi myös selkää käsiteltiin laserin avulla jonka aikana Rami meinasikin nukahtaa käytävälle :D voi toista.

Puolitoista tuntia Ramia käsiteltiin jonka jälkeen olikin rokotuksen vuoro. Rami vähät välitti rokotuksesta ja keskittyi mieluummin hörisemään muille käytävällä olijoille. Pihalla loimitettiin matkaa varten ja laiteltiin suojat jonka jälkeen kävelikin suoraan koppiin niin nätisti! Poikettiin agrimarketissa hakemassa Pokulle ruokaa ja jäätin suustamme kiinni tutun myyjän kanssa.

Lisäksi poikkesin hakemassa Ramin satulan alle alustan johon saa sellaisia paloja nostattamaan satulaa edestä. Mahdollisuutena oli joko nämä palat tai toppaus, mutta toppausta ei harkita vielä vaan kokeillaan ensin paloilla ja katsotaan sitten kun hevonen on taas sellaisessa normikunnossa. Uskon että nyt myös ratsastettavuus paranee kun pääsee työskentelemään oikein eikä etuosa rasitu niin paljon kuin aikaisemmin satulan ollessa etupainossa.

Ramia pitäisi hoitaa nyt kerran viikossa kolmen viikon ajan. Yritän saada viikon sisälle Ramille akupunktio ajan ja siitä vajaa viikko toisen ja kolmen viikon päästä klinikalle taas katsomaan ja hoitamaan. Ja tosiaan tämä kengitys asia katsoa. Ollaan menossa ensi viikon torstaina tallin yhden ponin kanssa klinikalle kuvauksiin ja kengitykseen joten kyselen silloin tarvittaessa aikoja.

Tallille päästiin ennen kahta ja reissussa oltiin sellainen 5 tuntia. Laitettiin hevosille loimet päälle ja laitettiin ulos syömään aamuheiniään. Voin sanoa että nyt väsyttää ja paljon ja on hirmuinen nälkä! Ei auta kun lähteä melkein nyt heti tallille hakemaan hevosia sisälle ja ruokkimaan karvaturrit.

Voi sen näinkin tehdä

Ei olla tehty Ramin kanssa mitään erikoista oikeastaan kolmeen päivään. Kahtena päivänä maastoiltu ja eilen oltiin tunnilla säätämässä oikein urakalla.

Sunnuntaina lähdettiin aikaisin tallille tallikaverin kanssa ja päätettiin lähteä maastoon ja mennä maitotilan lenkki jolla on pituutta 9 km suunnilleen. Rami oli ihanan rauhallinen ja kärjessä mentäessä laitoin kädet sivulle ja hevone ravasi pitkin ohjin ilman mitään kaahailuja. Laukattiin pari pätkää yhdessä ja yksi suora lasketettiin Ramin kanssa suoraan sanottuna täysiä ja hevonen oli niin innoissaan! Pokua kohden tultiinkin kunnon ravurin ravia kun herra puhkui sitä intoa niin paljon. Poikettiin hupsista vain yhdelle vieraammalle tielle ja ratsastettiin se perälle asti ainakin melkein. Muistan joskus kauan sitten käynneeni kyseisellä tiellä kesäleirillä pari vuotta sitten ja muistin varmaan kilometrin mittaisen pehmeän hiekkatien jolla lasketettiin aina reipasta vauhtia. Kuitenkin kieltomerkki käännytti meidät takaisin ja poikettiin pienemmälle metsätielle josta pääsi parille hiekkakuopalle. Nyt huomasimme uuden tien joka johti metsään ja menimme sitä pitkin kunnes kuului moottorisahan ääni. Käännyttiin ja jatkettiin toista tienhaaraa jolloin näimme myös metsurin. Hevoset eivät välittäneet äänestä joten jatkettiin matkaa kunnes tulikin kääntöpaikka. Tallille tullessa tiellä oli jumiutunut rekka sekä metsäkone joka veti rekan sitten liikkeelle. Tätäkään ei pahemmin pelätty onneksi (: Pituutta lenkille kertyi 2 tuntia tarkalleen ja oli hauskaa!

Maanantaina eksyttiin pitkästä aikaa tunnille riekkumaan. Ramille päätin taas laittaa gramaanit vähän auttamaan hevosta ja kyllä kannatti. Alussa tehtiin siirtymisiä pitkällä sivulla, A:ssa 4 sekunnin pysähdys ja peruutus ja C:ssä 15 metriä halkaisijaltaan oleva ympyrä. Jatkettiin tehtäviä ravissa ja ympyrä tehtiin harjoitusravissa istuen ja suorat kevennettiin ja A:n päähän tuli pienempi voltti harjoitusravissa. Vatsalihakset huusivat halleluuja näiden harjoitusten jälkeen. laukattiin ensin oikeaan kierrokseen ja nostot eivät olleet parhaita. Rami oli kuitenkin hyvän tuntuinen ravissa  mutta se laukka nousi tosi nihkeästi! Sitten syttyikin kilpailuvietti kun yksi hevonen laukkasi ohitse ja Ramihan tottakai lähti perään ja kovaa. Vasemmalle saatiin myös joitakin nostoja, eivät nekään aivan parhaita kylläkään. Loppuraveissa päätin nostaa jalustimet hetkeksi kaulalle saadakseni oman istunnan taas "hyväksi" ja rennoksi jonka jälkeen jalustimet takaisin ja keventelyä. Rami oli väsynyt tunnin jälkeen ja hikinen, mutta toimi muuten kivasti. Ravi tuntui alussa todella isolta ja Rami kulki paikoitellen todella kivasti kunhan kuski osaisi rauhoittaa pohkeen ja kädet. Opettajakin totesi gramaanien sopivan Ramille, että se auttaa hevosta huomattavasti ja samoin mua kun Rami pysyy niiden kanssa hyvin muodossa. Eli ettei se pää katoa kilometrin päähän ja vaikka meillä on ne gramaanit nekin roikkuvat pääosin aivan löysänä kun saadaan Rami kulkemaan oikein.

Tänään pelkkä käyntimaasto tallikaverin kanssa. Ennen tallille lähtöä poikkesin hakemaan agrimarketista nestemäistä rautaliuosta. Rami on tuntunut taas tosi väsyneeltä joten jos tämä auttaisi. Hevoset tulivat mielellään sisälle ja Ramille laitoin fleece loimen päälle jonka jälkeen suitset päähän ja selkään. Päätettiin lähteä tielle jonka kautta poikettiin metsässäkin ihmettelemässä elämää. Oli jo hämyisää kun lähdettiin ja aika hämärää kun saavuttiin takaisin tallille. Tulomatkalla linnutietä katsottuna kilometri tallille nähtiin pellossa liikkuvan joku iso eläin. Ensimmäinen ajatus oli iso hirvi josta Ramikin jännittyi ja katsoi korvat pystyssä mikä se onkaan. Ei, ei se ollutkaan hirvi vaan tallin tuntihevonen! Tallin omistaja oli lähtenyt samoihin aikoihin maastoon ja ravaili baanalla ja kun hevonen on iso ja massiivinen se muistutti hirveä. Heijastinliivi pelasti meidät suurimmalta pelästymiseltä jonka jälkeen naurettiin pieni tovi tätä asiaa :D Ramille jätin BOT-selänlämmittimen lähtiessäni tallilta ja pyysin jos TET-harjoittelijat ottaisivat sen pois kun lähtevät tallista. Poikettiin Siwan kautta hakemassa huomista retkeä varten vähän mutusteltavaa (karkkia yllättäen) sekä juotavaa.

Hetki sitten otin kopin auton perään ja jätin tyylikkäästi keskelle pihaa. Aamulla pitää nousta kuuden aikaan ja käydä melkein heti laittamassa auto päälle jos ikkunat onkin jäässä niinkuin tänään olivat. Toivottavasti tiet eivät ole jäässä ja on muutenkin hyvä sää. Tallilta yritetään lähteä puoli kahdeksan pintaan niin ajomatkaan jätetään puolitoista tuntia ihan varmuuden vuoksi. Sitähän ei koskaan tiedä jos tiet ovatkin jostain jäässä tai sitten tulee vain joku syy jonka takia pakko pysähtyä. Mieluummin liikaa aikaa kuin liian vähäsen. Katsoo jos saisin aikaiseksi joku päivä tehdä vaikkapa videopostausta. Ja jos saisin sen kuvaajan jossakin vaiheessa pyydettyä niin saisi uusia ratsastuskuvia. Mutta huomenna kertoilen ja tarinoin lisää miten reissu meni (:

Kuka olen?

Tajusin just äsken etten oo koskaan kertonut itsestäni pahemmin mitään! Muutenkaan en keksinyt postaukselle aihetta joten voisin esitellä nyt tässä välissä itseni. Olette nähneet ratsastuskuvia missä esiinnyn mutta paljon on näkemättä ja kertomatta.

Olen siis kaikkien tuttujen ja ei niin tuttujen kesken ihan Tinttuna pyörinyt iät ja ajat. Oikeaa nimeäni en käytä jatkuvasti koska yhdessä vaiheessa en pitänyt nimestä sen "erikoisuuden" takia, koska samannimisiä on ollut vain alle 36 ja nekin vuosina 1940-1999. Toiseksi kukaan ei melkein ikinä muista oikeaa nimeäni, alun kyllä loppu onkin arvuuttelua joten käytän nimeä Tinttu. Ikää on pian mittarissa hurjat 19 vuotta eli olen syntynyt 30.11.1992.

Olen asunut koko ikäni Mäntsälän keskustassa samassa talossa, mutta olemme muuttamassa sivukylälle omalle pienelle sukutilalle jonka vanhempani ostivat 2009. Kävin ala-asteen tuossa viereisessä Kirkonkylän koulussa ja yläaste ajan olin Enhroosin koulussa joka sijaitsi noin kilometrin päässä kotoa. Yläasteen jälkeen lähdinkin opiskelemaan maatalousalaa Keuda Mäntsälään Saaren Kartanolle josta valmistuin huhtikuun lopussa 2011. Takataskuuni sain Maanviljelysteknikon paperit.

Ulkonäöltäni olen mieletäni perus Suomalainen. Pituutta on kertynyt huimat 178 cm (ja ylpiä siitä!) vaikka välillä se on rassannutkin aika pahasti. Omistan tummat luonnonkiharat hiukset joissa on luonnostaan kuparinpunainen sävy sekä tummansiniset silmät. Kuvailisin itseäni muuten kookkaaksi sekä pyöreäksi ihmiseksi. Luonteeltani olen sosiaalinen, kiltti vaikka välillä turhankin tempperamenttinen ainakin isän, siskon ja veljen mielestä (sukuvika kun on periytynyt isän ja äidin puolelta (: )

Asun kotosalla vanhempieni kanssa kun vanhemmat sisarukset ovat jo muuttaneet omilleen. Tottakai perheeseen kuuluu myös Ramin lisäksi kaksi 10 vuotiasta chinchilla urosta Tiku ja Taku, 2 n. 5-6 kk kollipojat Jöde-Emil ja Jannu-Oscar sekä vuoden ikäinen chow chow uros Pontus. Aikaisemmin perheeseen kuului kaksi pitkäkorvaa luppakorva Ninni ja Pupu. Lisäksi vierailevana tähtenä silloin tällöin isän työkaveri dobermanni narttu Donna joka toimi vartiokoirana.

Pontus 8 vk

Olen ollut koko ikäni hevostne kanssa tekemisissä. Ensimmäisen kerran istuin hevosen selässä puoli vuotiaana ja yllättäen ratsuna toimi lämminverinen ravuri ruuna jonka nimeä en tähän hätään muista. Isäni puolella on ollut enemmän innokkaita hevosihmisiä joten aina välillä pääsin isän veljen tallille käymään taputtelemaan hevosia. Kesäisin pääsin ratsastelemaan Rovaniemellä muutamalla ihanalla suomenhevosella maastoissa aluksi talutuksessa ja myöhemmin itsenäisesti. Varsinaiset tunnit aloitin kun olin reilu kymmenen vuotias läheisellä ratsastuskoululla. Sain loistavan perusopin sieltä ja jouduin joka tunti menemään erilaisella hevosella, välillä helpommalla ja välillä taas vaativimmilla hevosilla joiden selkään eivät aloittelijat päässeet. 2,5 kuukauden ratsastuksen jälkeen opettaja päätti siirtää minut kokeneiden ryhmään jossa muut olivat ratsastaneet yli 4 vuotta ja tämän avulla kehityin nopeasti! Talli kuitenkin lopetti joten vaihdoin tallia jossa kävin useamman vuoden ja hoidin tallin hevosta sekä kahta yksityistä ja lisäksi ratsastelin välillä yhdellä yksityisellä lämminverisellä. Lopulta löysin tieni tämänhetkiselle tallille jossa olen viihtynyt todella hyvin.

Muihin harrastuksiin lukeutuvat pitkäaikainen VPK jota on tullut harrastettua kohta 13 vuotta ja takana on useita kisoja myös SM tasolta ja nykyään toimin apulaiskouluttajana. Lisäksi valokuvaan suhteellisen ahkerasti vaikka kuvaamista on joutunut rajoittamaan kameran takia kun ei sekään kaikkea kestä. Uskollisena kuvauskumppanina on toiminut vuodesta 2008 lähtien Canon EOS 400D järjestelmäkamera.Tykkään myös lasketella mahdollisuuksien mukaan ja ehdottomasti paras paikka lasketella on Ylläs. Kahlaan ahkerasti kirjoja tai ainakin välillä saan hirveän himon lukea ja luen pääosin fantasiaa (Ajan Pyörä ehdoton suosikki) sekä välillä luen nuorten kirjoja (Neiti Etsivä, Nummelan ponitalli ym.) Eikä siinä kaikki tykkään myös lukea Suomen historiaan liittyviä kirjoja varsinkin sotiin liittyvät kirjat. Viimeisin lukemani kirja onkin upea Väinö Linnan - Tuntematon sotilas!

"Sun pitää ratsastaa kunnianhimoisemmin!"

Muutamia päiviä taas kertynyt väliin viime postauksesta hyvän syyn kanssa" Olin kolme päivää yhdellä isolla maatilalla pitämässä talosta sekä niiden viidestä lemmikistä huolta kun lomittaja hoiti navetan otukset.

Keskiviikkona menin iltatalliin mutta sitä ennen siivosin tallin. Kyseisellä tilalla asuu yksi hevonen, vanha lämppäri tamma joka vaan on ja nauttii olostaan ja on myös Ramin entisten omistajien entinen hevonen. Karsinan siivouksen jälkeen lähdinkin sitten toiselle tallille ja päätin ratsastaa Ramin edes pikaisesti kun oli ollut 3 päivää vapaalla. Päätin kokeilla tänään mahapanssaria ja sitä viritellessä Ramia vähän kiukutti sitten. Aluksi mentiin pelkkää koulua, siirtymisiä ja ympyröitä sekä vähän väistöjäkin. Rami vaan kuumeni joten laukkasin hetken jonka jälkeen päätin hypätä ensiksi 50 cm pystyä kaksi kertaa jonka jälkeen kaksi kertaa 50 cm okserin. Rami oli ihan onnessaan kun pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja lopetettiin viimeiseen hyppyyn. Kävin vielä baanalla laukkaamassa turhia paineita pois ja Ramikin paineli sellaista kyytiä suoraa pitkin eikä ois halunnut pysähtyä. Lisäksi vaihdoin happy mouth kolmipalan pitkästä aikaa Ramille kun suu tuntuu hiukan kuivalta. (ymmärrätte varmaan mitä meinaan?)
Lisäksi hain kaikki hevoset sisälle, ruokin ja suljin tallin jonka jälkeen lähdin ajelemaan kämpille ja hain tammuskan sisälle ja laitoin senkin nukkumaan. Kahdeksan jälkeen aloin vasta harkitsemaan syömistä joten väsäsin pikaisesti tonnikalasalaattia.

Torstaina kuudelta herätys, koira ulos ja hetkeksi koisaamaan kunnes oli pakko nousta ruokkimaan hevonen ja viemään se ulos jonka jälkeen töihin. Siinä sitten puoli kahdeksan aikaa ajellessa kapeaa hiekkatietä tuli eteen jyrkkä mutka joka onneksi on tuttu viime kesästä. Ennen mutkaa on kumpare ja mutkan taakse ei näy niin tiellä olikin yllätys. Ensimmäinen reaktio oli että siinä tiellä on jotain, seuraava että kyseessä on eläin ja kolmas mietintä onko siinä susi tai joku muu?! Siinä vaiheessa hyppäsin aika vauhdilla jarrulle kunnes valot osuivatkin tiellä olevaan tuntemattomaan kaveriin; pitkäkarvainen collie! Sydän hakkasi kun katsoin koiraa suu auki jonka jälkeen huomasin toisenkin collien joka oli vähän kauempana ja tumma. Onneksi olin tiputtanut vauhdin mutkaan niin ei käynyt sitten mitään. Loppumatkan ajelinkin aika varovaisesti ;) Tallilla ehdin ruokkimaan hevoset. Ruokatauon jälkeen päätin lähteä pitkästä aikaa maastoon yksin. Ramille laitoin fleece fullneck loimen ja päätin mennä pelkän käyntilenkin. Rami mutkitteli joka suuntaan eikä olisi millään halunnut mennä. Positiivista tässä maastossa oli se ettei pelännyt kyntämässä olevaa traktoria, ~ 30 joutsenen parvea eikä autoja jotka tulivat vastaan. Tuntihan siihen kului jonka jälkeen ulos vohvelin ja vuorellisen loimen kanssa. Tallin jälkeen taas siivosin tammuskan karsinan ja lähdin käymään keskustassa kaupassa ja tankilla.

Perjantai sama meno kuin edellisenä aamuna. Töihin meno ilman mitään tilanteita sentään ja tallta ajoin kämpille siivoamaan jonka jälkeen takaisin tallille. Ramilla oli tänään kengitys ja onneksi matka oli vain vajaa 15 km per suunta. Raimoskalle laitettiin jo hokkikengät alle kun ei tiedä jos paikat jäätyvät niin kenkääjää ei saa helposti kun kaikki alkavat siinä vaiheessa soitella paniikissa. Kengityksen jälkeen lähdin taas kämpille tunniksi, siivosin talon ja pakkasin omat kamat ja hain tamman sisälle ja menin takaisin tallille. Tarhasta hakiessa Rami hörisi jo kaukaa ja juoksi vastaan! Sydän heitti ison voltin siinä vaiheessa. Laittelin pikaisesti kuntoon kun alkoi olemaan jo hämärää. Laittelin gramaanit ja ratsastusloimen ja eikun kentälle! Rami oli kivan tuntunen, kuunteli apuja ja kulki pyöreänä suurimman osan ajasta. Alussa työstin käyntiä jonka jälkeen ravissa pyörittelyä. Kun hevonen tuntui hyvälle aloin tekemään nopeita siirtymisiä ja nekin sujuivat aivan loistavasti! Rami nosti hienosti ravin ja liike suuntautui enemmän ylöspäin ja kulki todella ryhdikkäänä. Lopetettiin hyvään pätkään jonka jälkeen loppukäynnit ja talliin. Yöksi sai villaloimen päälle joka ikävä kyllä on vähän lyhkänen joten pitää taas käydä ostoksilla hmm...

Tänään nukuin piiitkään! Olin vaan niin väsynyt et pakko nukkua. Tallille lähdin kolmen aikoihin ja laittelin Ramin. Annoin yhden pikku leiriläisenkin harjata Ramia kun katselin siinä sivusta ja silitteli arasti. Sanoin sitten että jos tekee mieli harjata niin siitä vaan. Ramin on ihan kiltti eikä tee kenellekään pahaa. Tyttö sitten valikoi tarkasti harjan ja alkoi arasti harjaamaan. Rami seisoa möllötti paikoillaan ja katseli tyttöä aina välillä (: Siistin niskasiilin ja laittelin taas kunnon jalkavarustuksen eli putsit kaikkiin koipiin, eteen pintelit ja taakse hivutussuojat. Yllättäen virittelit gramaanit ja menin sitten kentälle pyörimään. Pitkät alkukäynnit jonka aikana yritin löytää syvät vatsalihakset ja niiden avulla kääntelin hevosta ja ohjasin uralle. Alussa annoin mennä rennommin ravia kunnes sitten aloin työstämään. Aluksi käynti kuntoon jonka jälkeen ravissa. Halkaisin kentän taas puoliksi ja pyörin toisessa ei niin pelottavassa päässä. Rami alkoi tuntumaan hyvältä vaikka reagoi tänään hitaammin joihinkin apuihin. Ravisiirtymisiä saatiin työstää kunnes taas saatiin se liike suuntautumaan ylöspäin ja muutaman askeleen tuntui siltä kuin istuisin tallin kouluhevosen selässä. Aina kun Rami oli hyvä annoin heti välikäynnin ja kehuin paljon. Kentältä kuului vähän väliä pärskimistä ja Rami tuntui tyytyväiseltä ja kulki koko ajan korvat hörössä. Lopetettiin vaikeampaan kierrokseen hyvään ravipätkään ja mentiin kävelemään baanalle loppukäynnit. 40 minuuttia käynti-ravi työstöä kannatti taas kerrankin! Pitäisi ratsastaa kunnianhimoisemmin ravissa näin valmentaja on sanonut ja nyt yrittänyt olla kunnianhimoisempi hevosen ehdoilla kuitenkin. Meille riittää nyt muutama hyvä askel ravissa niin heti saa ison kiitoksen. Katsotaan miten ratsastettavuus paranee klinikkahoidon jälkeen (:

HIHS ostoksia ja klippausta

Taas täällä pienen tauon jälkeen! Eli vauhdikas viikonloppu oli kun kaveri eksyi tänne Mäntsälään ja mentiin siis katsomaan HIHS:iin sunnuntain viimiseen näytökseen.

Kävin aamusta maastoielmassa tallikaverin kanssa ja mentiin sellaine tunnin käyntimaasto ja kiipeiltiin paljon jyrkkiä mäkiä. Kummallakaan ei ollut satulaa vaan oli ihana istua lämmintä hevosta vasten ja ihailla maisemia. Kaveri tulikin myöhemmin illalla ja ajeltiin sitten maaseudun rauhaan nukkumaan koirien kanssa. Meni pitkälle yöhän kun grillattiin makkaraa, syötiin vaahtokarkkeja ja katottiin leffaa ja tottakai jutusteltiin.

Lauantaina herättiin aikaisin ja lähdettiin tallille ajelemaan. Ramilla oli tänään siis klippauspäivä joka jänskätti. Haettiin Rami tarhasta ja laitettiin pesariin seisomaan korvat kiinni. Klippaajan kanssa käytiin pikaisesti raja läpi ja ilman mitään liidulla piirtämisiä alettiin klippaamaan. Aluksi Rami vähän oli sitä mieltä et mitä hittoo nyt tehään mutta rentoutu aika kivasti. Kun klippaus oli valmis klippaaja työnsi koneen käteeni ja sanoi siistipäs vähän joitakin kohtia. Ensimmäinen kommentti et enhän mä osaa! Noo siinä sitten surruuttelin vähäsen sieltä täältä pieniä karvatuppoja epätoivoisesti. Onneksi Raimo kuitenkin kiltti klipattava niin ei tarvinu pelätä.

Klippauksen jälkee varustin pienen hevosen ja kipusin selkään kaverin pitäessä hiukan tuntia mulle. Suurin ongelma mulla on kyynärkulma; en omista sellaista oikeastaan. Kädet vaan valahtavat suoriksi joten nyt panostettiin siihen et pidin sen kulman kätösissäni. Ramilla oli gramaaniviritelmä ihan löysästi ja aloin sitten työstämään sitä ohjeiden mukaan kentällä jakaen kentän puoliksi. Tehtiin siirtymisiä ja yritettiin saada hevonen kuuntelemaan. Siirtymisetkin alkoivat onnistua kunhan muistin antaa sen sisäohjan olla rauhassa. Ramikin tuntui jo loppua kohden enemmän kuin hyvältä ja palkittiin ruuna lepokäynnillä hyvän pätkän jälkeen. Sitten kaverikin eksyi Ramin selkään. Ramihan ei ole helpoimmasta päästä ratsastaa kun on todella herkkä suusta ja myös pohkeista todella tarkka. Liika paine saa hevosen ryntäämään alta ja jos pidättää hitusenkin liian voimakkaasti rikkoo peitsille. Vieras ihminen ei voi vaatia Ramilta oikeastaan mitään tai ei edes suostu liikkumaan vaan pitää olla samanlainen ratsastustyyli kun mullakin on niin sitten voi vähän pyytää enemmän. Ratsastajan lihasvoima on Ramilla tärkeä ja jos selkään laittaa ihmisen joka heiluu ja hötkyy niin Ramikin sinkoaa ja menee miten sattuu. Siitä huolimatta pieni ruuna meni tosi kivasti vaikka vaati töitä. Mikä ihaninta ei tarvinut pestä hevosta! Yleensä Raimo hikoaa tosi paljon varsinkin kaulan, ryntäiden ja lapojen alueelta joten vauhtiraita klippaus tuli tarpeeseen.

Tänään sitten kruunattiin hauska viikonloppu Helsinki International UB Horse Show:n kera! Mentiin viimeiseen näytökseen jossa mielenkiintoisin oli Rolex FEI World Cup joka jännitettiin. Muuten pyörittiin ostoksilla ja yritin etsiä mustia meksikolaisia tuloksetta. Ja jos löytyikin hintalappuun kurkatessa yleensä sivutin suitset. Ei löytynyt myöskään mustaa rintaremmiä, no aina ei voi voittaa.

Mukaan lähti siitä huolimatta heti alkutaipaleella suloinen riimu sekä tummanruskea naru. Seuraavaksi pyörittiin ties kuinka kauan kunnes löysin sen mitä oon jo pitkään himoinnut; vatsapanssari!! Kun luin hinnan 55 euroa oli pakko ostaa mahapanssari Ramille niin voi turvallisin mielen hokkikeleilläkin hypätä. Myöhemmin löysin kivan pitkän mustan koulupiiskan jossa on "läppäpää", puisen kyltin jossa lukee "varusteet" ja alpuolella on hevosen kuva ja viimeinen ostos ennen poislähtöä oli vihre-beige puuvillaloimi. Pyörittelin pitkän aikaa tämän loimen kanssa tarvinko sitä. Toisaalta en tarvitse, mutta toisaalta tarvitsen joten ostin senkin. Myytävänä oli myös mitä ihanin liila tallitoppis fullneck:illä, mutta hinta 134 euroa ei oikein iskenyt joten sivuutin sen haikein mielin.



HIHS ostokset



Siitä huolimatta satulahuopa kokoelmakin kasvoi kolmella huovalla. Ei sentään uusilla vaan käytetyillä. Ramille sain nyt estekisoihin oman huovan jota tullaan käyttämään ehdottomasti sekä kaksi yleistreeniin sopivaa huopaa. Ja Pontuskin sai jotain; olin vahingossa ottanut hööksistä pony kokoiset pinkit jalkaheijastimet vaikka piti ottaa Full kokoiset kaverille (toiset oli sentään full kokoa) ja pienen pähkäilyn jälkeen mietin mihin nämäkin upotan kunnes keksin Pontuksen. Onneksi nämä pony kokoiset soljella ja tarralla olevat heijastimet on kuin luotu Pontuksetn etutassuihin! Eipä mennyt sekään ostos hukkaan ja onhan tuo pinkki aika miehekäs väri ;)?

"uudet" huovat



martsaläppä Hööks