tiistai 1. marraskuuta 2011

Voi sen näinkin tehdä

Ei olla tehty Ramin kanssa mitään erikoista oikeastaan kolmeen päivään. Kahtena päivänä maastoiltu ja eilen oltiin tunnilla säätämässä oikein urakalla.

Sunnuntaina lähdettiin aikaisin tallille tallikaverin kanssa ja päätettiin lähteä maastoon ja mennä maitotilan lenkki jolla on pituutta 9 km suunnilleen. Rami oli ihanan rauhallinen ja kärjessä mentäessä laitoin kädet sivulle ja hevone ravasi pitkin ohjin ilman mitään kaahailuja. Laukattiin pari pätkää yhdessä ja yksi suora lasketettiin Ramin kanssa suoraan sanottuna täysiä ja hevonen oli niin innoissaan! Pokua kohden tultiinkin kunnon ravurin ravia kun herra puhkui sitä intoa niin paljon. Poikettiin hupsista vain yhdelle vieraammalle tielle ja ratsastettiin se perälle asti ainakin melkein. Muistan joskus kauan sitten käynneeni kyseisellä tiellä kesäleirillä pari vuotta sitten ja muistin varmaan kilometrin mittaisen pehmeän hiekkatien jolla lasketettiin aina reipasta vauhtia. Kuitenkin kieltomerkki käännytti meidät takaisin ja poikettiin pienemmälle metsätielle josta pääsi parille hiekkakuopalle. Nyt huomasimme uuden tien joka johti metsään ja menimme sitä pitkin kunnes kuului moottorisahan ääni. Käännyttiin ja jatkettiin toista tienhaaraa jolloin näimme myös metsurin. Hevoset eivät välittäneet äänestä joten jatkettiin matkaa kunnes tulikin kääntöpaikka. Tallille tullessa tiellä oli jumiutunut rekka sekä metsäkone joka veti rekan sitten liikkeelle. Tätäkään ei pahemmin pelätty onneksi (: Pituutta lenkille kertyi 2 tuntia tarkalleen ja oli hauskaa!

Maanantaina eksyttiin pitkästä aikaa tunnille riekkumaan. Ramille päätin taas laittaa gramaanit vähän auttamaan hevosta ja kyllä kannatti. Alussa tehtiin siirtymisiä pitkällä sivulla, A:ssa 4 sekunnin pysähdys ja peruutus ja C:ssä 15 metriä halkaisijaltaan oleva ympyrä. Jatkettiin tehtäviä ravissa ja ympyrä tehtiin harjoitusravissa istuen ja suorat kevennettiin ja A:n päähän tuli pienempi voltti harjoitusravissa. Vatsalihakset huusivat halleluuja näiden harjoitusten jälkeen. laukattiin ensin oikeaan kierrokseen ja nostot eivät olleet parhaita. Rami oli kuitenkin hyvän tuntuinen ravissa  mutta se laukka nousi tosi nihkeästi! Sitten syttyikin kilpailuvietti kun yksi hevonen laukkasi ohitse ja Ramihan tottakai lähti perään ja kovaa. Vasemmalle saatiin myös joitakin nostoja, eivät nekään aivan parhaita kylläkään. Loppuraveissa päätin nostaa jalustimet hetkeksi kaulalle saadakseni oman istunnan taas "hyväksi" ja rennoksi jonka jälkeen jalustimet takaisin ja keventelyä. Rami oli väsynyt tunnin jälkeen ja hikinen, mutta toimi muuten kivasti. Ravi tuntui alussa todella isolta ja Rami kulki paikoitellen todella kivasti kunhan kuski osaisi rauhoittaa pohkeen ja kädet. Opettajakin totesi gramaanien sopivan Ramille, että se auttaa hevosta huomattavasti ja samoin mua kun Rami pysyy niiden kanssa hyvin muodossa. Eli ettei se pää katoa kilometrin päähän ja vaikka meillä on ne gramaanit nekin roikkuvat pääosin aivan löysänä kun saadaan Rami kulkemaan oikein.

Tänään pelkkä käyntimaasto tallikaverin kanssa. Ennen tallille lähtöä poikkesin hakemaan agrimarketista nestemäistä rautaliuosta. Rami on tuntunut taas tosi väsyneeltä joten jos tämä auttaisi. Hevoset tulivat mielellään sisälle ja Ramille laitoin fleece loimen päälle jonka jälkeen suitset päähän ja selkään. Päätettiin lähteä tielle jonka kautta poikettiin metsässäkin ihmettelemässä elämää. Oli jo hämyisää kun lähdettiin ja aika hämärää kun saavuttiin takaisin tallille. Tulomatkalla linnutietä katsottuna kilometri tallille nähtiin pellossa liikkuvan joku iso eläin. Ensimmäinen ajatus oli iso hirvi josta Ramikin jännittyi ja katsoi korvat pystyssä mikä se onkaan. Ei, ei se ollutkaan hirvi vaan tallin tuntihevonen! Tallin omistaja oli lähtenyt samoihin aikoihin maastoon ja ravaili baanalla ja kun hevonen on iso ja massiivinen se muistutti hirveä. Heijastinliivi pelasti meidät suurimmalta pelästymiseltä jonka jälkeen naurettiin pieni tovi tätä asiaa :D Ramille jätin BOT-selänlämmittimen lähtiessäni tallilta ja pyysin jos TET-harjoittelijat ottaisivat sen pois kun lähtevät tallista. Poikettiin Siwan kautta hakemassa huomista retkeä varten vähän mutusteltavaa (karkkia yllättäen) sekä juotavaa.

Hetki sitten otin kopin auton perään ja jätin tyylikkäästi keskelle pihaa. Aamulla pitää nousta kuuden aikaan ja käydä melkein heti laittamassa auto päälle jos ikkunat onkin jäässä niinkuin tänään olivat. Toivottavasti tiet eivät ole jäässä ja on muutenkin hyvä sää. Tallilta yritetään lähteä puoli kahdeksan pintaan niin ajomatkaan jätetään puolitoista tuntia ihan varmuuden vuoksi. Sitähän ei koskaan tiedä jos tiet ovatkin jostain jäässä tai sitten tulee vain joku syy jonka takia pakko pysähtyä. Mieluummin liikaa aikaa kuin liian vähäsen. Katsoo jos saisin aikaiseksi joku päivä tehdä vaikkapa videopostausta. Ja jos saisin sen kuvaajan jossakin vaiheessa pyydettyä niin saisi uusia ratsastuskuvia. Mutta huomenna kertoilen ja tarinoin lisää miten reissu meni (:

4 kommenttia:

  1. kannatan videopostausta =)!
    Kiva blogi ja hieno hevonen.

    VastaaPoista
  2. anonyymi kiitos (: videopostaus ollu ties kuinka kauan mielessä ja tullut aloiteltua mut sit jääny. nyt taidanki ottaa itteäni niskasta kiinni ja väsätä videopostauksen.

    VastaaPoista
  3. Ihana lukea jotenkin tuosta maastolenkistä, tuli kesäleirien maastoilut mieleen....:) Teilläpäin taitaa olla aika unelmamaastot? Olen kade! Meillä on vähän se ongelma että valtatiet ja asutus tulee joka puolella vastaan...

    VastaaPoista
  4. Minna sehän on kiva (: Meillä tosiaan on unelmamaastot! Kahdessa edellisessä tallissa todella huonot mutta täällä on niin ihanat! Jatkuvasti löytyy uusia metsäteitä joita on kiva lähteä tutkiskelemaan ja matkaakin kertyy ihan kiitettävästi. Harmillista tuo ku on valtatiet lähellä ja asutusta paljo :/ tiedän tunteen.

    VastaaPoista