Näyttelyt takana (+ kuvia)

Anteeksi anteeksi pikkasen venähti tuo "maanantain" postaus näin nätisti keskiviikkoon. Mutta ei anneta sen ainakaan pahemmin häiritä ja vihdoinkin pääsen postailemaan kunnolla niitä näitä turhia lätinöitä. Varoitus. Teksti on sekavaa ja hypitään vähän sinne ja tänne eli yrittäkää selvitä.

Niin mitäs ihmettä. Rami ei ole liikkunut kummemmin varsinkaan nyt kun ruuna veti itsensä selästä jumiin ja on kipeä edestä kun aristaa edelleen kolaroitua takajalkaa. Tämän paljasti akupunktioista vastaava henkilö ja sanoikin että hevonen siirtää painoa eteen ja keventää takajalkaa. Ihan ymmärrettävää kyllä, jalka sai kuitenkin kovan tällin eikä se parane hetkessä joten tämä vahvisti sen, että otetaan taas rauhallisesti eikä hätäillä yhtään. Tästä taas kuitenkin johtuu sitten vasemman lavan jumiin vetäminen ja se on kyllä niin kipeä välillä että huh. Eli nyt otetaan tämmöinen 3 viikon hoitojakso eli akupunktio, hieronta ja akupunktio ja katsotaan taas mitä sen jälkeen. Hoito maksaa per. kerta 50 euroa. Mutta hevonen on paremman tuntuinen ja oikein nauttii kun hoidetaan.
Suski kävi maanantaina hieromassa Ramin ja seuraava aika sovittiin akupunktion merkeissä ensi viikon keskiviikolle.

Niin sitten on tullut käytyä hööksissä ja tili kyllä oikeasti tyhjeni! Mukaan lähti kahdet ratsastussukat, pohjalliset, bilehile riimu (sellanen söpö punanen) rintaremmi, pehmuste turparemmiin ja mitäs muuta. Ei ainakaan tule nyt mieleen. Samalla reissulla kävin hakemassa Ramille talliloimen missä on fleecevuori.
Perjantaina 30. päivä vietin vielä 20 vee synttäreitä, töiden merkeissä. Empä jaksanut edes viikonloppuna juhlia mitenkään vaan oltiin perheen kanssa, syötiin kakkua ja katsottiin hyviä leffoja.

Viikonlopun vietin koiran kanssa näyttelyissä. Vuoden kohokohta Helsinki Winner ja Voittaja 2012!  Pienellä (tai oikeastaan isolla) jännityksellä lähdettiin näyttelyihin kun kasvattaja ilmoitti tiistaina että hän esittää Pontuksen veljen joten joudun itse esittämään poitsun. Anteeksti mitä?! Seuraavana iltana juoksinkin sitten kaupoissa etsimässä sopivia vaatteita (musta, punainen tai sininen) ja löysinkin kuin ihmeen kaupalla sopivat vaatteet jopa kengät mitkä tuottivat harmaita hiuksia. Yksi treeni alle ja se oli siinä.

Lauantaina heräsin 06.00 lenkittämään koiran jonka jälkeen juoksin suihkuun ja sitten pikapikaa meikkaus, koira autoon ja menoksi. Olin kasvattajalla hyvissä ajoin, heitin tavarat sisälle ja ajettiin juna-asemalle. Pontus matkusti junassa hyvin vaikka siellä olikin hirmuisesti ihania tuoksuja.

Päästiin melkein heti sisälle messukeskukseen jonka jälkeen aloin bongailemaan meidän kehää joka löytyi suhteellisen helposti. Oltiin todella aikaisessa kun meidän rodun vuori tuli vasta 12:00 ja olimme n. 9.30 jo paikalla. Kuitenkin aika kului hyvin kun katseltiin kehää, käytiin ulkona hengaamassa ja juteltiin tuttujen kanssa.
Jännitys kasvoi kun pennut tulivat kehään ja Pontusta alettiin hitaasti laittamaan kuntoon omistajan varmistellessa vielä perusjuttuja. Avoimessa luokassa oli kaksi muutakin ja olimme viimeisiä, huh helpotus! Pontus esiintyi super hienosti koko ajan ja saimmekin tulokseksi EH (erittäin hyvä) ja jatkoimme kilpaluokkaan. Kilpaluokassa sijoituimme kolmanneksi, mutta olin jo todella tyytyväinen tähän! Saimme hyvän arvostelun mitä oli ilo lukea.

"Erinomaiset neliömäiset mittasuhteet. Ilmava yleisvaikutelma. Kallon osa voisi olla vahvempi. Ryhdikäs kaula, lyhyt selkä. Runko saa kehittyä. Riittävä luusto. Kinnerkulma saisi olla selvempi. Turkki ei tänään parhaimmillaan. Ryhdikkäät liikkeet."  

hieno mies <3

Tuo runko saa kehittyä on tuttu kommentti ja ihan totta. Pontus kehittyy todella hitaasti (muutenkin hitaasti kehittyvä rotu) ja veikkaamme että vasta parin vuoden päästä Pontus on täysin valmis, joten sitä odotellessa. Ja tuo turkki juu ei todellakaan ollut parhaimmillaan! Koiruus alkoi tiputtamaan karvaa n. kuukausi sitten ja takaosa näyttää turhankin sporttiselta etuosaan verrattuna.

Oman suorituksemme jälkeen jäimme odottamaan ja katsomaan miten muut pärjäävät ja siinä sitten nuori tyttö ja poika (nuoria ja nuoria) pysähtyivät ja kysyivät saavatko he ottaa Pontuksesta kuvia ja tyttö kertoi olevansa lehdestä. Siinä sitten juteltiin, kyseltiin ja räpsittiin kuvia ja vähän rapsuteltiin koiraakin. Olin sen verran hämilläni että en ensiksi muistanut edes mikä lehti se oli ja unohdin sitten kysyä saisinko sitten kys. lehden itselleni. No pitää katsella lehtihyllyjä ;)

Kävin vielä ostoksilla ja bongailin kaikkea kivaa mm. lasisen chowin minkä saa ikkunaan roikkumaan, mukin, herkkuja koiralle ja muuta mukavaa. Illalla käytiin vielä porukalla syömässä kiinalaisessa jonka jälkeen oli hyvä suunnata kämpille ja kaivautua peiton alle ja unikaveriksi sain kasvattajan suloisen pennun joka pomppasi viekkuun nukkumaan.

Joululahja

Sunnuntaina herättiin 6.15, käytiin koirien kanssa lenkillä jonka jälkeen pikainen itsensä siistiminen, kamat autoon ja asemalle. Päästiin helpommalla kun raahattiin vain yhtä näyttelyhäkkiä kahden sijasta. Tällä kertaa jouduimme kapuamaan yläkertaan kehän luokse ja löysimme häkille hyvän paikan, koira häkkiin nukkumaan ja pientä panikointia taas kerrankin. Kuitenkin kannustavat kommentit auttoivat pääsemään suurimmasta jännityksestä ja eikun kehään!

Tuomari oli todella tiukka arvostelussaan ja tuntee rodun todella hyvin kun itsekin kasvattaa näitä turriaisia. Koira esiintyi taas hyvin vaikka oli selkeästi väsynyt edellisestä päivästä, ei jaksanut skarpata enään niin hyvin, mutta teki parhaansa. Keltainen lappu vilahti eli saimme H:n (=hyvä). Arvostelu oli kuitenkin loppupeleissä parempi kuin lauantaina! Vapaasti suomennettuja google kääntäjää käyttäen se menisi jotenkin näin. Osa sanoista on veikkauksia kun emme saaneet selvää tai sitten emme edes keksineet mitä se tarkoittaa. Lauseetkin ovat niin outoja ettei niistä saa kovinkaan järjellisiä millään tavalla.

" Korkea kerma, maskuliininen pää, kirkkaat tummat silmät hyvällä muodolla. Hyvä kaula, ylälinja on saa kehittyä (täh? ja lause mistä ei saa mitään tolkkua). Kylkiluiden ympärillä saisi olla enemmän pyöreyttä, muuten rodulle tyypilliset pehmeät liikkeet."

Tätä arvostelua luettiin ja suomennettiin neljän eri henkilön kanssa joista kukaan ei saanut mitään käsitystä mitä siinä haettiin. Kuulostaa lupaavalta? :D Mutta oltiin tyytyväisiä siitä huolimatta päivään ja sain varmuutta esittämiseen ja esitin nyt toista ja kolmatta kertaa itse koiran ja kasvattaja totesi että esitin hyvin, koira esiintyi hyvin ja kukaan muu ei saa esitettyä tuota kaveria yhtä hyvin kun omistaja. Eli tästä lähtien esitän poitsun itse.

Tänään kävin yllättävää kyllä ostoksilla. Kävin eilen kyselemässä löytyisikö tallitoppaloimea missä on fullneck ja löytyihän semmonen, tänään hain ja se onkin sitten iso (155 cm). Ramilla vaihtelee loimien koko joko 145 tai 155 ja nykyään joudun kallistumaan enemmän noihin 155 cm loimiin. Vanhat 145 cm loimet alkavat olemaan aavistuksen pieniä, mutta tuo takki olikin "pikkasen" reilumpaa kokoa. Töiden jälkeen siis vaihtamaan takki jos se vaikka sitten olisi sopiva.

Voisin yrittää viikonloppuna (jos jaksan) ottaa uusia kuvia taas kertaalleen vaikkapa vähän tästä meidän remontista eli tallista missä kunnossa se on tällä hetkellä ja vähän muutakin kivaa. Miltä kuulostaisi? Ja kehitellä jonkun kivan postauksen niistä sitten.

pikainen tervehdys

Heippa terve ja moikka. Anteeksi taas en ole kerennyt päivittelemään, mutta maanantaina (toivottavasti) on luvassa kunnon postaus kuluneesta viikosta ja varsinkin viikonlopusta kun matkaamme koiruuden kanssa messariin kiiik! Ramilla oli maanantaina akupunktio mikä auttoi todella paljon ja maanantaina samainen henkilö tulee uudestaan tällä kertaa kuitenkin hieromaan Ramin.

Paljastan vielä että tänään hengailin joulumaastossa uljaalla issikka neidillä Nallella. Kerran keskusteltiin siitä lähdetäänkö tallille vai jatketaanko matkaa muitten perässä ja voiton vei tällä kertaa kuski, onneksi! Ponista löytyi aikamoinen rallivaihdekin laukoissa mikä yllätti totaalisesti ;) Mutta nähdään maanantaina uusien kuvien kera ja kunnon kuulumiset tulee sitten.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

voihan harmaus

Yllättävää kyllä rutkutan heti alkuunsa tästä jatkuvasta harmaudesta ja kurasta! Jos torstaina vaikka sataisi sitä lunta niin kummasti tulisi valosampaa. Nyt kun katson pihalle niin no pimeäähään tuolla on.. Kirjoitettavaa ei oikeastaan ole mistään erikoisemmasta eikä kameraa viitsi raahata tallille edes viikonloppuisin tai vapaapäivinä. Sentään jaksoin yksi ilta raahata kameran alakertaan ja räpsin meidän vanhuksista muutamia kuvia. Poitsut saivat uuden häkin (koiran kylläkin) jota jouduttiin vähän tuunaamaan ja uskallettiin päästää vanhukset yhteen eikä tappelusta ole ollut puhettakaan. Vierekkäin nukkuvat kylki kyljessä mökissä tai mökin katolla.

Muuta elämää kummempaa ei ole tapahtunut. Ramin kanssa edetään hiljaksiin hyvällä fiiliksellä pääosin käyntityöskentelyä vaikka eilen tuli ravattua vähän enemmän herran pölhöilyjen vuoksi. Kentälle päästyämme alkoi heti kyttäämään joka paikkaa ja sinkoili sinne ja tänne puhisten. Rami töihin, mentiin sulkuja (tai yritettiin) ja vähän avoja ja ravissa pyöritin isolla ympyrällä ja manasin kuinka huonoon kuntoon olen itsekin mennyt. Lopulta Rami oli kiva kun sain lopultakin pidettyä kädet lähellä kroppaa etteivät kädet huidelleet ties missä ja sen jälkeen oli hyvä lopettaa ravailut. Käynnissä tehtiin vielä hidastus harjoituksia pelottavien paikkojen kohdalla ja kaikki sujui jopa kivasti. Pesu, jalkonen kylmäys noin 15 minuuttia ja ruokien laitot hiljaksiin. Tänään vain poikkesin tallilla n. 20 minuuttia, laitoin ruuat ja kävin tarhassa rapsuttelemassa Ramia joka oli vähän ihmeissään kun ei lähdetty minnekään. 

Pontuksella olisi torstaina kontrolli silmien ja korvien takia. Pontuksella on siis ollut korva- ja silmätulehdus ja nyt toivotaan että tulehdukset ovat menneet ohi. Eilen sentään tuli kiva viesti kasvattajalta että hän leikkii joulupukkia ja tuo meille Virosta näyttely remmin :) 

Messarikin lähestyy kovaa vauhtia, mutta torstai ratkaisee asian mennäänkö sittenkään sinne. Peukut pystyyn!

pikkunen 15 vk

Mennään vielä lisää ohi aiheesta vähän omaankin elämään. Torstaina on vapaata ja jos nyt pääsisi sinne hööksiin suunnistamaan vaikka tili huutaa kohta tyhjyyttä (ei ihan, mutta melkein) vaikka eipä siinä listassa ei ole mitään kummempia ostoksia kun rintaremmi. Jos kerrankin löytäisi itelle jotain? Suurin osa palkasta menee Ramiin ja Pontukseen, itselle en osta enään melkein mitään. Pitäisi ostaa parit kengät, vaatteita, mutta ei vaan saa aikaseksi. Olisi kyllä tarkoitus käydä citymarketissa vähän pyörimässä löytyisikö mitään ihmeellistä. Ensi kuussa pitäisi käyttää the body shop lahjakortti minkä sain viime vuonna sylikummiltani.

Harmittaa vähän jopa kun en osaa antaa enään itselleni aikaa. Koen velvollisuudekseni käydä tallilla joka päivä vaikka vaan laittamassa ruuat valmiiksi ja käydä rapsuttelemassa Ramia jonka jälkeen voin hyvin mielin mennä kotiin. Yleensä "käynti" saattaa venyä helposti pariksi tunniksi paitsi tänään. Vaikka en edes ratsastaisi niin kaikkeen muuhun menee aikaa.
Pitäisi ehtiä kuntoilla enemmän vaikka positiivista kyllä painoa on tippunut vajaa 5 kg kesästä. Kesällä olin jatkuvasti stressaantunut enemmän tai vähemmän ja nyt kun olen kivassa työpaikassa, missä on aivan älyttömän kiva työporukka ja muutenkin saan hyötyliikuntaa niin kyllä ne kilot karisevat. Ja kun ei ole mitään stressiä mikä vaikuttaa todella paljon. Pari kiloa pois niin olen samassa painossa kuin 3 vuotta sitten ja se kelpaisia! Vaikka haluaisin olla n. 10 kg kevyempi, mutta kyllä se ajallaan lähtee. Pienistä asioista ihminenkin on iloinen.

Mutta ei auta kun suunnistaa alakertaan. Kerrankin ei pelkästään hevosteluun liittyvä postaus, tovottavasti kelpasi. Jatkossa voisi harkita enemmän aiheesta poiketen postauksia jos joku jaksaa edes lukea liirum laarumia.

hädässä ystävä tunnetaan + maastoilua

c. Sini L. 2012

Niinhän se vaan menee, että hädässä se ystävä tunnetaan ja onneksi ympärillä on maailman parhaimmat ystävät jotka pelastavat päivän! Eilen käytiin Ramin kanssa kentällä n. puoli tuntia vähän ravia ja muuten käyntiä. 

Mutta tänään käytiin ensimmäistä kertaa maastossa kolarin jälkeen. Tallikaveri tuli hakemaan 8.45 tästä pihasta ja suunnattiin tallille tarkoituksena käydä mäkilenkki näin aamusta kun tiellä ei pitäisi olla kummempaa liikennettä. Tallin omistaja oli jättänyt Ramin ja Pokun (kuvassa) sisälle kun tiesi että tulemme aikasin ja alettiin laittamaan hevosia heti kuntoon. Rauhaksiin harjailtiin, varustettiin jonka jälkeen selkään ja kentälle. Käveltiin varmaan joku 20 minuuttia pelkästään pitkin ohjin jonka jälkeen vähän pyörittelin käynnissä pohtien omaa istuntaa samalla ja tehtiin muutama ravisiirtyminen ja vaadin Ramilta että se ei saa lähteä kaahaamaan pää ylhäällä vaan pysyy alhaalla ja parin toiston jälkeen asia selkeni Ramille ja ruuna ravaili rentona ja pyöreänä ja aika matalana. Kun oltiin ravattu yhteensä joku 2 kierrosta niin sen jälkeen pelkkää käyntityöskentelyä pieni hetki mm. harjoiteltiin vähän avoja miten ne oikein menivätkään. Sitten vaan maastoon kävelemään! Ratsastaja panikoi itse enemmän koko tilannetta kun hevonen otti asian rauhallisesti. Rami käveli tiellä aivan pitkin ohjin pää ihan alhaalla eikä hötkyillyt yhtään. Käännyttiin mäkeen ja siinä sitten höpistiin tallikaverin kanssa ja hän tarjosi hevostaan että voisin käydä maastossa joku päivä voittamassa oman pelkoni hevonen + auto + ohitustilanne. Idea kuulostaa enemmän kuin hyvältä, koska pakko se on myöntää että oikeasti pelkään tällä hetkellä maastoilua ja varsinkin pelkään sitä jos auto tulee vastaan, ei hidasta ja hevonen pelästyy sitä ja kääntyy auton eteen ja jos autolla on vauhtia enemmän kuin 20 km/h niin siinä vaiheessa on varmaa kumpi häviää. 

Vaikka maastossa ollessa kerran kuului jostakin läheltä aikamoinen kolahdus Rami vain nosti päätä, jännittyi hetkellisesti ja sen jälkeen oli taas aivan rento. Vaikka kolahduksia kuului useampaan kertaan ruuna vähät välitti. Tallin pihalla sai suuret kiitokset ja itsekin olen vähän varmempi taas maaston suhteen. Kuljetaan näin aluksi tallin nurkissa ja haetaan sitä varmuutta sieltä. 

2009

ensimmäiset raviaskeleet ja shoppailua

Aktiivisuus on edelleen plus kymppi, mutta ei anneta sen pilata päivää. Kuitenkin Ramilla olen ratsastanut nyt taas pari kertaa, yksi talutuspäivä sekä yksi täysin vapaa päivä vai kenties kaksi. Rami on ollut super ihana joka kerta ja tänään ruuna oli ihan parhaimmillaan (:

Torstaina ratsastin Ramilla kentällä, hetki töitä muuten pääosin pitkin ohjin kävelyä. Rami oli ihan mukava ja kuunteli hyvin mitä pyysin. Hoidin jalat ihan normaalisti, ruokin ym. mutta kotiin meninkin itkien. Eipä ole sitäkään tullut koskaan koettua! Tallille olen mennyt itkien parikin kertaa, mutta se että lähden itkien on enemmänkin huolestuttavaa. Ei siitä sen enempää :/ 

Perjantaina  kiinnostus oli täysi nolla kun käännyin tallitielle. Matkaan lähdin ihan fiiliksissä, mutta ne tulivat kovaa alas ja meinasin kääntyä kotiin ihan suosiolla huulta järsien, mutta menin tallille. Onneksi Rami piristää päivää kummasti ♥. Kävin pelkästään taluttelemassa Ramia kentällä, venyteltiin ja hemmoteltiin pientä karvakorvaa. 

Lauantaina kävin töiden jälkeen shoppailemassa! Hih hih yllättävää. Torstaina olin kylläkin ostanut Ramille uuden vyön, horzen nahkaisen 125 cm pitkän. Jatkoin sitten ostoslinjaa mm. Back On Track 30x40 pintelipatjoilla (kahdet) sekä ihanat uudet suojat! Sekä kaksi rehusäkkiä; uutta rehua mitä alan syöttämään sekä yrttisekoituksen. Ah vihdoinkin! Kävin viskaamassa uuden säkin tallille ja jatkoin siitä lähes suoraan navetalle tekemään iltaa sekä hoitamaan hevosen. Illalla vielä värjättiin siskon hiukset.

Tänään ratsastin Ramilla kentällä n. tunnin verta ja otettiin ensimmäiset raviaskeleet! Aluksi vähän pyöriteltiin käynnissä ekat n. 20 minuuttia, hiukan ravia ja sitten taas n. 30-40 min käyntiä. Huomaa kyllä kuinka iso merkitys piikityksellä oli; ravissa oikeasti astuu alle toisellakin jalalla sekä ravi heittää ihan järkyttävän paljon ylöspäin vaikka pyytäisi eteenpäin. Kaverikin kävi selässä ja otti vähän ravia ja kyllä se ravi on oikeasti muuttunut. Ravailun jälkeen Rami muuttui todella kevyeksi edestä, kantoi itsensä ihan mukavassa korkeammassakin muodossa . Todellakin vino tällä hetkellä joten suoristeltiin vähän ja kun Rami oli niin super niin sai sitten pitkät ohjat ja piitkät loppukäynnit. Ratsastuksen jälkeen hoidin jalat Joint Lotionilla, lämppärit koipiin ja pellava kuppiin. Ja oon todella tyytyväinen tuohon joint lotioniin ainakin Ramilla huomasi oliko se perjantaina suuren eron takajaloissa. Nestettä ei ollut mikä on kiusannut jo pidemmän aikaa taas meitä. Suosittelen!   

Sitten ostoksiin. 

Horzen elastinen nahkavyö. Oikeastaan en tykkää kummemmin horzen tavarasta, mutta tämä hyppäsi silmään ja olihan se pakko ostaa. Nahka on kivan tuntuista ja muutenkin sopii meidän "tyyliin". Tykkään.

Tykkään kaikista BOT tuotteista liikaa ja ajattelin panostaa näihin joten tulihan ostettua. n. 36 € / kpl. En ole vielä kokeillut, mutta kyllä nämä tulevat meille käyttöön.

Todella pitkään himoitsemani suojat tättärää! Kaikessa komeudessaan ovat siinä. Etualalla ovat takasuojat ja takana sitten etusuojat. Etujalansuojat maksoivat 79 euroa ja takajalan 69 euroa miinus 10 % alennus kummastakin. Testasin tänään Ramille ja hyvin istuivat. 

Takajalan suojissa on koko matkalta geeli sekä jänteen kohdalla "kohoumat" tukemaan jännettä sekä vaimentamaan iskuja. Mieluinen yllätys kun olin katsonut vain etujalan suojia enkä ollenkaan takajalan. 

Etujaloissa on sitten suunnilleen jänteen alueella suurimmaksi osaksi myös geeliä sekä nuo kohoumat. Suojissa on tarrat joten geelijutut saa helposti pois ja pesuun. Muu osa on ihan neopreenia