Niin mitäs ihmettä. Rami ei ole liikkunut kummemmin varsinkaan nyt kun ruuna veti itsensä selästä jumiin ja on kipeä edestä kun aristaa edelleen kolaroitua takajalkaa. Tämän paljasti akupunktioista vastaava henkilö ja sanoikin että hevonen siirtää painoa eteen ja keventää takajalkaa. Ihan ymmärrettävää kyllä, jalka sai kuitenkin kovan tällin eikä se parane hetkessä joten tämä vahvisti sen, että otetaan taas rauhallisesti eikä hätäillä yhtään. Tästä taas kuitenkin johtuu sitten vasemman lavan jumiin vetäminen ja se on kyllä niin kipeä välillä että huh. Eli nyt otetaan tämmöinen 3 viikon hoitojakso eli akupunktio, hieronta ja akupunktio ja katsotaan taas mitä sen jälkeen. Hoito maksaa per. kerta 50 euroa. Mutta hevonen on paremman tuntuinen ja oikein nauttii kun hoidetaan.
Suski kävi maanantaina hieromassa Ramin ja seuraava aika sovittiin akupunktion merkeissä ensi viikon keskiviikolle.
Niin sitten on tullut käytyä hööksissä ja tili kyllä oikeasti tyhjeni! Mukaan lähti kahdet ratsastussukat, pohjalliset, bilehile riimu (sellanen söpö punanen) rintaremmi, pehmuste turparemmiin ja mitäs muuta. Ei ainakaan tule nyt mieleen. Samalla reissulla kävin hakemassa Ramille talliloimen missä on fleecevuori.
Perjantaina 30. päivä vietin vielä 20 vee synttäreitä, töiden merkeissä. Empä jaksanut edes viikonloppuna juhlia mitenkään vaan oltiin perheen kanssa, syötiin kakkua ja katsottiin hyviä leffoja.
Viikonlopun vietin koiran kanssa näyttelyissä. Vuoden kohokohta Helsinki Winner ja Voittaja 2012! Pienellä (tai oikeastaan isolla) jännityksellä lähdettiin näyttelyihin kun kasvattaja ilmoitti tiistaina että hän esittää Pontuksen veljen joten joudun itse esittämään poitsun. Anteeksti mitä?! Seuraavana iltana juoksinkin sitten kaupoissa etsimässä sopivia vaatteita (musta, punainen tai sininen) ja löysinkin kuin ihmeen kaupalla sopivat vaatteet jopa kengät mitkä tuottivat harmaita hiuksia. Yksi treeni alle ja se oli siinä.
Lauantaina heräsin 06.00 lenkittämään koiran jonka jälkeen juoksin suihkuun ja sitten pikapikaa meikkaus, koira autoon ja menoksi. Olin kasvattajalla hyvissä ajoin, heitin tavarat sisälle ja ajettiin juna-asemalle. Pontus matkusti junassa hyvin vaikka siellä olikin hirmuisesti ihania tuoksuja.
Päästiin melkein heti sisälle messukeskukseen jonka jälkeen aloin bongailemaan meidän kehää joka löytyi suhteellisen helposti. Oltiin todella aikaisessa kun meidän rodun vuori tuli vasta 12:00 ja olimme n. 9.30 jo paikalla. Kuitenkin aika kului hyvin kun katseltiin kehää, käytiin ulkona hengaamassa ja juteltiin tuttujen kanssa.
Jännitys kasvoi kun pennut tulivat kehään ja Pontusta alettiin hitaasti laittamaan kuntoon omistajan varmistellessa vielä perusjuttuja. Avoimessa luokassa oli kaksi muutakin ja olimme viimeisiä, huh helpotus! Pontus esiintyi super hienosti koko ajan ja saimmekin tulokseksi EH (erittäin hyvä) ja jatkoimme kilpaluokkaan. Kilpaluokassa sijoituimme kolmanneksi, mutta olin jo todella tyytyväinen tähän! Saimme hyvän arvostelun mitä oli ilo lukea.
"Erinomaiset neliömäiset mittasuhteet. Ilmava yleisvaikutelma. Kallon osa voisi olla vahvempi. Ryhdikäs kaula, lyhyt selkä. Runko saa kehittyä. Riittävä luusto. Kinnerkulma saisi olla selvempi. Turkki ei tänään parhaimmillaan. Ryhdikkäät liikkeet."
hieno mies <3 |
Oman suorituksemme jälkeen jäimme odottamaan ja katsomaan miten muut pärjäävät ja siinä sitten nuori tyttö ja poika (nuoria ja nuoria) pysähtyivät ja kysyivät saavatko he ottaa Pontuksesta kuvia ja tyttö kertoi olevansa lehdestä. Siinä sitten juteltiin, kyseltiin ja räpsittiin kuvia ja vähän rapsuteltiin koiraakin. Olin sen verran hämilläni että en ensiksi muistanut edes mikä lehti se oli ja unohdin sitten kysyä saisinko sitten kys. lehden itselleni. No pitää katsella lehtihyllyjä ;)
Kävin vielä ostoksilla ja bongailin kaikkea kivaa mm. lasisen chowin minkä saa ikkunaan roikkumaan, mukin, herkkuja koiralle ja muuta mukavaa. Illalla käytiin vielä porukalla syömässä kiinalaisessa jonka jälkeen oli hyvä suunnata kämpille ja kaivautua peiton alle ja unikaveriksi sain kasvattajan suloisen pennun joka pomppasi viekkuun nukkumaan.
Joululahja |
Sunnuntaina herättiin 6.15, käytiin koirien kanssa lenkillä jonka jälkeen pikainen itsensä siistiminen, kamat autoon ja asemalle. Päästiin helpommalla kun raahattiin vain yhtä näyttelyhäkkiä kahden sijasta. Tällä kertaa jouduimme kapuamaan yläkertaan kehän luokse ja löysimme häkille hyvän paikan, koira häkkiin nukkumaan ja pientä panikointia taas kerrankin. Kuitenkin kannustavat kommentit auttoivat pääsemään suurimmasta jännityksestä ja eikun kehään!
Tuomari oli todella tiukka arvostelussaan ja tuntee rodun todella hyvin kun itsekin kasvattaa näitä turriaisia. Koira esiintyi taas hyvin vaikka oli selkeästi väsynyt edellisestä päivästä, ei jaksanut skarpata enään niin hyvin, mutta teki parhaansa. Keltainen lappu vilahti eli saimme H:n (=hyvä). Arvostelu oli kuitenkin loppupeleissä parempi kuin lauantaina! Vapaasti suomennettuja google kääntäjää käyttäen se menisi jotenkin näin. Osa sanoista on veikkauksia kun emme saaneet selvää tai sitten emme edes keksineet mitä se tarkoittaa. Lauseetkin ovat niin outoja ettei niistä saa kovinkaan järjellisiä millään tavalla.
" Korkea kerma, maskuliininen pää, kirkkaat tummat silmät hyvällä muodolla. Hyvä kaula, ylälinja on saa kehittyä (täh? ja lause mistä ei saa mitään tolkkua). Kylkiluiden ympärillä saisi olla enemmän pyöreyttä, muuten rodulle tyypilliset pehmeät liikkeet."
Tätä arvostelua luettiin ja suomennettiin neljän eri henkilön kanssa joista kukaan ei saanut mitään käsitystä mitä siinä haettiin. Kuulostaa lupaavalta? :D Mutta oltiin tyytyväisiä siitä huolimatta päivään ja sain varmuutta esittämiseen ja esitin nyt toista ja kolmatta kertaa itse koiran ja kasvattaja totesi että esitin hyvin, koira esiintyi hyvin ja kukaan muu ei saa esitettyä tuota kaveria yhtä hyvin kun omistaja. Eli tästä lähtien esitän poitsun itse.
Tänään kävin yllättävää kyllä ostoksilla. Kävin eilen kyselemässä löytyisikö tallitoppaloimea missä on fullneck ja löytyihän semmonen, tänään hain ja se onkin sitten iso (155 cm). Ramilla vaihtelee loimien koko joko 145 tai 155 ja nykyään joudun kallistumaan enemmän noihin 155 cm loimiin. Vanhat 145 cm loimet alkavat olemaan aavistuksen pieniä, mutta tuo takki olikin "pikkasen" reilumpaa kokoa. Töiden jälkeen siis vaihtamaan takki jos se vaikka sitten olisi sopiva.
Voisin yrittää viikonloppuna (jos jaksan) ottaa uusia kuvia taas kertaalleen vaikkapa vähän tästä meidän remontista eli tallista missä kunnossa se on tällä hetkellä ja vähän muutakin kivaa. Miltä kuulostaisi? Ja kehitellä jonkun kivan postauksen niistä sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti