Viikonloppu oli ja meni juhlien merkeissä mukavalla porukalla. Oikeastaan ne olivat isän 50 vee juhlat, mutta minä ja muutama ystäväiseni kuokittiin siinä ohessa hyvää ruokaa ja juomaa. Oli mukava nähdä mm. pikkuserkkuja joita ei näe todellakaan usein (viime kesänä 2 kertaa, sitä ennen vuosien taukoja) ja muita sukulaisia. Sain pari kirjaa, tuommosen ylisöpön tyynyn sekä astioita ja muuta tarpeellista ja myös joitakin koruja jotka ovat kaikki aivan ihania.
Eilen kärsin jo pienestä huonosta olosta, yöllä nukuin todella levottomasti ja aamulla oli järkyttävän huono olo joten jouduin jättäytymään töistä pois. Nyt olo on jo vähän parempi kun äiti juotti jotain äärettömän pahan makuista litkua joka alkoi helpottamaan oloa suhteellisen pian. Huomisen päivän saan levättyä vielä vapaapäivän ansiosta ja sitten takaisin töihin.
Katsoin yhden leffan (Perheen Jalokivi), laitoin linnuille ruokaa ja kävin kahlaamassa tallille, otin pari kuvaa ja raahauduin takaisin talolle.
Niin no eipä tuokaan ole edistynyt kummemmin. Oikean puoleisen oven taakse tulee pesupaikka ja vasemman oven taakse tulee kätkeytymään kaksi isoa karsinaa tai isoa ja isoa miten sen ottaa. Tätä puolta ei ole saatu valmiiksi kun toinen puoli on pahasti kesken ja se pitää saada ensiksi kuntoon jonka jälkeen saadaan tehtyä muut hommat. Toiselta puolelta puuttuu katto kokonaan ja sille puolelle tulee satulahuone ja ruokahuone. Mutta eihän tässä ole oikeastaan mitään kummempaa kiirettä toisaalta.
 |
| tarkka porkkana |
15. päivä tuli 3 vuotta täyteen Ramin onnettomuudesta mikä kummittelee edelleen takaraivossa äidillä ja minulla. Pelko siitä, että jotain sattuu mitä hevonen ei välttämättä enään kestä. Kuitenkin tämä kaveri on aikamoinen selviytyjä, on kokenut 11 vuoden iässä 2 leikkausta (kaviokasvain), pienen "murtuman" jalassa, kylkioperoinnin sekä kolarin ja selvinnyt kaikesta jättäen arpia muistoksi. On tullut tehtyä paljon töitä sen eteen enemmän kuin pystytte kuvittelemaan ja tässä sitä ollaan. Mutta hetkeekään en vaihtaisi ja varsinkaan Ramia en vaihtaisi mistään hinnasta enkä koskaan myy vaan pidän loppuun asti.
 |
| 15.12.2009 / 15.12.2011 Mieti mitä jää kun mä lähden täältä |
Voi kun tuo rakennus näyttää niin kotosalta ulkoa päin, punanenki! <3
VastaaPoistaOn se poika vaan kovia kokenu ja suhteellisen hyvin selvinny, toivottavasti tää riittäis jo ettei tule enää muuta tai ainakaan kovin vakavaa.
Mie kunnioitan ihmisiä jotka pitää hevosensa loppuun asti, kunniaa sulle siitä! :p Ei kävis kyllä omassakaan mielessä hevosia myydä ja itseasiassa toisesta on sellanen sopimus tehty ettei sen myyminen eteenpäin käy. Monttuun käyp noitten tie sitten kun niin pitkälle ollaan tallustettu :)
Yritähä parantua tai saada ainaki parempi olo! Mulla oli itelläni ihan järkyttävää päänsärkyä koko viimeviikko, tuntu että menee jalat alta. Huhheijakkaa! Ja nyt viellä kurkkukipu jeijjeij!
Pinja hih eikös ookki söpön värinen :D taidetaa kyl maalata aavistuksen tummemmaks pistää ehkä liikaa silmää noitten muitten rakennusten joukosta tuo ;)
VastaaPoistaSama sopimus Ramin kohdalla että multa lähtee sitten ikuiseen lepoon sitten kun sen aika on. Toivottavasti siihen on vielä piitkä aika.
Ja samoin yritä saada ittes kuntoon! Vielä vähä itel huono olo mut yritän kyl mennä jo huomen töihin kun ei osaa oikein kotonakaan olla tällä hetkellä.
http://hevosenhoitajanelamaa.blogspot.fi/2012/12/147-luukku-20.html
VastaaPoistaHaaste :)