Viime viikolla käytiin pariin otteeseen sänkkärillä vielä maanantain jälkeen. Tiistaina ilman satulaa mennessä Rami koetteli totaalisesti omia hermojani, ihan suoraan sanottuna perseili minkä kerkesi. Kunnon kurinpalautus tiputti jätkän maanpinnalle lopultakin, sitä ennen sain kokea sivuloikkia, tasajaloin ilmaan hyppäämistä jonka jälkeen heti keulaa ylös ym. Argh! Pelkkä taipuminen oli vieras käsite sekä pohje joten no......
Seuraavana päivänä menin koulupenkin kanssa ja oli aivan eri ääni kellossa - taipui sisäpohkeen ympärille, ei hötkyillyt yhtään ja kulki kivan letkeästi. Olin tosi tyytyväinen ja jätin ravityöskentelyn vähiin ja annoin poitsun laukata ihan kohtuullisen reippaasti mistä tykkää tosi paljon.
Torstaina pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan. hevonen koppiin ja muuttokuorma päälle. Meille tarjottiin jo kesäkuussa tallipaikkaa joten otin tarjouksesta kiinni ja muutettiin meidän valmentajan luokse! Ihan huikee juttu et Rami asuu nyt näin lähellä kotia, 15 kilsan tallimatka vaihtui kilometrin matkaksi (toki työmatka on edelleen). Voiko ihminen parempaa toivoa? Viikonloppuna oli kiva herätä kuuden jälkeen ja kävellä tallille, kymmenen minuuttia tuohon kävelymatkaan kuluu ja mennä moikkaamaan pitkäkorvaa.
Lauantaina käytiin hööksissä ja ikeassa shoppailemassa valmentajan kanssa, Ramille löytyi bridon joten joku päivä siis kanget päähän ja katsotaan miten käy.
Rami on nyt liikkunut joka päivä muuton jälkeen. Perjantaina juoksutin, lauantaina käytiin pellolla yhdessä ratsastamassa, Rami oli älyttömän vahva ja painoi ihan kohtuullisesti ohjalle ja saatiin keskustella miten kuljetaan nätisti. Kiva reissu oli kyllä vaikka kädet huusivat hoosiannaa.
Eilen tuuppailin kentällä itsekseni, ei voi todellakaan sanoa että meni hyvin, Rami kyttäsi ihan kaikkea eikä reagoinut mitenkään pohkeeseen. Pitkän keskustelun, miljoonan siirtymän ja tuhansien harmaantuneiden hiuksien jälkeen löytyi yhteisymmärrys hetkeksi. Laukassa ei kehuttavaa kun oli niin jännittynyt, mutta laukka pysyi yllä aika helposti. Jotenkin tuntuu että meillä on tossa myöhemmin takajalan tutkinta edessä mahdollisten niveltulehdusten osalta, toivottavasti ei löydy mitään, mutta piikitetään jos tarvii. Rami tarvii kyllä hieroa lähiaikoina, ongelmahan voi löytyä jostain muualta.
Loppukäynnit kävelin pellossa maisemia ihaillen ja nauraen peuralle joka loikki meitä kohti. Rami ei peuroista kummemmin välitä, vähän ihmetteli kyllä loikkivaa kaveria. Muutenkin tallilla tuli vietettyä yli 10 tuntia yhteensä, ei paha hei?
Tänään oli pikainen juoksutus kaatosateen takia. Rami liikkui energisesti, otti välillä jonkun kimmokkeen, vinkaisi ja vähän loikkasi eteenpäin. On se vähän pimee päästään haha! Juoksutuksen jälkeen vein iltaheinät ja laitoin yöheinät valmiiksi pussiin odottamaan. Ramihan saa siis nyt 4 kertaa päivässä heinät mikä on tosi kiva juttu mun mielestä. Rami on päässyt hoikistumaan vähän liikaa, parhaiten huomaa kun kiristää koulupenkin vyötä, 2 reikää menee kireämmälle ja kun kylkeä silittää kylkiluut ovat aivan pinnassa. Jos tilanne ei lähde tuosta "paranemaan" otetaan ruokintaan lisäksi greenline. Ah miten ihanaa omistaa hevonen mikä laihtuu tosi herkästi jos ei saa riittävästi ruokaa.
Jossakin vaiheessa olisi siis valmennusta tiedossa, ratsutusta ja katsotaan mitä muuta vielä keksitäänkään. Tilannehan on se, ettei Ramia saada tänä vuonna enään kotiin joten talvi ollaan toivon mukaan tuossa ja sitten vaan käydään maneesilla aktiivisesti treenaamassa. Yritän saada joku päivä meille kuvaajan jos saisi vähän tuuppailusta kuvia. :)
