jalat maassa pää pilvissä

Moikkelis! Hetki aika istua koneen ääreen vaikka sen ihmeempää päivitettävää ei edes löydy. Tasan jälken olisi pieni idea lähteä tallille ratsastamaan Rami valoisan aikaan kerrankin ja samalla pääsee katsastamaan missä kunnossa kentän pohja on. Eilen pohdittiin että olishan se toisaalta ihan jees pitää hevosta maneesitallilla, mutta ei se oikeasti nappaa. Saat maneesin, mutta joudut tinkimään jostakin muusta asiasta. Laskettiin ohimennen jos maneesitallin vuokra on joku 500-600 euroa kuussa, bensakulut koska ajan päivittäin tallille niin siitä kertyy jo kevyesti 150-200 euroa, väkirehut ym. niin niihin menee päälle 100 euroa kuussa. Ja jos vielä haluaisin valmentautua vähintään kerran viikossa ja valmennus mksaa 50 euroa/kerta niin siitä tulee 200 euroa. Kyllä se siihen tonniin pomppaa. Ja tähän hintaan joudun luopumaan jostakin esimerkiksi pitkistä tarhauksista. Juu unohdetaan koko homma. Mieluummin pidän Ramia rauhallisella pikkutallilla missä pidetään kuin kukkaa kämmenellä ja elämä on kummallekin helppoa.

Niin mitäs ihmettä. Ramin kävelykuuri on nyt loppunut ja ensimmäiset ravipätkät otin pellossa keskiviikkona. Oltiin valmentajan kanssa poikien kanssa pellolla ja siinä 40 minuuttia käveltyämme tultiin siihen tulokseen et nääh mihinkään kentälle jakseta mennä. Etsittiin pellosta hyvä kohta ja työskenneltiin siinä ja lopuksi käytiin vielä ravailemassa suoralla. Ramin liike on taas piikityksen jälkeen älyttömän hyvä ja mitä olen tarhassa katsellut jätkän ravailuja niin liikkuu synmetrisesti. Totuushan on se, että Rami tulee kuitenkin aika varmasti koko loppuelämänsä kiertämään takajalkaa koska se on tehnyt sitä nyt jo sen 12 vuotta tai ellei jopa kauemmin ja sen kanssa eletään. Oikea takajalka on heikompi mitä yritän nyt taas jälleen kerran lähteä vahvistamaan myös sileällä. Silloinhan ei kierretä kun käytetään yhtä paljon kumpaakin jalkaa, mutta helposti se toinen koipi vaan jää matkasta.

No mutta siis tosiaan ollaan nyt kahlailtu aika paljon pellossa tai ainakin tehty 20 minuutin alku- sekä loppukäynnit ja välissä käyty vähän kentällä tekemässä töitä. Paljon siirtymiä sekä temmonvaihteluja ja yhden päivän pyhitin pelkästään venyttelylle ratsastaessa. Ollaan haettu rentoutta vaikka olisi kuinka jännä tilanne (otsalamppujen valossa ratsastus siis) ja sitä että kuski muistaa ratsastaa ja uskaltaa vaikuttaa. Ongelma mikä korostuu varsinkin kisoissa.....

Katsotaan koska on taas valmennusta, viikon päähän on kyselty J:ltä, mutta vastausta ei ole vielä tullut. Pitääkin siis oman valmentajan kanssa sopia miten kerittäisiin ottamaan tuntia. Nyt on pakko rientää tallille niin kerkeää liikuttamaan ennen talkoita! Tänään aletaan tekemään lämmintä hoitotilaa niin pääsee kengittämään, hieromaan ja klippaamaan lämpimässä! Viikonlopun suunnitelmat ovat vielä vähän auki ja jos kelit sallii maastoon olisi kiva lähteä taapertamaan. Onhan toi pellossa höntsäilykin ihan nastaa puuhaa, mutta ei se kunnon maastoa voita!