Ja kun mä näin sut [kuvapostaus]

Tervehdys kaikille tasapuolisesti! Aika piristää (vai masentaa?) teidän iltaanne jälleen kuvapostauksen merkeissä. En edes uskonut saavani tämän päivän treeneistä kuvia eikä treenit edes menneet kummoisesti, Yksi oivallus ratsastuksesta ja miljoona virhettä omassa menossa.

Sunnuntaihin palatakseni ensin kaikesta huolimatta. Käytiin pitkästä aikaa maastossa ja kyllä yli tunti taas otti ja vierähti. Käytiin pitkästä aikaa hiekkakuopilla kiipeilemässä, farkut eivät kyllä olleet mikään paras housuvalinta, mutta en jaksanut ajaa kotiin vaihtamaan kun tulin kuvaamasta kisoja. Rami keksi omaa hauskaa kuopilla, vähän hyppyloikkaa päivän piristykseksi. Käytiin myös isommalla kuopalla ja mentiin yksi pitkä "mäki" ylös ja ainakin ruuna sai hyvän kankkutreenin ohimennen! Vähän sänkkärillä laukkaa valmentajan neuvojen alla mitä on taas kaivattu.

Eilen ratsastin itsenäisesti kentällä ratsastellen paljon ympyröitä, väistöjä sekä pysähdyksiä. Siirtymiset ovat omaan makuuni vähän parantuneet, enään ei tule niin rajuja reaktioita siitä kun pyydän jalalla enemmän siirtymässä. Laukassa huomasin jääväni helposti vetämään, varsinkin sisäohja on suurin ongelma. Sama se, etten pysty istumaan täysin satulassa laukan aikana aiheuttaa kulmissa ongelman . istunta heilahtaa niin Rami heittää ristilaukalle. Istunnalle herkkä hevonen vaatisi kuskilta paljon enemmän. Pitää panostaa siis omaan istuntaan rutkasti enemmän. 

Tänään olin varannut meille kentän vanhalta talliltamme missä Rami asui tämän vuoden alkuun asti. Sitä ennen saatiin Tiitun kanssa esitys villihevosesta joka laukkasi pitkin laidunta pukkipierulaukkaa. Hirnumista ja hörisemistä, kuntoon laittaessa oli nätisti ja koppiin melkein juoksi. En tosiaankaan tiedä onko tuolla ne muumit enään ollenkaan laaksossa.

Kuitenkin perillä raahattiin Rami talliin ja laitettiin kuntoon, itselle lisävaatetta kovan tuulen takia ja kentälle. Jouduin lähes heti ottamaan ohjat tuntumalle. Rami aloitti kyttäämisen ja muun pelleilyn heti alkuunsa, siis onhan puskat aika pelottavia? Lähdin ratsastamaan ympyrällä ja vähitellen pitkin kenttää tehden väistöjä mahdollisimman paljon, Ravissa oli paikotellen kuulolla ja paikoitellen ei. Kehitteli itselleen mörköjä ja yritin vain sitkeästi ratsastaa pelottaviin paikkoihin. 

Jossakin vaiheessa homma karkasi käsistä. Rami aloitti sinkoilun sekä kyttäämisen lyhyellä sivulla jo toisesta kulmasta. Ei noteeranut enään pohjetta ollenkaan vaan törötti menemään korvat tiukasti eteenpäin jännittyneenä kuin viulun kieli. Ratsastin ajatuksella pohkeella kohti ohjaa. Sillä tuloksella ettei siitä tullut mitään. Saadakseni Ramin ruotuun iskettiin gramaanit pitkästä aikaan virittäen ne satulavyön kautta, Rami saa nostettua päätä ylös silläkin, mutta ei niin ylös että pääsisi pakenemaan pidätteitä. Kummankin hermoja säästäen totesin että parempi näin kun se, että hevonen juoksee koko loppuajan karkuun minkä kerkiää välittämättä mistään mitään.

Kyllä Rami nöyrtyi heti kun tajusi että nyt loppui pelleily ja töitä jatketaan. Sitten loppui taipuminen, ihan vieras asia taas jälleen kerran vaikka alkutunnista taipui hyvin. Pientä keskustelua käynnin kautta asiasta jonka jälkeen alettiin pikkuhiljaa laukkaamaan. 

Laukasta en saanut tänään oikeastaan mitään ihmeempää irti. Oikea laukka on tällä hetkellä heikompi ja huomaan roikkuvani aivan liikaa ohjissa, varsinkin sisäohjassa. En saa istuttua satulaan riittävästi vaikka pitäisi edelleen antaa ne raamit ja ratsastaa sillä jalalla. Käsittämättömän vaikea asia?

Mentiin kuitenkin laukassa lävistäjiä missä tein itse kaikki virheet. Lähdin puskemaan aivan liikaa lävistäjälle ja lopputuloksena Rami rikkoi heti raville. Vaihdeltiin jatkuvasti suuntaa lävistäjien kautta, uusi laukka ja lävistäjä. Viimein vasemmassa kierroksessa käänsin lävistäjälle ja jätin turhan puskemisen pois, pidin vain jalan kiinni ja sinne mentiin - kulmaan asti laukalla. Siihen oli hyvä lopettaa, loppuravit kevennellen pitkällä ohjalla ja loppukäynnit baanalla.

metsän puoleinen pitkäsivu = täynnä mörköjä

Pestiin Rami vielä huolella kun kyllähän se nyt hikosi ihan kiitettävästi, villaloimi niskaan ja traileriin. Tallilla vaihdoin BOT verkkoloimen päälle sekä sadeloimen ja takaisin tarhaan. Tarhaan päästyään heitti kunniakierroksen jonka jälkeen meni vasta syömään heinää.

Tiivistettynä tämän päivän treenit. Taipumisen ja asettumisen suhteen jouduin tekemään jopa liioiteltuja taivutuksia saadakseni Ramin taipumaan rehellisesti. Sisäpohjetta vasten tuleminen ja pään jäkittäminen ulos korjattiin napakalla sisäpohkeella ja siirtämällä käsi hetkellisesti sisään ja silloin Ramin on pakko asettua. Ensiksi vastusteli, mutta kyllä se taas sieltä muistui että niin ei kannata ryttyillä äiskälle.

Laukassa pitää saada kuski roikkumasta ohjista ja uskallettava edelleen käyttää sitä jalkaa. Antaa tilaa edestä eikä himmata liikaa. Istua, istua istua ja saada se polvi rennoksi ettei se jännity ja nouse. Ja kuski saa opetella ratsastamaan ihan yleisestikin.

Tässä kuvia katsellessa alan pikkuhiljaa tajuumaan et vitsi Ramista on tullut aika hieno jätkä vuosien saatossa. Töitä on tehty todella paljon ruunan eteen ja vielä on tehtävää. Ryhti on parantunut pikkuhiljaa (kuskin ei ainakaan), mutta vielä on hirmuisesti töitä edessä! 

Viikonloppuna on tiedossa menoa ja meininkiä, palaillaan varmaan silloin tai toivon mukaan ennen sitä päivittelemään vähäsen jotakin. Huomenna tulee kengittäjä laittamaan uuden etukengän ja torstaina toppaaja katsomaan koulusatulan. 

Kaikki kuvat ovat Tiitun käsialaa, hirmuisen iso kiitos! 

Löysitkö Sinä suosikkia?

5

6.

7.

8

9.

10.

11.

12.

13

14

15. esimerkki siitä kun keskustellaan taipumisesta

16.

17.

18.

19.

20. "Äiskä nyt mennään!"