koipi diagnoosi

kesä 2011

Silmät ristissä ja väsyttää niin julmetusti viiden tunnin yöunien jälkeen. Kaveri tuli yöksi meille, katsottiin leffaa ja mentiin nukkumaan joskus puoli yhden aikaan ja herätys 5:30 jippii. Tallilla oltiin suht hyvissä ajoin, harjattiin Rami, loimia riittävästi niskaan kun oli sen verran kylmä ilma ja koppikin aika viileä (okei kylmä). Rami oli sitä mieltä ettei koppiin voi mennä kun ulkona on pimeää ja kopissa pelottava valo, mutta kun kaveri talutti ja itse hengasin liinan päässä niin sisälle mentiin nätisti. Ongelmia tuli sitten lastaussillan kanssa joka ei mennytkään kiinni vaan jäätynyt turve otti kiinni. Ei auttanut kun alkaa vasaroimaan ja päästiin lähtemään tallilta vartti myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Perillä oltiin kuitenkin ihan kohtuu ajassa, kävin ilmottautumassa jonka jälkeen Rami sisälle.

Eläinlääkäri tutki jalkaa, juoksutin käytävällä muutaman kerran päästä päähän, mutta mitään ontumista tai muutakaan ei näkynyt. Siitä sitten siirryttiin seuraavaan vaiheeseen eli ultraamaan jalka. Ramia ei rauhoitettu ollenkaan ja ruuna seisoi hienosti paikoillaan nenu mamman takissa kiinni ja korvat viimeisen päälle hörössä. Jalkaa tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt. Niin jänne kuin hankosidekin oli kunnossa ja ohimennen vilkaistiin myös polvea, mutta sieltäkään ei löytynyt yhtään mitään. Tarkastettiin vielä kavio ja pihdeillä painettaessa ei reagoinut mitenkään.

Juoksutin vielä maneesissa liinassa ja puhtaasti kulki vaikka lasketti reipasta ravia ja innostui vähän laukkaamaankin. Diagnoosi oli kuitenkin oikeassa etujalassa pehmytkudosvaurio ja kun luin sen niin teki mieli hyppiä onnesta. Soitto äidille että kaikki on kunnossa ja sitten ABC:lle hakemaan ruokaa ja Ramille hain agrimarketista heinäverkon, nameja sekä heinää kun olin siinä uskossa että ruuna rauhoitetaan joten en ottanut heinää mukaan. Poikettiin vielä oman kylän agrin kautta ja kävin noutamassa ultraäänilaitteen sekä kokolaput maastoiluun. Hassu vekotin tuo laite ja ajattelin huomenna kokeilla sitä ja lupaan sitten infota jossakin välissä minkälainen se on ja onko se oikeasti hyvä.

Ramia oli sen verran jänskättänyt matkalla yllättävää kyllä ja jouduin sienellä pyyhkimään koko hevosen läpi, kaksi fullneck fleeceä kuivatukseen ja kun päällimmäinen oli märkä viskasin tilalle villaloimen joka jäi ruunan päälle kun lähdettiin pois. Sai vielä pellavaa ja reilusti heinää mutusteltavaksi.
Käytiin tekemässä vielä iltatalli ja vaihdoin päälle kevyemmän tallitoppaloimen, levitin jalkaan super arnika geeliä ja laitoin vielä pintelin yöksi varmuuden vuoksi. Alan kuulostamaan ylihysteeriseltä hevosenomistajalta?

Mutta nyt on oikeasti tosi helpottunut olo! Aamulla mahassa oli iljettävä tunne, eilen tallilta pois tullessa ajattelin tilannetta pahimman kannalta muutaman kyyneleen kera. Nyt Ramilla saa aloittaa normaalin liikutuksen, mutta aloitan todella kevyesti pelkästään kävelemällä kun voihan sitä käynnissäkin tehdä vaikka ja mitä ja katsoa reagoiko jalka mitenkään. Jos alkaa reagoimaan soitan heti klinikalle ja olen valmis kuskaamaan tutkittavaksi ja perhe on mukana tukemassa ja ollaan muutenkin samoilla linjoilla että Ramin eteen tehdään oikeastaan mitä tahansa, koska hienompaa hevosta saa hakea.

Mutta nyt voi rauhassa nukkua yön ilman pelkoa.

mamman silmäterä