Vuoden viimeinen takapakki?

2008, kaviokasvain leikattu

Ette arvaakaan kuinka epätoivonen olinkaan perjantai iltana! Olin torstaina ratsastanut kentällä, Rami kiva ja toimi hyvin ja ajattelin mennä perjantaina myös tarkoituksena alkaa vahvistamaan takapäätä. Mutta yllätys yllätys kun lähdin hakemaan Ramia huomasin jo siinä vaiheessa että nyt ei olekaan kaikki hyvin. Portin luo päästyäni Rami lähti kävelemään luo, ontuen.

Aluksi näytti että Rami olisi ontunut vasenta etusta, mutta sitten näytti että oikeaa takajalkaa! Tallissa kävin kaikki jalat läpi ja oikeassa etujalassa oli turvotusta ja se oli lämmin ja Rami kevensi painoa pois siltä jalalta. Lähdin käyttämään ulkona kaverini tullessa katsomaan vielä tarkemmin ja kun lähdin taluttamaan Ramia niin ruuna ontui entistä pahemmin. Käynnissä ontui selkeästi ja kun otettiin vähän ravia niin siitä ei nyt tullut yhtikäs mitään, ontui todella pahasti ja yritti hypätä laukalle. Takaisin talliin ja jalan kylmäystä. Ramikaan ei ollut oma itsensä. Yleensä ruuna on kaikessa mukana, korvat hörössä ihmettelee maailman menoa, nuolee, hamuaa ja tönii ja nyt seisoi niin apean näköisenä eikä sitä paljonkaan kiinnostanut mitä tehtiin ja selvästi näki että nyt on joku vialla.Kylmäyksen jälkeen laitoin horse powerin super cold effectiä reilusti jalkaan, pintelinalusen ja villapintelin sekä toiseen etujalkaan myös pintelin tukemaan koipea. Ruokintaan lisäsin MSM effectin tuplana eli Rami saa desin verran iltaruokinnan yhteydessä.
Rami on ilmeisestikin liukastunut ja mietin jo kaikki mahdolliset asiat läpi. Jos jalasta on mennyt joku jänne niin sillehän ei voi yhtikäs mitään. Ei auta kun asennoitua että siinä vaiheessa ruuna on levossa vähintään puoli vuotta ja sitten katsotaan asiaa uudestaan.

Lauantaina ennen töihin menoa ajoin tallin kautta antamaan kipulääkkeen ja katsomaan miten ruuna voi. Vähän virkeämpi oli ja tyytyi siihen että jää tänään sisälle lepäämään. Töiden jälkeen ajoin suoraan tallille, kylmäsin Ramin jalan ja katsoin muutenkin missä kunnossa on ja lähdin käymään kotona. Ajoin vielä myöhemmin uudestaan kylmäämään koiven ja laittelin muutenkin kaikki ruuat ja harjailin Ramia ja rapsuttelin muutenkin ja hemmottelin tietty.

Eilen ajoin tallille heti aamusta, kylmäsin jalan, siivosin karsinan ja laitoin heinät ja purut. Kävin kotona vähän koisimassa ja kahden jälkeen takaisin tallille kylmäämään jalkaa. Putsailin suitsia, siivosin varustelaatikon järkkäilin loimia siistimpään pinoon. Tehtiin kaverin kanssa iltatalli ja illan lopuksi kaveri auttoi kylmäämällä Ramin jalan kun siivosin karsinan jonka jälkeen oli hyvä suunnata kotiin lämpimän peiton alle.

Tänään kiskoin itseni ylös 6:40, meikkasin ja laitoin itseni "työkuntoon" jonka jälkeen lähdinkin kruisaamaan tallille ennen kasia. Ruokin Ramin, laittelin uudet ruuat valmiiksi jonka jälkeen jalan kylmäystä noin. 15 minuuttia. Rami oli huomattavasti pirteämpi tänään, ei aristanut jalkaa yhtään ja varasi jo kokonaan painon kipeällä jalalle. Jes hyvä merkki! Lähdin tallilta puoli ysin jälkeen, kävin kotona pikaisessa suihkussa jonka jälkeen ampaisin töihin puoli kymmeneksi.
Töiden jälkeen mentiin äidin kanssa tallille. Ramin entinen omistaja oli tänään käynyt ja äiti oli sitten hänelle kertonut Ramin tilanteen ja saatiin sitten entiseltä omistajalta neuvot miten pystytään itse selvittämään onko Ramilta mennyt esimerkiksi jänne. Kokeilin tallilla jänteen ja se oli aivan suora eikä tehnyt mitään mutkaa eli sen pitäisi olla kunnossa. Jalka ei ollut yhtään lämmin mutta jatkettiin kylmäyslinjalla siitä huolimatta, joint lotionia reilusti ja pinteli päälle. Jotenkin tuli niiiin helpottunut fiilis! Jotenkin alkaa itekin olemaan niin rikki kaikesta, viimeinen puoli vuotta on ollut niin rankkaa ettei tosikaan. Ensin koiralta meni ristiside, sen jälkeen Rami piikitettiin, koiralta menee toinenkin ristiside, Rami on kolarissa ja piikitetään uudestaan ja nyt vielä tämä. Jos vaikka tällä kertaa selvittäisiin säikähdyksellä?

Mutta nyt suuntaan alas ja

Oikein Riehakasta Uutta Vuotta 2013 kaikille lukijoillemme !

toivottaa Tinttu & Rami

Joulu oli ja meni

Hoh hoh joulu oli ja meni enkä saanut kertaakaan mitään joulufiilistä mistään. En joululeffoista, piirretyistä tai musiikista enkä kyllä ruuastakaan. Lauantaina olin töissä ja juoksin viimeiset ostokset siinä ohessa mm. Ramille ostin hansbon topparatsastusloimen, poni kokoa kun isompia ei ollut, mutta kyllä sitä pystyy käyttämään. Hain ratsastusloimea joka pitäisi ristiselän lämpimänä ja tämä ei ainakaan jätä selkää paljaaksi joten se siinä! Lisäksi ostin ylisöpön riimun ja narun josta saatte joskus kuvia. 

Jouluaattona käytiin äidin kanssa tallilla rapsuttelemassa Ramia ja samalla irtojuoksuti pikaisesti vaikka ei ollut tarkoitus. Ruuna loikki eteenpäin aivan onnessaan ja kerran loikkasi ilmaan sen verran hauskasti etten voinut kuin nauraa! Ensiksi Rami meinasi hypätä pelkästään pystyyn mutta pomppasikin vauhtia ja loppupeleissä ruunalla oli jokainen jalka ilmassa ja mieleeni tuli heti joku ninja. Sai pellavaa, omenoita, porkkanaa, puolikkaan vihdan, kuusta ja nameja ja paljon rapsutuksia ja haleja.

Mummi tuli meille, käytiin saunassa, syötiin hyvää ruokaa jonka jälkeen mummi halusikin jo kotiin ja jatkoimme iltaa leffoja katsellen ja avaten muutaman paketin.

Joulupäivänä siskoni ja hänen miehensä tulivat ja poikkesin tallilla halimassa Ramia. Ensiksi tosin oli muuta urakkaa, mutta kun siitä selvisi niin Ramin luo syöttelemään omenaa ja herkkuja. Ramilla iski halipula; hankasi päätään, tunki syliin, hamusi hiuksia ja nenää sekä nuoli haalaria. Voi toista <3 Siinä tuli pitkään herkisteltyä ja sanoin Ramillekin että muistatkos kun kolme vuotta sitten muutettiin tänne vaikka silloin olit kyllä kipee. Laitoin ruuat valmiiksi ja lähdin kotiin. Syötiin oikein urakalla (liikaakin) jonka jälkeen lahjojen jakaminen. Sain oikeastaan kaikkea hyödyllistä mm. mukeja (4 kpl) hieronta + lämpöhoitopaketin sis. 3 hoitokertaa, paksut työkäsineet, sukkia, suklaata, korttipelin, pyjaman sekä kaikkein paras mikä alkoi naurattamaan Tuhkimo DVD paketin sis. kaikki kolme Tuhkimoa :D ei vitsi repesinkö? Ei siinä mitään rakastan piirrettyjä ja varsinkin klassikoita joita keräilen ja voisihan tänään vaikka katsoakin ykkösen? Loppuilta katseltiin leffoja mm. Lumiukko, Saiturin Joulu ja Mitä tapahtui joulupukille 3. 

Tänään nukuin pitkään ja vietettiin aikaa perheen kanssa. Ulkoilutin jopa kameraa ja rämmin haalari päällä omenapuun luo missä meillä on lintujen ruokintapaikka ja heittäydyin hankeen polvilleni ja jäin odottamaan lintuja. Sainkin monta hyvää kuvaa ja törmäsin itselleni uudeen lintuun; kuusitiaiseen. Siinä jonkun aikaa kuvattua kylmyys voitti ja hiivin sisälle hetkeksi kunnes suuntasin tallille.

Ramin kanssa käveltiin baanan ympäri jonka jälkeen harjaus ja annoin pellavaa ja ruuna takaisin ulos. 

Kohta vaihtuu vuosi ja aika pohtia mitä kaikkea tänä vuonna on sattunut ja tapahtunut.

Ensinnäkin tänä vuonna kehityttiin Ramin kanssa enemmän kuin koskaan kiitos mielettömän hyvän valmentajan! En varmaan vieläkään osaisi ratsastaa Ramia oikein. Olen voittanut estepelkoni ja uskon että joskus hommat alkavat sujumaan oikein. Löysin Ramista uusia hyviä puolia mm. pystyin käymään hämärässä maastossa turvallisin mielin. 

Asiat jotka oltaisiin voitu skipata niin kolari ja tulehdukset. Mutta jalat on nyt hoidettu hyvin, varmaan joudutaan käydä vielä kertaalleen ainakin piikityksessä, mutta se kuuluu tähän meidän elämään. Kolaria en todellakaan olisi halunnut kokea, koska tiedän miten herkkä Rami on ja kuinka kauan sillä kestää tottua asioihin. Kun Rami törmäsi 3 vuotta sitten porttiin sillä kesti puoli vuotta "toipua" asiasta eikä se enään sen jälkeen pelännyt portteja.

Mutta näidenkin asioiden kanssa on vaan elettävä ja se kuuluu hevosen omistajan arkeen. Välillä tulee vastoinkäymisiä ja välillä menee niin pirun hyvin.

Ensi vuodelle en edes lähde suunnittelemaan mitään kummempia asioita. Kunhan pysyttäisiin terveenä olisi paras asia! Jos pääsee valmentautumaan niin se on kiva juttu ja jos muutamat kisat saisi alle niin tyydytään ainakin siihen. Mutta jos ei niin sitten ei ja sille ei voi mitään ja katsotaan taas päivä kerrallaan.

Mutta nyt näpit jäätyvät joten taidan valua alakertaan ja jos laittaisi vaikka Tuhkimon pyörimään ;) Lapsettaako? Ei toki! :D

pelko kulkee mukana

Viikonloppu oli ja meni juhlien merkeissä mukavalla porukalla. Oikeastaan ne olivat isän 50 vee juhlat, mutta minä ja muutama ystäväiseni kuokittiin siinä ohessa hyvää ruokaa ja juomaa. Oli mukava nähdä mm. pikkuserkkuja joita ei näe todellakaan usein (viime kesänä 2 kertaa, sitä ennen vuosien taukoja) ja muita sukulaisia. Sain pari kirjaa, tuommosen ylisöpön tyynyn sekä astioita ja muuta tarpeellista ja myös joitakin koruja jotka ovat kaikki aivan ihania.

Eilen kärsin jo pienestä huonosta olosta, yöllä nukuin todella levottomasti ja aamulla oli järkyttävän huono olo joten jouduin jättäytymään töistä pois. Nyt olo on jo vähän parempi kun äiti juotti jotain äärettömän pahan makuista litkua joka alkoi helpottamaan oloa suhteellisen pian. Huomisen päivän saan levättyä vielä vapaapäivän ansiosta ja sitten takaisin töihin.
Katsoin yhden leffan (Perheen Jalokivi), laitoin linnuille ruokaa ja kävin kahlaamassa tallille, otin pari kuvaa ja raahauduin takaisin talolle.

Niin no eipä tuokaan ole edistynyt kummemmin. Oikean puoleisen oven taakse tulee pesupaikka ja vasemman oven taakse tulee kätkeytymään kaksi isoa karsinaa tai isoa ja isoa miten sen ottaa. Tätä puolta ei ole saatu valmiiksi kun toinen puoli on pahasti kesken ja se pitää saada ensiksi kuntoon jonka jälkeen saadaan tehtyä muut hommat. Toiselta puolelta puuttuu katto kokonaan ja sille puolelle tulee satulahuone ja ruokahuone. Mutta eihän tässä ole oikeastaan mitään kummempaa kiirettä toisaalta.

tarkka porkkana

15. päivä tuli 3 vuotta täyteen Ramin onnettomuudesta mikä kummittelee edelleen takaraivossa äidillä ja minulla. Pelko siitä, että jotain sattuu mitä hevonen ei välttämättä enään kestä. Kuitenkin tämä kaveri on aikamoinen selviytyjä, on kokenut 11 vuoden iässä 2 leikkausta (kaviokasvain), pienen "murtuman" jalassa, kylkioperoinnin sekä kolarin ja selvinnyt kaikesta jättäen arpia muistoksi. On tullut tehtyä paljon töitä sen eteen enemmän kuin pystytte kuvittelemaan ja tässä sitä ollaan. Mutta hetkeekään en vaihtaisi ja varsinkaan Ramia en vaihtaisi mistään hinnasta enkä koskaan myy vaan pidän loppuun asti. 

15.12.2009 / 15.12.2011


Mieti mitä jää kun mä lähden täältä

Näyttelyt takana (+ kuvia)

Anteeksi anteeksi pikkasen venähti tuo "maanantain" postaus näin nätisti keskiviikkoon. Mutta ei anneta sen ainakaan pahemmin häiritä ja vihdoinkin pääsen postailemaan kunnolla niitä näitä turhia lätinöitä. Varoitus. Teksti on sekavaa ja hypitään vähän sinne ja tänne eli yrittäkää selvitä.

Niin mitäs ihmettä. Rami ei ole liikkunut kummemmin varsinkaan nyt kun ruuna veti itsensä selästä jumiin ja on kipeä edestä kun aristaa edelleen kolaroitua takajalkaa. Tämän paljasti akupunktioista vastaava henkilö ja sanoikin että hevonen siirtää painoa eteen ja keventää takajalkaa. Ihan ymmärrettävää kyllä, jalka sai kuitenkin kovan tällin eikä se parane hetkessä joten tämä vahvisti sen, että otetaan taas rauhallisesti eikä hätäillä yhtään. Tästä taas kuitenkin johtuu sitten vasemman lavan jumiin vetäminen ja se on kyllä niin kipeä välillä että huh. Eli nyt otetaan tämmöinen 3 viikon hoitojakso eli akupunktio, hieronta ja akupunktio ja katsotaan taas mitä sen jälkeen. Hoito maksaa per. kerta 50 euroa. Mutta hevonen on paremman tuntuinen ja oikein nauttii kun hoidetaan.
Suski kävi maanantaina hieromassa Ramin ja seuraava aika sovittiin akupunktion merkeissä ensi viikon keskiviikolle.

Niin sitten on tullut käytyä hööksissä ja tili kyllä oikeasti tyhjeni! Mukaan lähti kahdet ratsastussukat, pohjalliset, bilehile riimu (sellanen söpö punanen) rintaremmi, pehmuste turparemmiin ja mitäs muuta. Ei ainakaan tule nyt mieleen. Samalla reissulla kävin hakemassa Ramille talliloimen missä on fleecevuori.
Perjantaina 30. päivä vietin vielä 20 vee synttäreitä, töiden merkeissä. Empä jaksanut edes viikonloppuna juhlia mitenkään vaan oltiin perheen kanssa, syötiin kakkua ja katsottiin hyviä leffoja.

Viikonlopun vietin koiran kanssa näyttelyissä. Vuoden kohokohta Helsinki Winner ja Voittaja 2012!  Pienellä (tai oikeastaan isolla) jännityksellä lähdettiin näyttelyihin kun kasvattaja ilmoitti tiistaina että hän esittää Pontuksen veljen joten joudun itse esittämään poitsun. Anteeksti mitä?! Seuraavana iltana juoksinkin sitten kaupoissa etsimässä sopivia vaatteita (musta, punainen tai sininen) ja löysinkin kuin ihmeen kaupalla sopivat vaatteet jopa kengät mitkä tuottivat harmaita hiuksia. Yksi treeni alle ja se oli siinä.

Lauantaina heräsin 06.00 lenkittämään koiran jonka jälkeen juoksin suihkuun ja sitten pikapikaa meikkaus, koira autoon ja menoksi. Olin kasvattajalla hyvissä ajoin, heitin tavarat sisälle ja ajettiin juna-asemalle. Pontus matkusti junassa hyvin vaikka siellä olikin hirmuisesti ihania tuoksuja.

Päästiin melkein heti sisälle messukeskukseen jonka jälkeen aloin bongailemaan meidän kehää joka löytyi suhteellisen helposti. Oltiin todella aikaisessa kun meidän rodun vuori tuli vasta 12:00 ja olimme n. 9.30 jo paikalla. Kuitenkin aika kului hyvin kun katseltiin kehää, käytiin ulkona hengaamassa ja juteltiin tuttujen kanssa.
Jännitys kasvoi kun pennut tulivat kehään ja Pontusta alettiin hitaasti laittamaan kuntoon omistajan varmistellessa vielä perusjuttuja. Avoimessa luokassa oli kaksi muutakin ja olimme viimeisiä, huh helpotus! Pontus esiintyi super hienosti koko ajan ja saimmekin tulokseksi EH (erittäin hyvä) ja jatkoimme kilpaluokkaan. Kilpaluokassa sijoituimme kolmanneksi, mutta olin jo todella tyytyväinen tähän! Saimme hyvän arvostelun mitä oli ilo lukea.

"Erinomaiset neliömäiset mittasuhteet. Ilmava yleisvaikutelma. Kallon osa voisi olla vahvempi. Ryhdikäs kaula, lyhyt selkä. Runko saa kehittyä. Riittävä luusto. Kinnerkulma saisi olla selvempi. Turkki ei tänään parhaimmillaan. Ryhdikkäät liikkeet."  

hieno mies <3

Tuo runko saa kehittyä on tuttu kommentti ja ihan totta. Pontus kehittyy todella hitaasti (muutenkin hitaasti kehittyvä rotu) ja veikkaamme että vasta parin vuoden päästä Pontus on täysin valmis, joten sitä odotellessa. Ja tuo turkki juu ei todellakaan ollut parhaimmillaan! Koiruus alkoi tiputtamaan karvaa n. kuukausi sitten ja takaosa näyttää turhankin sporttiselta etuosaan verrattuna.

Oman suorituksemme jälkeen jäimme odottamaan ja katsomaan miten muut pärjäävät ja siinä sitten nuori tyttö ja poika (nuoria ja nuoria) pysähtyivät ja kysyivät saavatko he ottaa Pontuksesta kuvia ja tyttö kertoi olevansa lehdestä. Siinä sitten juteltiin, kyseltiin ja räpsittiin kuvia ja vähän rapsuteltiin koiraakin. Olin sen verran hämilläni että en ensiksi muistanut edes mikä lehti se oli ja unohdin sitten kysyä saisinko sitten kys. lehden itselleni. No pitää katsella lehtihyllyjä ;)

Kävin vielä ostoksilla ja bongailin kaikkea kivaa mm. lasisen chowin minkä saa ikkunaan roikkumaan, mukin, herkkuja koiralle ja muuta mukavaa. Illalla käytiin vielä porukalla syömässä kiinalaisessa jonka jälkeen oli hyvä suunnata kämpille ja kaivautua peiton alle ja unikaveriksi sain kasvattajan suloisen pennun joka pomppasi viekkuun nukkumaan.

Joululahja

Sunnuntaina herättiin 6.15, käytiin koirien kanssa lenkillä jonka jälkeen pikainen itsensä siistiminen, kamat autoon ja asemalle. Päästiin helpommalla kun raahattiin vain yhtä näyttelyhäkkiä kahden sijasta. Tällä kertaa jouduimme kapuamaan yläkertaan kehän luokse ja löysimme häkille hyvän paikan, koira häkkiin nukkumaan ja pientä panikointia taas kerrankin. Kuitenkin kannustavat kommentit auttoivat pääsemään suurimmasta jännityksestä ja eikun kehään!

Tuomari oli todella tiukka arvostelussaan ja tuntee rodun todella hyvin kun itsekin kasvattaa näitä turriaisia. Koira esiintyi taas hyvin vaikka oli selkeästi väsynyt edellisestä päivästä, ei jaksanut skarpata enään niin hyvin, mutta teki parhaansa. Keltainen lappu vilahti eli saimme H:n (=hyvä). Arvostelu oli kuitenkin loppupeleissä parempi kuin lauantaina! Vapaasti suomennettuja google kääntäjää käyttäen se menisi jotenkin näin. Osa sanoista on veikkauksia kun emme saaneet selvää tai sitten emme edes keksineet mitä se tarkoittaa. Lauseetkin ovat niin outoja ettei niistä saa kovinkaan järjellisiä millään tavalla.

" Korkea kerma, maskuliininen pää, kirkkaat tummat silmät hyvällä muodolla. Hyvä kaula, ylälinja on saa kehittyä (täh? ja lause mistä ei saa mitään tolkkua). Kylkiluiden ympärillä saisi olla enemmän pyöreyttä, muuten rodulle tyypilliset pehmeät liikkeet."

Tätä arvostelua luettiin ja suomennettiin neljän eri henkilön kanssa joista kukaan ei saanut mitään käsitystä mitä siinä haettiin. Kuulostaa lupaavalta? :D Mutta oltiin tyytyväisiä siitä huolimatta päivään ja sain varmuutta esittämiseen ja esitin nyt toista ja kolmatta kertaa itse koiran ja kasvattaja totesi että esitin hyvin, koira esiintyi hyvin ja kukaan muu ei saa esitettyä tuota kaveria yhtä hyvin kun omistaja. Eli tästä lähtien esitän poitsun itse.

Tänään kävin yllättävää kyllä ostoksilla. Kävin eilen kyselemässä löytyisikö tallitoppaloimea missä on fullneck ja löytyihän semmonen, tänään hain ja se onkin sitten iso (155 cm). Ramilla vaihtelee loimien koko joko 145 tai 155 ja nykyään joudun kallistumaan enemmän noihin 155 cm loimiin. Vanhat 145 cm loimet alkavat olemaan aavistuksen pieniä, mutta tuo takki olikin "pikkasen" reilumpaa kokoa. Töiden jälkeen siis vaihtamaan takki jos se vaikka sitten olisi sopiva.

Voisin yrittää viikonloppuna (jos jaksan) ottaa uusia kuvia taas kertaalleen vaikkapa vähän tästä meidän remontista eli tallista missä kunnossa se on tällä hetkellä ja vähän muutakin kivaa. Miltä kuulostaisi? Ja kehitellä jonkun kivan postauksen niistä sitten.

pikainen tervehdys

Heippa terve ja moikka. Anteeksi taas en ole kerennyt päivittelemään, mutta maanantaina (toivottavasti) on luvassa kunnon postaus kuluneesta viikosta ja varsinkin viikonlopusta kun matkaamme koiruuden kanssa messariin kiiik! Ramilla oli maanantaina akupunktio mikä auttoi todella paljon ja maanantaina samainen henkilö tulee uudestaan tällä kertaa kuitenkin hieromaan Ramin.

Paljastan vielä että tänään hengailin joulumaastossa uljaalla issikka neidillä Nallella. Kerran keskusteltiin siitä lähdetäänkö tallille vai jatketaanko matkaa muitten perässä ja voiton vei tällä kertaa kuski, onneksi! Ponista löytyi aikamoinen rallivaihdekin laukoissa mikä yllätti totaalisesti ;) Mutta nähdään maanantaina uusien kuvien kera ja kunnon kuulumiset tulee sitten.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!