Pakko kirjoittaa omasta mieleestä parhaasta tavasta aloittaa aamu.
Kahdeksan jälkeen tallikaveri laittoi viestiä että lähdenkö tallille puolen tunnin päästä. Unisena vastailin että juu lähden joten ei auttanut kun nousta, kiskaista vaatteet päälle ja huristella autolla hakemaan tallikaveri.
Aamu oli ihanan viileä ja hevoset tulivat heti vastaan innoissaan. Puunailujen jälkeen selkään kipuaminen ja nokka kohti maastoa. Aluksi vähän ravailua kunnes päädyimme peltosuoralle joka oli vapaa. Muutaman ison raviaskeleen jälkeen Rami suostui nostamaan laukan ja laukattiin tie rauhallisessa laukassa korvat hörössä. Matka jatkui toiselle tielle josta metsään. Rami alkoi vaikuttamaan lievästi sanottuna kuumalta kääntyessä metsätielle. Oli laukka- ja ravipätkää jonkun verran. Kiersimme tallikaverillemme vieraan reitin ja onneksi mamman pikkumies muisti reitin koska itse en muistanut :-D.
Loppupuolella pääsimme hiekkamäkitielle josta lasketettiin lähes tulkoon niin kovaa kun hevosesta irtoaa mäki ylös, odoteltiin kaveria ja mentiin mäen toiselle puolelle jolloin kaveri palasi takaisin mäen päälle laukaten. Rami suostui jopa odottamaan ilman keulintaa alhaalla kunnes mekin viiletimme ylös vauhdilla. Matka jatkui tallia kohtia ravailemalla. En voinut vastustaa kiusausta joten liu'utin vähitellen ohjia käsistä ja lopulta hevonen ravasi vapain ohjin kuskin leikkiessä lentokonetta selässä.
Samaisella peltosuoralla jolla laukkasimme lasketimme montéa. Rami oli sitä mieltä että hei nyt laukataan kuskin sanoessa ei kun ravataan. Lopulta saatiin jalat ojennukseen ja kiidimme pitkin tietä. Se tunne kun hevonen venyttää askeletta, nojautuu eteenpäin kevyessä istunnassa ja antaa hevosen mennä !
Maastosta palattua menimme kentälle pyörimään hetkeksi. Hyppäsimme 30 cm esteitä ( hui mikä korkeus ! ). Aluksi keltamustaa pystyä jonka jälkeen liilapronssia tasaokseria. Otettiin myös laukat. Oikealle nousi taas niin upeasti ja vasemmalle myös ihan kivasti jos kuski ei olisi siirtänyt painoa ulos jolloin satula vähän keinui ja hevonen vähän protestoi. Muuten aivan loisto päivä! Puolitoista tuntia liikenteessä.
Kun heposet oli laitumella tuli istuttua hetki ja katsellen kolmea hevosta (neljäs reenissä) jotka laidunsivat tyytyväisinä. Lopulta bongasin mitä rakkaimman ystävämme paarman.
Pakko myöntää että pieni hiki tuli ja jalka tuntui kärvistyvän ratsastaessa. Mutta eipäs nyt valiteta kun kesä on tullut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti