Vauhti kalkkunoiden rallittelua

Lyhyesti ja ytimekkäästi: irtojuoksutusta kuvien kera! Jaksoin tänään kahlata laitumen lankoja läpi että saisin pojat juoksemaan vapaana. Kummallekin suojat jalkaan, kamera valmiusasentoon, juoksutusraippa heilumaan ja sitten vaan räpsimään! Seppo joka ei ole tietääkseni juossut irtona kun kerran elämässään rakastui tähän hommaan ja ruuna rallitti monta kierrosta korvat hörössä Ramin katsellessa vähän sen näköisenä että ääliöä mikä ääliö. Mutta pojilla oli hauskaa ja se on pääasia! Luvassa siis kuvaoksennus, nauttikaa!

Mut yhtä villii jonka jalat menee samal taval mitä sydän sanoo tuokaa jotai tähä janoo

Moikka porukka! Mä en tajua mihin nää pävät taas katosi, pari viikkoa menee yllättävän nopeasti ja kun päivät tai illat venyvät ei vaan huvita eikä jaksa avata konetta. Joku varmasti ihmettelee miten voi tilanne olla näin? Helposti! Jos teen tuurauksia viikolla niin olen vasta 23.00 kotona jonka jälkeen löhden tallin tekoon.Ja kun yksin hoidan kaiken niin kyllä sitä aikaa vaan kuluu.

Pojat voivat hyvin, syövät tyytyväisinä tarhassa heinää tälläkin hetkellä. Ramin etupolvi tosiaan parani tai turvotus laski ja jätkä on ollut normaalisti liikutuksessa.Parit pikaiset koulutreenitkin on tehty kentällä ja on ollut ihan kivan tuntuinen! Maastoon meno on jotenkin super jännittävää taas, koko matka hiekkatielle mennään stepaten ja puhisten ja sitten rauhoitutaan.Ihan käsittämätön apina! Lisäksi Rami on saanut höntsäillä liinassa. Nyt lähdetään hakemaan rentoutumista laukassa, Sivuohjen kanssa Rami laukkaa ihan kivasti mutta sitten joku juoksutusjärjestelmä, gogue tai muu niin laukka menee sähläämiseksi.Työstämistä työstämistä!

Mitenkäs Seppo. Edistystä on ainakin tapahtunut liinassa liikkumisessa! Laukat nousevat jo aika helposti ainakin vasempaan ja oikeaan vähän tahmeammin, Liinassa juoksutuksen lisäksi maastoillaan ja ajetaan, tälle vuodelle on kolme starttiakin tosiaan ja viimeinen juostiin eilen.

Reilu pari viikkoa sitten oltiin Vermossa lounasraveissa monté-lähdössä. Startti meni hyvin, kova aloitus auton takaa tekee vaan vanhalle ruunalle sen, että se ei jaksa enään lopussa lähteä kirimään niin hyvin. Kuitenkin neljäs sija irtosi ja vähän rahaa joten hyvin meni! Oli vähän tukkoinen joten sekin vähän vaikuttaa asiaan.

Eilen juostiin Jokimaalla, meillä kävi vanhan valmentajan kanssa moka kun laskettiin kuinka paljon joutuu lähtemään takamatkalta. Lasketiin että 60 metriä, todellisuudessa 80 metriä! Siinä vaiheessa totesin että sieltä se ei enään tule, varmaan on viimeinen jos ei lasketa laukkaavia hevosia.
Eipä siinä Seppo oli kivan terävä, lähti hyvin voltista ja jo ennen etusuoraa oli saanut pääporukan kiinni! Viimeisen kierroksen lähtiessä katsoin että nyt on kyllä hyvin porukassa mukana, oli jokusen ehtinyt ohittaa, mutta ennen maalia tuli yksi vielä puolella hevosen mitalla ohitse. Mutta kuitenkin oli 11 ja lähdössä oli 15 hevosta! Ja vielä kovalla ajallakin, 17,3 mikä oli kolmanneksi nopein koko porukasta! Eikä ruuna ollut moksiskaan lähdön jälkeen vaikka olikin paahtanut 2220 metriä niin kovaa kuin pystyy. Pisin matka ikinä minkä on mennyt montéssa ja ihan kohtuu kovan suorituksen teki kuitenkin. Voin vaan olla ylpeä omasta työstäni myös, se että 12 vuotias eläkeläinen tekee hyvää suoritusta edelleen niin on mulle sellanen voittaja fiilis.

Ramilla kävin tänään maastossa pelkäämässä lumiukkoa :D Vähän ravailtiin tiellä ja muuten höntsäiltiin siellä ja täällä. Seppoa taluttelin vähän eikä tuo näyttänyt yhtään kankealta ja oli muutenkin pirteän oloinen. Kaiken tämän jälkeen raahasin järkyttävän painavia turvepaaleja karsinoihin, vähän kohmeisia niin painoivat lähes 50 kg ja neljän paalin jälkeen oli pakko lopettaa. Viime viikolla ei olisi ollut mitään asiaa liikutella niitä sen jälkeen kun olin Sepon ajanut, 11 km keskusteltiin siitä kuinka kovaa saa mennä ja seuraavat kolme päivää olivat tuskaa kun meinannut saada edes karsinoita siivottua.

Tässä olisi hetki aikaa hengähtää, laitella varmaan yhdelle kuskille viestiä tulisiko ensi kuussa Sepolle kärrylähtöihin kuskiksi, Ramin kanssa jatketaan samalla linjalla, kunnon kohotusta, jumppaamista ja tätä perus ratsastusta. Tänään ette taaskaan saaneet kuvia, pitäisi tuota kameraa jaksaa ulkoiluttaa jos säät suosivat eikä aina tulisi vettä tai räntää.

oon nojaillut mä seiniin ihmetellyt nurkan takaa miten pyörät pyörii miten maailmamme makaa

Pääkallo kelit iskivät joten ja liikkuminen on lähes mahdotonta paikoitellen. Peilijäässä olevat tiet missä on vesi pinnalla osaa olla suhteellisen kohtalokastakin jos ei ole ajatuksella autolla liikenteessä. Sain kokea näiden kelien olosuhteet eilen, huonomminkin olisi voinut käydä.

Meillä oli eilen mainoskuvaukset Kouvolassa ja paikalla piti olla 9.30 tarkoittaen sitä että heräsin heti viiden jälkeen. Hevosia lähdin ruokkimaan ennen kuutta, hain lisää heinää Ramille koska Rami saisi jäädä sisälle koko päiväksi niin ruuna ei juokse koko päivää tarhassa. Lisäksi jalan turvotus ei ollut yhtään laskenut ja ajattelin sen olevan parempi että tämä päivä levätään. Hevoset olivat muutenkin kaksi päivää kokonaan sisällä huonojen kelien takia ja tänäänkin vain hetken, koska ulkona tuli vettä ja tallille menevä tie alkoi näyttää niin liukkaalta ettei siinä pysytä kohta pystyssä.

Mutta siis Sepon sain traileriin joskus ennen seitsemää ja lähdin sitten ajamaan hissuksiin setäni luokse. Tarkoitus oli hakea serkku sekä kilpakärryt heiltä. Lyhyt matka tiedossa joten ei pitäisi olla ongelmia? Tiet olivat paikotellen ihan ookoo kunnossa ja välillä oli jäistä. Pahin oli vasta edessä.....
1,5 km mittainen hiekkatie joka on kapea eli kopin ja penkan väliin jäi noin puoli metriä per puoli. Ja aivan peilijäässä. Pari kertaa pito katosi hetkellisesti, mutta sitten tuli pitkä loiva ylämäki joka jyrkkeni lopussa. Vauhtia ei saanut kerättyä, pitoa ei löytynyt mistään. Juuri kun olin pääsemässä mäen päälle tunnen kuinka auto sutii paikallaan, jarru pohjaan ja pysäytys siihen paikkaan Pientä pähkäilyä, ovesta kurkkaaminen että ei hitto. Siinä vaiheessa lykkään nelikon päälle mikä pahensi tilannetta. Auto suti tyhjää jonka jälkeen lähdettiin valumaan takaisin alamäkeen. Paniikissa kiskon käsijarrun ylös ja seison jarrulla kääntäen rattia että saisin edes koppia käännettyä johonkin suuntaan ja matkan pyssäämään. Alas olisi 70 metriä matkaa ja vastassa oja ja se ei tulisi päättymään hyvin. Onneksi kopin perä kääntyi sen verran että matka pyssäsi lumipenkkaan kuusen oksien raapiessa siltaa. Siinä vaiheessa purskahdin itkuun järkytyksestä. Ensimmäisenä soittoa isälle että oon penkassa ekä uskalla tehdä mitään. Auto ei siitä enään lähde nousemaan koska ei ole mitään mistä saisi renkaiden alle pitoa ja koska perässä on 1500 kg painoa niin turha yrittää. Hevosta ei saa kopista pois koska sillan takana on 40-50 sentin päässä kuusi, ei mikään iso mutta kuitenkin. Seuraavaksi viestiä serkulle että matka tyssäsi. Siinä kun 15 minuuttia kökkii autossa peläten että se vielä lähtee valumaan ja sitten sattuu on ehkä pahinta mitä voi olla. Setäni tuli traktorin kanssa ja samaan aikaan isä ja alkoi levittämään hiekkaa tielle renkaiden eteen ja taakse ja hyppäsi rattiin. Loppumatkan isä ajoi ja kun oltiin päästy tallin pihaan, kärryt trailerin perään sanoin etten uskalla ajaa. Sama mäki tulisi nyt alamäkenä vastaan ja jos siinä teen pienenkin virheen se on menoa. Isä ajoi tien läpi, minä isän autolla perässä jonka jälkeen kuskin vaihto ja kiittelyt. Pitkän aikaa tärisin ja purin huulta. Kouvolaan mennessä oli mm. yksi ramppi vähän jäinen sekä yksi ylämäki. Lopulta päästiin perille turvallisesti.

Kuvaukset alkoivat räntäsateessa radalla, otettiin eka kuvia jonka jälkeen vähän videota, 5 muuta hevosta tuli ratatalleilta mukaan kuvauksiin ja itsekin jouduin lopulta "malliksi". Puolen tunnin tauko ja siinä vaiheessa ampaistiin lämmittelemään. Sepolle takkia niskaan riittävästi ettei palele ja itselle kuumaa juotavaa. Ja sitten takaisin radalle vielä viimeisiin kuviin ja videoihin. Pois päästiin lähtemään puoli kolmen aikaan ja kaksi tuntia kotimatkaa tiedossa. Onneksi matka sujui hyvin, tiet olivat sulaneet niistä kohdin missä oli ollut loskaa ja hiekkatie mikä olisi vielä vastassa hiekoitettu. Ei en suostunut vieläkään ajamaan sitä. Mitä tästä opimme? Pidä hiekoitushiekkaa tai sepeliä aina autossa mukana! Muutaman kaverin kanssa juttelin illalla siitä olisiko pitänyt olla nelikko alusta alkaen. Loppupeleissä se olisi vain pahentanut tilannetta. Koska nelikolla ei meinattu saada edes tasaisella yhdistelmää liikkeelle ja ylämäessä se olisi lähtenyt herkemmin hallinnasta. Koska keli oli näin paha mitä on niin ei siinä voi mitään tehdä enään. Onni onnettomuudessa ja hatunnosto hevoselle joka ei alkanut riehumaan kopissa vaan malttoi sen koko ajan toki vähän kuopien. Kotiin tullessa Rami oli aivan onnessaan ja hevoset jäivät syömään heinää.

Tämä päivä on ollut melkein vielä pahempi. Vielä eilen tämä meidän kotitie oli siedettävä, nyt se on jäärata ihan suoraan sanottuna. Sen verran kävin liikenteessä että sain haettua hevosille greenlinea sekä porkkanoita ja sen jälkeen on tullut laitettua työhakemuksia vetämään. Tallin siivouksen jälkeen nyppäsin hevoset sisälle kun loimet olivat jo lähes päästäneet veden läpi, hetki vielä niin sitten olisi ollut läpimärkiä loimia. Vielä olisi myöhemmin ruokkiminen, heinän lisäämistä ja veden kantoa. Pari iltaa sitten vaihtelin Ramin etukenkiin nauloja kun kengät olivat löystyneet ja eilen kuvauksissa Sepolta lensi etukenkä hiiteen. Mahtavaa kieltämättä! Onneksi kentällä voi mennä vaikka kaverilta puuttuisi etukenkä. Näihin tunnelmiin lopetetaan tämä ilta, ette saaneet Ramista juoksutusvideotakaan vaikka oli tarkoitus. Öitä ja liikkukaa varovasti!

tartu tilaisuuteen uskotko vielä tulevaisuuteen?

Kohta kolme viikkoa vierähtänyt viime postauksesta. Voin sanoa että oman tallin pyörittäminen on toisaalta aikaa vievää ja varsinkin jos käy vielä töisä, yrität liikuttaa hevoset sekä kaikki tallityöt. Iltavuorossa jos tulee oltua niin hevoset tulevat vasta 23.30 sisälle ja pääsen tallista puolenyön jälkeen pois. Aamuvuorokin on vähän sellanen että kotona olen 17-18 aikaa kotona, siivoan tallin ja sitten liikutan hevoset niin joo pääsen tallista aikaisemmin pois mutta kyllä sen jälkeen tulee kaaduttua sohvalle ihan suosiolla nukkumaan, En valita, onhan tämä ihanaa!

Sen jälkeen kun sain masennuslääkityksen on ollut enemän energiaakin tehdä asioita. Eli sain nukahtamiseen lääkkeet ja olen nukkunut yöt sikeästi heräilemättä, ihanaa! Ja aamulla nappaan toisen lääkkeen mikä piristää. Mieliala on paljon korkeampi ja huomaan etten ole niin negatiivinen. Valoa kohti eikös niin?

Hevoset voivat hyvin. Tällä hetkellä pojat ovat sisällä koska täällä vihmoo vettä enkä näe mitään järkeä laittaa hevosia ulos kastumaan. Tai en itse näe siinä mitään järkeä. Huomenna Rami jää sisälle kun Sepon kanssa lähdetään taas kuvauksiin, pitkä päivä tiedossa ja kun Rami juoksee tarhassa jäädessään yksin, mutta sisällä on rauhallinen niin miksipäs ei? Heinää reilusti eteen niin ruuna on tyytyväinen.

Seppo oli perjantaina Porissa startissa, 4 tuntia per suuntansa niin voin sanoa että väsytti kun tultiin yöllä kotiin! Sarja oli Sepolle liian kova voin myöntää sen, mutta koska saman päivän Vermon lounasravit peruttiin koska ei ollut hevosia niin katsoin sitten mailin matkoja ja Porisa sitten oli, korkeintaan 80 tuhatta tienanneet. Ja Sepollahan on päälle 45 tuhatta tilillä ja kyseessä oli kärrylähtö. Eipä siinä lähdin sillä asenteella että kunhan saa ehjän juoksun se riittää sijasta riippumatta! Vastassa oli 50-79 tuhatta tienanneita joten. Seppo oli tosi letkeä ja puhdas ravissa kun kuski kävi lämmittämässä. Rami seisoi sillä aikaa katoksen karsinassa ihmetellen elämää ja muita hevosia. Taktiikkana oli ottaa ykkösen selkä koska Sepolla oli toinen rata ja arvelimme että ykkös hevonen lähtee kovaa, eihän se sitten lähtenytkään niin kovaa ja kuski otti Sepon heti auton takaa kiinni. Viimeinen sisällä ja hevoset juoksivat aivan paketissa. Vasta maalisuoralla porukka alkoi vähän hajoamaan, mutta kun lopetus oli niinkin kova kuin 10,5 niin ei vaan Seppo kerennyt mukaan kahinoihin koska sai tilaa vasta siinä vaiheessa kun rinnalla juoksenut hevonen lähti kirimään. Eipä siinä pappa tuli ajamatta maaliin jokusen metrin jäljessä, mutta juoksi niin pirun hyvin! Kuskin kanssa vielä juttelin startin jälkeen ja kehui Sepon että tuntui hyvältä ja ei ole ollenkaan huonon tuntuinen ja ajaa jatkossakin jos vaan pystyy. Loimia niskaan startin jälkeen, taluttelua ja koppiin ja kotia kohti. Kotona huomattiin että Ramilla on etupolvi aivan turvoksissa, mutta ei aristanut. Jalkaa pakettiin ja aamulla uutta tarkastelua.

Ramilla on jalka edelleen turvoksissa ja kun eläinlääkärin kanssa keskusteltiin hän epäilee että on vaan kolauttanut jalan johonkin niin hyvin jonka takia turvottelee. Ei kuitenkaan arista eikä edes onnu joten eikä ole lämpöä. Jos vielä torstaina jalka on turvoksissa niin sitten soitan eläinlääkärin katsomaan sitä varmuuden vuoksi. Nyt vain kylmätään ja yöksi aina BOT patja ja lämpöpinteli.

Lauantaina suunnattiin Lahteen juhlimaan ravigaalaa, Seppokin saapui paikalle. Ruunalla oli kunniatehtävä tulla jakamaan eräs palkinto ja olihan siinä aikamoinen show kun ruuna kävelee sibeliustaloon sisälle! Seppo käyttäytyi kuitenkin tilanteeseen nähden älyttömän hienosti että voin vaan olla ylpeä :)! Itse jatkoin vielä hetken juhlimista kun tuttu hoiti Sepon kuljetukset. Wahlsteni sponsoroi meille hienon loimen sekä saimme vielä Ravigaalan oman loimen mikä on kanssa aika pähee!

Mitäpäs muuta. Rami on nyt ollut myös liikenteessä kun on ollut energiaa liikuttaa. Ramille ostin huopasatulan ratsasteluun kun koulupenkki ahistaa ja estepenkki pyörii, huopasatulalla saan tarvittaessa tukea, mutta menen niin pitkällä jalustimella että jalka perjaatteessa vaan lepää jalustimella ja hätätilanteessa otan tukea. Rami on liikkunut sen kanssa aika kivasti että ei ollut yhtään huono ostos! Jos jotakuta kiinnostaa niin Hevarilta tilasin ja voin suositella!
Lisäksi Rami on liikkunut liinassa ja tietty hengailtu maastossa ihan kävelemässä ja ravailemassa. Liinassa Rami on saanut laukata ja vasemmalle ei tarvitse kun kysyä haluatko laukata niin laukka nousee. Ihan hyviäkin nostoja on näkynyt, kunnon ponnistus ylämäkeen ja hetken jaksaa kantaa itseään ja sitten pakka leviää.

Seppo on liikkunut myös liinassa sekä maastossa, liinassa on löytynyt jo laukka kumpaankin suuntaan. vasemmalle huomattavasti helpompi ja vahvempi kuin oikeaan. Pitkä ja kivinen tie on vielä tiedossa, mutta niinkuin sanoin Seposta saa sellasen kivan harrasteratsun kuitenkin. 

Eipä siinä jos tässä vielä hetken ottaa rennosti jonka jälkeen suuntaa tallille siivoamaan ja harjailemaan vaikka hevosia. Ja hokkien vaihtoon toki, Sepolle vaihdoin eilen 9 mm hokit alle kun lauantaiksi jouduttiin vaihtamaan pienet tyngät ja startissa oli 14 mm jäähokit, 8 kpl per jalka että pysyy pystyssä! Ramille on vähän kuluneet nuo hokit niin voisi katsoa jos ne vaikka vaihtais jos on vielä hengissä olevia jäljellä. 

Winter wonderland !

Kun pakkalukemat hipovat lähemmäs kolmeakymment (okei -27 tällä hetkellä) niin on sallittua istua koneen ääreen teekupposen kanssa hyvällä omallatunnolla. Hevoset ovat ulkona, vapaasti heinää ja lämmintä juotavaa tarjolla. Tai en tiedä onko se enään lämmintä, pitääkin käydä katsomassa. Kissat sekä koira makaavat sisällä tyytyväisinä nukkuen ja itse tässä samalla pidän talon lämmityksestä huolen.

Kelit ovat kyllä olleet ihan mahtavia jos jotain hyvää pitää keksiä. Sen sijaan paleltuneet varpaat, sormet ja naama eivät ole niin kiva juttu. Pilkkihaalari on ollut nyt kovassa käytössä ainakin. Kovimpien pakkasten takia pojat ovat olleet nyt ainakin pari päivää vapaalla vaikka voisi niitä toki kävelyttää, muta kun eilenkin katsoin mitä pojat touhusivat tarhassa luulen etteivät ne kuole siihen jos en liikuta. Eilen mentiin sellaista pierupukkilaukkaa ja Seppo halusi painia vielä Ramin kanssa, Rami nyt ei oikein lämmennyt ajatukselle hassu juttu. Ehkä tänään voisi ohjasajaa kumpaakin? Ramihan tykkää siitä touhusta ihan älyttömästi ja Seposta en tiedä miten reagoi "uuteen" asiaan,

Vaikka onkin tämmöisiä kivoja pakkasia niin meillä pojat ulkoilevat lähestulkoon normaalisti. Eilen menivät kymmenen aikaan ulos ja tulivat kahdeksalta eli noin 10 tuntia pihalla ja tänään sitten vähän sen mukaan miten paljon haluan itse viettää aikaa sisällä. Eiköhän nuo siinä kahdeksan korvilla tule viimeistään. Toissailtana tulivat vasta puoli kymmenen aikoihin, mutta hyvinhän ulkona pärjää kun on paksua nuttua niskassa ja ruokaa tarjolla koko ajan. Talli on muutenkin kylmä tällä hetkellä vaikka hevoset saavatkin sitä vähän lämmitettyä yön aikana, paksu kuivikekerros, loimia, syötävää ja lämmintä juotavaa niin näille kelpaa. Ainut huono puoli on se, että kaikki muu nestemäinen jäätyy tallissa samantien. Pitäisi kai tänään jaksaa roudata tavaroita saunalle sulamaan.

Mitäpä muuta. Hevoset ovat liikkuneet silloin kun ei ole ollut ihan järkyttävän kylmää, kävellen maastossa tai liinasa. Lauantaina oli Sepolla ajopäivä ja allekirjoittaneella on edelleen hauikset jäätävän kipeät! Se on kuin vetäisit naruista jotka ovat seinässä kiinni n 20 minuuttia niin kovaa kuin pystyt aikalailla. Seppo on vahva hevonen ja kun ruuna on kunnossa niin voimaa löytyy niin pirustaan. Hyvältä siis tuntuu.

Myös liinassa juoksuttaessa on alkanut väläyttelemään tosi kivoja pätkiä. Kunhan vaan saadaan kehiteltyä varsinkin selkään lihaksia, tahti haltuun ja rentoutumaan niin uskon että tästä kaverista tulee ihan hieno.Sellainen kiva harrastekaveri jonka kanssa voi käydä jossakin pikkukisoissa ehkä pyörähtämässä. Ajattelin alkaa nyt jo käyttämään jossakin rataharjoituksissa pyörähtämässä Ramin kanssa niin tottuu nyt jo kouluaitoihin ym. 

Ramin kanssa on käyty maastossa ja vähän tehty kentälläkin hommia. Estesatula pyörii niin vallattomasti selässä ettei työnteosta kyllä meinaa tulla yhtään mitään! Ja koulupenkki on ahdas sille ei voi mitään tällä hetkellä tässä rahatilanteessa. Ilman satulaa keikkuminen taas tällä hetkellä on pieni itsemurha kun käy vähän kierroksilla. Eiköhän tähänkin joku ratkaisu löydetä ennemmin tai myöhemmin toivon mukaan. Kenttä on edelleen ihan älyttömän hyvässä kunnossa eli se ei ole ollenkaan jäässä! Miten se on mahdollista? Pohja. Kentän pohja läpäisee kaiken veden super hyvin joten meillä ei kertaakaan ole seissyt vesi kentällä kun kaikki hujahtaa suoraan läpi. Nyt pitäisi vaan saada naapuri lanaamaan kenttä niin sen jälkeen kaikki on hyvin.

Mutta loppuun vielä jokunen päivällä sormet jäässä otettu kuva. Se olisi kohta lähdettävä taas tallipuuhiin, onneksi karsinat on siivottu, mutta purua voisi käydä viskaamassa Sepolle paalin verran ainakin. Turvettahan siis käytetään normaalisti, mutta kun turvekuormaa ei ole tullut niin on ostettu purua kun maatalouskaupoista ostetut turpeet on näillä keleillä umpijäässä. Meille tuleva turve taas on ollut aivan kuivaa joten se ei jäädykään karsinassa. 

Onko kenelläkään kokemusta pellava kuivikkeesta? Se kuulemma pitäisi turpeen sekä purun "auki" näillä keleillä ettei se jäädy.