lauantai 6. syyskuuta 2014

Himoshoppaajan syksy

Huom huom ! Postausta aloitin kirjoittamaan eilen, mutta akun loppuessa se jäi kesken joten nyt päivitän tämän loppuun. Enjoy!

Epäaktiivisuuteni kunniaksi piristän tai masennan teitä tänä iltana vähän jollain muulla tavalla. Tulin tuossa varttia yli kymmenen kotiin tallilta, tänään piti käydä maastossa mutta päädyttiinkin kärryilemään toisella jätkällä ja Rami pääsi peräponin virkaan. Aika magee fiilis kruisailla kahden poitsun kanssa sänkipellolla kuun valaistessa. Kommelluksilta ei vältytty kun onnistuin jo ensimmäisen 20 metrin jälkeen tippumaan kärrystä ja jäin sitten tielle nauramaan kippurassa! :D Tilanne meni niin että tämä toinen kaveri pysähtyi kun oli jännä kohta, syöksähti eteenpäin ja Rami kilttinä poikana seistä möllötti paikallaan ja siitä sitten kellahdin selälleni maahan. Voi jessus!
Eilen oli Ramilla kärrypäivä ja tämä toinen kaveri oli perähevosena ja oli kyllä hauskaa. Kyllä siinä ajatus pyöri päässä että kyllä Ramista saisi älyttömän hienon valjakkohevosen. Ehkä ruuna saa vaan harrastella aina välillä kärrien edessä juoksemista. 

Mutta ah syksy on täällä ja tänään löysin miljoona + 1 ihanaa tavaraa mitä Rami tarvitsee ja mitä itse haluaisin. Selasin neljä verkkokauppaa läpi ja tein paljon kivoja löytöjä. Persaukisuus vaan rajoittaa tätä shoppailua surukseni.

Horsepro oli ensimmäinen mitä kävin läpi hartaasti. Kävin viimeksi kuukausi sitten liikkeessä työasioiden merkkeissä. On tullut tilattua tavaraa tuolta sekä liikkeessä pyöriessä tarttunut aina jotain mukaan. Suurimmat shoppailut bongasinkin täältä ja tulen heti kun vaan pystyn niin tilaamaan jokusen tuotteen.


Aloitetaan tästä mitä itselleni himoitsen. Ensinnäkin noi tennarit! Siis voi rakkaus noita kohtaan - en siis todellakaan rakasta eläinkuosia. Talvisaappaat - mitäpä niitä selittämään. Haluaisin talveksi pitkävartiset saappaat ja nämä näyttävät kivoilta ja lämpimiltä. Hinta on vaan aika suolainen mutta kaipa sen voisi maksaa. Oranssit pökät. En tiedä mikä niissä oikeastaan kiehtoo, ehkä se kun se ei olisi se perus tylsä sininen, musta, ruskea ym. Tykkään värikkäistä tavaroista niin itselläni kun Ramilla ja nämä housut olisivat kyllä super söpöt.

 Turhamaisuuden huippu! No ei siis todellakaan. Ramille on hakusessa uudet estesuojat ja nämä miellyttävät silmää todella paljon. Koko on cob/fulll joten uskon näiden sopivan Ramille. Ja tietty uskottavuutta lisäämään söpöt putsit! Joko lampaankarvalla tai ilman.

Talveksi söpöt koulusuojat ja tyyliin sopivat putsit toki! Ramilla on hangannut niin monet takasuojat jalan auki minkä takia haluaisin talveksi kumminkin korkeat takasuojat. Katselin Hööksillä vastaavia, mutta nämä voisivat olla toivon mukaan paremmat. Ja tietty putsit lampaankarvalla - eihän tyylikkyyttä (=turhamaisuutta) saa unohtaa. Putsien koko vähän jännittää kun normaalisti Ramille on mahtunut L kokoiset, mutta nyt kun kahdet L kokoiset ovat olleet niin snadeja niin XL voisi kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta.
 
Loppuun vielä tämä huopa! Ei vitsi rakastuin tähän heti! Kyllä tiedän Rami on äijä eikä tosimiehet käytä pinkkiä, mutta tosimies puetaan pinkkiin. Ramille sopii kaikki värit niin hyvin jonka takia tämä osui silmään. Kruunu huovan alareunassa ja kultaiset reunat tekee tästä täydellisen. Tämä on näitä Must Have tuotteita eli tilaan kyllä.

Seuraavaksi bongailin sitten Keravan Horse & Riderin verkkokauppaa. Horse & Rider on tuttu kauppa +6 vuoden takaa ja aina kun kerkiän niin käyn kyllä pyörimässä ja joku päivä voisin tehdä ihan shoppailu päivän ja lähteä katsomaan Keravan kaupat läpi. Täältä löysin vain pari juttua mitkä kummatkin ovat vähän sellaisia että nams, tahtoo!


















Ihan ensiksi tuo huopa! Kuolasin kyseistä huopaa reilu vuosi sitten Ruotsalaisessa verkkokaupassa, samoissa hinnoissa pyöri sieläkin. Meinasin tippua tuolilta kun näin tämän Horse & Ridersin sivulla. John Whitakerin huopa. Ei löydy sanoja kertomaan miksi juuri tuo. Aika magee? Hv polon laukka, kermaan ja mustaan iskin silmäni. Näyttää kivalta ja hintakaan ei ollut edes paha ja tuonne saisin hyvin ahdettua kaikki tavarani ;).



















Viimeisenä Viljar SHop. En ole tämän kaupan sivuilla koskaan pyörinyt ja rakastuin näihin kahteen housuun heti. Turkoosit ovat jotenkin piristävän väriset taas niihin perus väreihin verrattuna, ainakin tulisi kivaa vaihtelua. Sitä en tiedä miten hyvin tuo väri sopii leveä ahteriselle kuskille.... Hahaha! Ja nuo viininpunaiset. Oon kuolannu pitkään et haluan joko kunnon punaiset tai viininpunaiset pökät ja nämä bongasin. Tällä hetkellä omistan yhdet käyttökelpoiset housut, muut ovat isoja ja vaihtelu virkistäisi. Must Have nämä oikean puoleiset pökät. 

Oletteko te katselleet syksyyn uusia tavaroita, mitä? Kertokaa ihmeessä! :)

torstai 4. syyskuuta 2014

veke mun edest, no mene mene, pelastusvene on saatava vesille

Ah vihdoinkin aikaa pysähtyä koneelle päivittämään kuulumisia! Ulkona on aivan mielettömän upea ilma ja allekirjoittanut kökkii koneella? Kiirettä on pitänyt taas, tallilla venähtää aina vähintään siihen yhdeksään, välillä puoli kymmeneen ja yksi ilta tuli puoli yhdentoista aikaan kotiin. Siis viihdyn vaan tallilla niin älyttömän hyvin! Ollaan laiteltu karsinoita talvikuntoon, kumimatot saumattu, maalattu ja huollettu ja kohta pojat pääsevät viettämään öitä sisällä.
Käsittämätöntä että nyt on jo syyskuu, siskon häät lähestyvät kovaa vauhtia ja niihin on enään kolme viikkoa aikaa! Onneksi sain pukuni ja onhan se tullut jo kokeiltua ja on kyllä upea, oon aivan rakastunu siihen jos on pakko myöntää. Mekon tilasin JJSHouselta, hinta ei ollut mekolla paha kun otin räätälöidyn version ja tekikö se yhteensä jonkun max 110 euroa, siihen vähän koruja lisäksi niin siihänä nyt tulikin hintaa. Suomessa mekko päätyi tulliin mistä rapsahti lisähintaa 83 euroa. Yhteensä koko homma maksoi arviolta 300 euroa, uskon sen olevan sen arvoinen kun sain mieleisen mekon.


Perjantaina käytiin testaamassa uudet popot sänkkärillä koulutuuppailun merkeissä. Romaani saa olla nyt satulan alla niin kauan kunnes saan ongelman ratkaistua. Rami oli kuitenkin äärimmäisen hyvä ratsastaa, kaikki tuntui pitkästä aikaa ihanan helposta! Avot, väistöt, siirtymät sujuivat leikiten ja Rami pysyi koko ajan edestä ihanan tasaisena.

Lauantaina olin suunnitellut toista koulutreeniä kentällä tai sänkkärillä, no koulutuuppailu muuttui monteiluksi pellossa toisen hevosen kanssa! Toinen oli kärrien edessä ja tulin Ramin kanssa sitten tyylikkäinä koulupenkin kera, pohkeet anoivat armoa aika pian kun menin pelkästään kevyessä istunnassa ravia. Rami oli kuitenkin ihan tohkeissaan, reagoi hyvin kaikkiin apuihin. Mieletöntä liikettä tuo pitkäkorva ainakin osaa esittää! Loppuvaiheessa Rami sai ravata aivan pitkällä ohjalla enkä kyllä edes pelännyt että se olisi tehnyt jotain, päinvastoin Rami ei ottanut mistään mitään kimmoketta vaan pärisi tyytyväisenä vähän väliä.


Sunnuntaina oli hieronnan vuoro. Haha tyhmänä olin unohtanut merkitä monelta hieroja tulee joten skaala oli 11-13 välillä, 12 oli siis aika sovittu. Ramista löytyi varsinkin vasemmalta puolelta paljon jumeja. Vasen lapa (minkä itsekin huomasin) oli aivan jumissa, hieroja joutuikin tekemään sen suhteen töitä jonka jälkeen lapa suli ja aukesi. Selkä oli toinen mihin reagoi myös, ei kuitenkaan mitenkään pahasti omaan silmään mitä on seurannut. Sisätakareisi tuottikin suurimman ongelman, se jos mikä oli aivan kireä ja kyllä pieni poni sen ilmaisi ettei tykännyt reiden hieronnasta. Oli kyllä niin happaman näköinen ettei tosikaan. Kuitenkin hieroja teki eniten töitä takareiden hieronnan suhteen, loppujen lopuksi sai tämänkin ongelmakohdan selätettyä. Oikea puoli oli huomattavasti parempi kuin vasen. Nivelet mobilisoitiin ja kehuikin että nivelet tuntuvat oikein hyviltä, samoin häntä pyöritettiin lopuksi. Rami sai tämän takia siis vapaapäivän jälleen kerran.

Maanantaina päätin pitää kevyen kävelypäivän sänkkärillä hieronnan takia. Rami ei ihan hiffannut miksi kävellään, mutta kyllä siinä yli puoli tuntia saatiin kulutettua kun jäätiin juoruamaan maanviljelijän kanssa hetkeksi ja muuten ihmeteltiin maailman menoa (ja pelottavaa puimuria). Rentouttavia tuommoset kävelypäivät, miksen harrasta niitä useammin?!


Tiistaina jätkä pääsi tuttuun ja turvalliseen puuhaan, kärryjen eteen juoksemaan! Lähdin aika myöhään illalla tai no puoli kasin aikaan ajamaan muistaakseni. Valmentajakin hyppäsi kärryille kyytiin ja yli tunti ajeltiin, suurimmaksi osaksi vain käveltiin ja välillä vähän ravailtiin. Rami on aivan mahtava ajohevonen; se hölkkäilee sitä vauhtia mitä pyytää aivan pitkällä ohjalla eikä välitä vaikka ohja vähän läpättää ahteria vasten, siitä ei oteta mitään kimmoketta. Sitten kun pyydään reippaampaa vauhtia lähtee kiltisti puksuttamaan vähän reippaammin ja hidastaa kun vähän pyydän. Ajan Ramia silleen että pidän joko 2 sormea ohjalenkissä tai välillä on vaan yksi. Lenkin jälkeen Rami sai kylmäsavet jokaiseen jalkaan, kunnon harjauksen ja hellimisen, mitäs muutakaan ja BOT verkkoloimen sadeloimen alle pitämään lihakset kunnossa. Onneksi on noin mahtava pieni hevonen olemassa <3
Eilen tyydyin sitten juoksuttamaan Ramin sänkkärillä, keskusteltiin siitä voiko liinassa laukata vai ei, mutta kyllä se laukka sieltä nousee lopulta.


Tämä päivä on vähän auki mitä teen Ramin kanssa. Hirvareita on aivan sairaan paljon joten metsään ei ihan inspaisi lähteä, mutta pääsispähän ainakin maastoon. Toisaalta katsotaan mitä keksitään ja fiiliksen mukaan mennään. Toisaalta sänkkärillä baanattaminen kuulostaisi houkuttelevalta, pohjat ovat niin ihanat että niillä uskaltaa mennä kunnolla. Klinkkahan meitä kutsuu 100% varmuudella, haluan itselleni mielenrauhan sen suhteen mitä Ramin takapäästä sanotaan, onko nivelrikko missä kunnossa, löytyykö tulehduksia nivelistä, onko eläinlääkärillä muuta sanottavaa? Ramilla on ainakin jalat pysyneet tosi kuivina varsinkin sen jälkeen kun aloin käyttämään kylmäsavea, talveksi laitetaan BOT patjat ja lämpöpintelit liikutuksen jälkeen ja ne saavat ollakin aina yön yli. 

Viikonlopusta tuleekin kiireinen, näillä näkymin rakas ystävä tulisi meille yöksi lauantaina, heppailua ja hauskanpitoa tiedossa! Sunnuntaina on aikainen herätys ja suunnataan Pontuksen ja Tiitun kanssa näyttelyihin Helsinkiin, tämän vuoden ekat viralliset näyttelymme ja kahtena seuraavana viikonloppuna on myös näyttelyt luvassa Porvoossa sekä Hyvinkäällä. Vähän alkaa jo jänskättämään :). Toivottavasti saan uusia kuvia edes jokusen! Siihen asti näkyillään, tämä nälkäinen ihminen lähtee syömään ja katsomaan hetkeksi Disneyn klassikoita. Vitsi että rakastan klassikoita <3

torstai 28. elokuuta 2014

huomenna tääkin on jo legendaa


(Postaus on kirjotettu jo lauantaina joten muisti pätkii)

Kolme päivää peräkkäin sänkkärillä hengailua enemmän tai vähemmän vakavasti. Tänään oli tarjolla todella upea päivä jonka päätin käyttää hyväksi ja kinusin äidin mukaan kuvaajaksi! Kuvia ei tullut kuin muutama koska halusin nähdä videolta miten tuo pitkäkorva oikeasti liikkuu. Totta puhuen itellä ei ollut mitään käsitystä miltä esimerkiksi ravi näyttää hyvällä pohjalla ratsastettuna ja kyllä ehkä vähä hämmästyin. Ei se nyt pahan näköstä ainakaan ole. Sänkkärillä on tullut suosiolla käytettyä pelhamia niin varmasti ne jarrut löytyvät silloin ainakin. Kolmipala tai oliivi olisi puhtaasti itsemurha.

Perjantaina käytiin valmentajan kanssa yhdessä ratsastamassa, Rami toimi tosi kivasti ja saatiin paljon hyviä pätkiä ravissa sekä laukassakin. Laukka on mennyt ison askeleen takapakkia ihan lyhyessä ajassa mitä on tullut pohdittua missä vika piilee. Useinmiten kyllä kuskissa, mutta nyt on satulatkin syynissä ja tulen varaamaan Ramille tässä kuukauden kahden sisällä klinikalle ajan ja käydään kuvauttamassa piikitetty takajalka ihan kaiken varmuuden vuoksi. Vika voi piileä myös siellä? Mieluummin maksan sen 700 euroa siitä että saan varmistuksen asiaan onko siellä jalassa jotain vai onko se ihan fine. Kuitenkin toukokuussa eräs eläinlääkäri teki havainnon että tuossa samaisessa jalassa on joku, mutta sanoi että katsotaan asiaa syksyllä miltä näyttää. Rami kuitenkin on käyttänyt jalkaa omaan silmääni ihan normaalisti, paitsi silloin tällöin ottaa lyhyempää askelta ja kiertää jalkaa reilusti.
Satulaseppä yritetään saada myös mahdollisimman nopeasti katsomaan satulat kummaltakin hevoselta onko ne kunnossa. Tällä hetkellä käytän edestä korottavaa geeliä koulupenkin alla kun satula tuntui laskeutuvan aivan liian alas ja painavan, geelin kanssa Rami liikkuu selkeästi paremmin.

Mutta tosiaan perjantaista sen verran että kouluiltiin sänkkärillä, valmentaja antoi laukatessa vinkkejä miten pitäisi ratsastaa, huomautti virheistä ja sitä rataa. Jätkillä oli ainakin hauskaa, Rami otti kipinää tosi herkästi ihan kaikesta, mutta tallin pihassa oli tyytyväinen pieni poni.
Eilen kävin kahdeksan jälkeen ratsastamassa, 6 tuntia tuli vietettyä tallilla muutenkin kun järkättiin yhdessä paikkoja. Menin ilman satulaa sänkkärillä, Rami yritti vähän livistää duunista, mutta sinnikkäästi jatkoin ratsastamista kunnes sain asian läpi ja siihen oli hyvä lopettaa.

Lauantaina ratsastin itsenäisesti sänkkärillä, yritin mennä kunnon koulureenin tai sen verran mitä jumissa oleva selkä antaa tehdä. Videolta näkee kyllä hyvin nuo omat virheet, pitää kiinnittää niihin paremmin huomiota! (Jos vielä videoista saisi sen vertaa selvää, kamera heiluu ylös, alas, sivulle ja kuvaa välillä jotain aivan muuta) . Rami oli tänään jo hoitaessa lähes mahdoton, vielä mahdottomammaksi heittäytyi sänkkärille mennessä kun kaikki oli niin pelottavaa ja jännää. Alkuraveissa toimi ihan kiitettävästi, reagoi hyvin kaikkeen mitä tein ja kuunteli vaikka puimuri huristeli samalla pellolla. Laukka olikin aikamoista painimatsia, nostin ensin oikealle ja sen jälkeen en meinannut edes saada oikeaa laukkaa enään. Punki lapa edellä pohjetta vasten minkä kerkesin ja mentiin taas sellasta kylkimyyrää ettei tosikaan. Vaihdoin suunnan ja vasemmalle sain laukan ja annoin jätkän baanattaa ihan niin kovaa kun pääsee koivistaan menemään. Tarpeeksi kauan kun oli saanut laukata alkoi vauhdi hiipumaan ja pystyin jo sentään istumaan satulassa. Vaihdettiin suuntaa ja nyt nosti oikealle laukan ihan nätisti ja sai hetken laukkailla. Loppuraveissa yritti tarjota laukkaa joka väliin ja punki oikeaa pohjetta vasten eikä suostunut taipumaan. Hetkeksi käyntiin tekemään töitä taipumisen suhteen ja sitten ravissa vielä hetki jonka jälkeen lopetettiin. Tallilla pesin Ramin, hieroin arnikaa selkään ja jalkoihin levitin kylmäsavet jonka jälkeen takaisin laitumelle.


Sunnuntaina taisi olla jonkinsortin juoksutuspäivä? Pakko sanoo et alan itse olemaan aivan pihalla mitä ollaan tehty lähipäivinä! Tiistaina Rami vietti hirveän ukkosen takia vapaapäivää, istuttiin autossa tallin omistajan kanssa, juotiin kahvia ja selailtiin ikea kuvastoa. Haha hauskaa!

Eilen kävin aivan pikaisesti ja kevyesti Ramin selässä. Laitoin tällä kertaa paksun romaanin satulan alle, koska Rami on laihtunut niin paljon että satula ei istu sille tosiaan tällä hetkellä vaan on liian väljä edestä. Romaani pelasti hyvin tilannetta, Rami oli paljon rennompi suustaan ja ne lyhyet pätkät mitä ravattiin oli voiko sanoa taivaallisia. Pitkästä aikaa tarjosi noin kivaa ravia! Pää ei heilunut ylös alas eikä ottanut mitään kohtauksia oikeastaan mistään. 

Tänään sitten tulikin väkisin vapaapäivä, sovittiin tänään neljältä että kengittäjä tulee puoli seiskan aikaan kengittämään poitsun ja koska Ramin kanssa joutuu tekemään duunia kenkien kanssa (ei sillä että olisi vaikea) vaan se, kun tehdään erikoiskenkää joka jalkaan niin kaksi tuntia vierähtää. Mutta kaviot alkaa näyttämään tosi hyviltä! Niinkun kengittäjä kuvasi tuon hevosen kaviot näyttivät enemmänkin kaljatölkeiltä. Nyt ne näyttävät jo kavioilta, mutta on niiden eteen tehty pirusti hommiakin. Ramilla on saatu kavioita levitettyä ja jos hyvä tuuri käy kohta päästään siirtymään 2:sen etukenkään! Sunnuntaiksi sovittiin hieronta ja ilmeisestikin peltokaahailu on auttanut, Ramilla ei ole enään niin vaivalloista pitää/nostaa takajalkoja mitä on ollut. 

P.s. ehkä jossakin vaiheessa aletaan saamaan kunnon videoita kun käytössä on uusi läppäri minkä aivan superihana ihminen lahjoitti! Kunhan vaan vielä opin käyttämään sitä videon väsäily ohjelmaa.

maanantai 18. elokuuta 2014

se pitää sut hengissä, pitää sut kasassa

Aivan pikainen tervehdys ja vähän kuulumisia! Vitsi viikon aikana on kerennyt tapahtumaan vaikka ja mitä. "Isojakin" asioita mistä oon aivan innoissani.

Viime viikolla käytiin pariin otteeseen sänkkärillä vielä maanantain jälkeen. Tiistaina ilman satulaa mennessä Rami koetteli totaalisesti omia hermojani, ihan suoraan sanottuna perseili minkä kerkesi. Kunnon kurinpalautus tiputti jätkän maanpinnalle lopultakin, sitä ennen sain kokea sivuloikkia, tasajaloin ilmaan hyppäämistä jonka jälkeen heti keulaa ylös ym. Argh! Pelkkä taipuminen oli vieras käsite sekä pohje joten no......


Seuraavana päivänä menin koulupenkin kanssa ja oli aivan eri ääni kellossa - taipui sisäpohkeen ympärille, ei hötkyillyt yhtään ja kulki kivan letkeästi. Olin tosi tyytyväinen ja jätin ravityöskentelyn vähiin ja annoin poitsun laukata ihan kohtuullisen reippaasti mistä tykkää tosi paljon.

Torstaina pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan. hevonen koppiin ja muuttokuorma päälle. Meille tarjottiin jo kesäkuussa tallipaikkaa joten otin tarjouksesta kiinni ja muutettiin meidän valmentajan luokse! Ihan huikee juttu et Rami asuu nyt näin lähellä kotia, 15 kilsan tallimatka vaihtui kilometrin matkaksi (toki työmatka on edelleen). Voiko ihminen parempaa toivoa?  Viikonloppuna oli kiva herätä kuuden jälkeen ja kävellä tallille, kymmenen minuuttia tuohon kävelymatkaan kuluu ja mennä moikkaamaan pitkäkorvaa.
Lauantaina käytiin hööksissä ja ikeassa shoppailemassa valmentajan kanssa, Ramille löytyi bridon joten joku päivä siis kanget päähän ja katsotaan miten käy.

Rami on nyt liikkunut joka päivä muuton jälkeen. Perjantaina juoksutin, lauantaina käytiin pellolla yhdessä ratsastamassa, Rami oli älyttömän vahva ja painoi ihan kohtuullisesti ohjalle ja saatiin keskustella miten kuljetaan nätisti. Kiva reissu oli kyllä vaikka kädet huusivat hoosiannaa.



Eilen tuuppailin kentällä itsekseni, ei voi todellakaan sanoa että meni hyvin, Rami kyttäsi ihan kaikkea eikä reagoinut mitenkään pohkeeseen. Pitkän keskustelun, miljoonan siirtymän ja tuhansien harmaantuneiden hiuksien jälkeen löytyi yhteisymmärrys hetkeksi. Laukassa ei kehuttavaa kun oli niin jännittynyt, mutta laukka pysyi yllä aika helposti. Jotenkin tuntuu että meillä on tossa myöhemmin takajalan tutkinta edessä mahdollisten niveltulehdusten osalta, toivottavasti ei löydy mitään, mutta piikitetään jos tarvii. Rami tarvii kyllä hieroa lähiaikoina, ongelmahan voi löytyä jostain muualta.
Loppukäynnit kävelin pellossa maisemia ihaillen ja nauraen peuralle joka loikki meitä kohti. Rami ei peuroista kummemmin välitä, vähän ihmetteli kyllä loikkivaa kaveria. Muutenkin tallilla tuli vietettyä yli 10 tuntia yhteensä, ei paha hei?

Tänään oli pikainen juoksutus kaatosateen takia. Rami liikkui energisesti, otti välillä jonkun kimmokkeen, vinkaisi ja vähän loikkasi eteenpäin. On se vähän pimee päästään haha! Juoksutuksen jälkeen vein iltaheinät ja laitoin yöheinät valmiiksi pussiin odottamaan. Ramihan saa siis nyt 4 kertaa päivässä heinät mikä on tosi kiva juttu mun mielestä. Rami on päässyt hoikistumaan vähän liikaa, parhaiten huomaa kun kiristää koulupenkin vyötä, 2 reikää menee kireämmälle ja kun kylkeä silittää kylkiluut ovat aivan pinnassa. Jos tilanne ei lähde tuosta "paranemaan" otetaan ruokintaan lisäksi greenline. Ah miten ihanaa omistaa hevonen mikä laihtuu tosi herkästi jos ei saa riittävästi ruokaa.

Jossakin vaiheessa olisi siis valmennusta tiedossa, ratsutusta ja katsotaan mitä muuta vielä keksitäänkään. Tilannehan on se, ettei Ramia saada tänä vuonna enään kotiin joten talvi ollaan toivon mukaan tuossa ja sitten vaan käydään maneesilla aktiivisesti treenaamassa. Yritän saada joku päivä meille kuvaajan jos saisi vähän tuuppailusta kuvia. :)

maanantai 11. elokuuta 2014

tervetuloa elämään sen eka päivä on tänään

Kuvat saavat kertoa tästä päivästä enemmän. Tänään mentiin sänkkärille vähän hömppäilemään, miljoonien ärsykkeiden sekaan. Puimuri, traktori, peräkärryjä ja vieressä humiseva kuivuri saivat pienen ponin pasmat aluksi aivan sekaisin, kunnes pystyttiinkin menemään normaalisti. Mitään vau elämystä ei jäänyt tästä päivästä, mutta hyvä mieli kummallekin. Aluksi Rami oli äärimmäisen jännittynyt, mutta rentoutui pikkuhiljaa ja kun sai purkaa paineita laukkaamalla rentoutui hyvin. Huomenna uudestaan sänkkärille ihmettelemään, ainut paikka missä on pohja tällä hetkellä hyvä. :)

Kuvista iso kiitos äidille joka kävi auttamassa muutenkin tallilla muutamassa jutussa. Mikä kuvista on sinun suosikkisi?