veke mun edest, no mene mene, pelastusvene on saatava vesille

Ah vihdoinkin aikaa pysähtyä koneelle päivittämään kuulumisia! Ulkona on aivan mielettömän upea ilma ja allekirjoittanut kökkii koneella? Kiirettä on pitänyt taas, tallilla venähtää aina vähintään siihen yhdeksään, välillä puoli kymmeneen ja yksi ilta tuli puoli yhdentoista aikaan kotiin. Siis viihdyn vaan tallilla niin älyttömän hyvin! Ollaan laiteltu karsinoita talvikuntoon, kumimatot saumattu, maalattu ja huollettu ja kohta pojat pääsevät viettämään öitä sisällä.
Käsittämätöntä että nyt on jo syyskuu, siskon häät lähestyvät kovaa vauhtia ja niihin on enään kolme viikkoa aikaa! Onneksi sain pukuni ja onhan se tullut jo kokeiltua ja on kyllä upea, oon aivan rakastunu siihen jos on pakko myöntää. Mekon tilasin JJSHouselta, hinta ei ollut mekolla paha kun otin räätälöidyn version ja tekikö se yhteensä jonkun max 110 euroa, siihen vähän koruja lisäksi niin siihänä nyt tulikin hintaa. Suomessa mekko päätyi tulliin mistä rapsahti lisähintaa 83 euroa. Yhteensä koko homma maksoi arviolta 300 euroa, uskon sen olevan sen arvoinen kun sain mieleisen mekon.

Perjantaina käytiin testaamassa uudet popot sänkkärillä koulutuuppailun merkeissä. Romaani saa olla nyt satulan alla niin kauan kunnes saan ongelman ratkaistua. Rami oli kuitenkin äärimmäisen hyvä ratsastaa, kaikki tuntui pitkästä aikaa ihanan helposta! Avot, väistöt, siirtymät sujuivat leikiten ja Rami pysyi koko ajan edestä ihanan tasaisena.

Lauantaina olin suunnitellut toista koulutreeniä kentällä tai sänkkärillä, no koulutuuppailu muuttui monteiluksi pellossa toisen hevosen kanssa! Toinen oli kärrien edessä ja tulin Ramin kanssa sitten tyylikkäinä koulupenkin kera, pohkeet anoivat armoa aika pian kun menin pelkästään kevyessä istunnassa ravia. Rami oli kuitenkin ihan tohkeissaan, reagoi hyvin kaikkiin apuihin. Mieletöntä liikettä tuo pitkäkorva ainakin osaa esittää! Loppuvaiheessa Rami sai ravata aivan pitkällä ohjalla enkä kyllä edes pelännyt että se olisi tehnyt jotain, päinvastoin Rami ei ottanut mistään mitään kimmoketta vaan pärisi tyytyväisenä vähän väliä.

Sunnuntaina oli hieronnan vuoro. Haha tyhmänä olin unohtanut merkitä monelta hieroja tulee joten skaala oli 11-13 välillä, 12 oli siis aika sovittu. Ramista löytyi varsinkin vasemmalta puolelta paljon jumeja. Vasen lapa (minkä itsekin huomasin) oli aivan jumissa, hieroja joutuikin tekemään sen suhteen töitä jonka jälkeen lapa suli ja aukesi. Selkä oli toinen mihin reagoi myös, ei kuitenkaan mitenkään pahasti omaan silmään mitä on seurannut. Sisätakareisi tuottikin suurimman ongelman, se jos mikä oli aivan kireä ja kyllä pieni poni sen ilmaisi ettei tykännyt reiden hieronnasta. Oli kyllä niin happaman näköinen ettei tosikaan. Kuitenkin hieroja teki eniten töitä takareiden hieronnan suhteen, loppujen lopuksi sai tämänkin ongelmakohdan selätettyä. Oikea puoli oli huomattavasti parempi kuin vasen. Nivelet mobilisoitiin ja kehuikin että nivelet tuntuvat oikein hyviltä, samoin häntä pyöritettiin lopuksi. Rami sai tämän takia siis vapaapäivän jälleen kerran.

Maanantaina päätin pitää kevyen kävelypäivän sänkkärillä hieronnan takia. Rami ei ihan hiffannut miksi kävellään, mutta kyllä siinä yli puoli tuntia saatiin kulutettua kun jäätiin juoruamaan maanviljelijän kanssa hetkeksi ja muuten ihmeteltiin maailman menoa (ja pelottavaa puimuria). Rentouttavia tuommoset kävelypäivät, miksen harrasta niitä useammin?!

Tiistaina jätkä pääsi tuttuun ja turvalliseen puuhaan, kärryjen eteen juoksemaan! Lähdin aika myöhään illalla tai no puoli kasin aikaan ajamaan muistaakseni. Valmentajakin hyppäsi kärryille kyytiin ja yli tunti ajeltiin, suurimmaksi osaksi vain käveltiin ja välillä vähän ravailtiin. Rami on aivan mahtava ajohevonen; se hölkkäilee sitä vauhtia mitä pyytää aivan pitkällä ohjalla eikä välitä vaikka ohja vähän läpättää ahteria vasten, siitä ei oteta mitään kimmoketta. Sitten kun pyydään reippaampaa vauhtia lähtee kiltisti puksuttamaan vähän reippaammin ja hidastaa kun vähän pyydän. Ajan Ramia silleen että pidän joko 2 sormea ohjalenkissä tai välillä on vaan yksi. Lenkin jälkeen Rami sai kylmäsavet jokaiseen jalkaan, kunnon harjauksen ja hellimisen, mitäs muutakaan ja BOT verkkoloimen sadeloimen alle pitämään lihakset kunnossa. Onneksi on noin mahtava pieni hevonen olemassa <3

Eilen tyydyin sitten juoksuttamaan Ramin sänkkärillä, keskusteltiin siitä voiko liinassa laukata vai ei, mutta kyllä se laukka sieltä nousee lopulta.

Tämä päivä on vähän auki mitä teen Ramin kanssa. Hirvareita on aivan sairaan paljon joten metsään ei ihan inspaisi lähteä, mutta pääsispähän ainakin maastoon. Toisaalta katsotaan mitä keksitään ja fiiliksen mukaan mennään. Toisaalta sänkkärillä baanattaminen kuulostaisi houkuttelevalta, pohjat ovat niin ihanat että niillä uskaltaa mennä kunnolla. Klinkkahan meitä kutsuu 100% varmuudella, haluan itselleni mielenrauhan sen suhteen mitä Ramin takapäästä sanotaan, onko nivelrikko missä kunnossa, löytyykö tulehduksia nivelistä, onko eläinlääkärillä muuta sanottavaa? Ramilla on ainakin jalat pysyneet tosi kuivina varsinkin sen jälkeen kun aloin käyttämään kylmäsavea, talveksi laitetaan BOT patjat ja lämpöpintelit liikutuksen jälkeen ja ne saavat ollakin aina yön yli. 

Viikonlopusta tuleekin kiireinen, näillä näkymin rakas ystävä tulisi meille yöksi lauantaina, heppailua ja hauskanpitoa tiedossa! Sunnuntaina on aikainen herätys ja suunnataan Pontuksen ja Tiitun kanssa näyttelyihin Helsinkiin, tämän vuoden ekat viralliset näyttelymme ja kahtena seuraavana viikonloppuna on myös näyttelyt luvassa Porvoossa sekä Hyvinkäällä. Vähän alkaa jo jänskättämään :). Toivottavasti saan uusia kuvia edes jokusen! Siihen asti näkyillään, tämä nälkäinen ihminen lähtee syömään ja katsomaan hetkeksi Disneyn klassikoita. Vitsi että rakastan klassikoita <3