kiitos vuodesta 2014

Vuosi 2014 on kohta taputeltu kasaan ja nyt on aika pysähtyä miettimään mitä vuosi toi tullessaan? Ollaanko yhtään viisaampia tämän vuoden jälkeen. Käydään ihan yleiskatsaus kaikin puolin.

Tämä vuosi on ollut noin muuten siis harvinaisen hyvä sen suhteen että klinikalla ollaa käyty harvinaisen vähän. Mutta sen sijaan satulat ovat tuottaneet läpi vuoden päänvaiva senkin edestä. Yleissatula vaihtui estesatulaan, koulupenkkiä on fiksailtu ihan urakalla. Toivon hartaasti että ensi vuonna saataisiin nämäkin ongelmat pakettiin ettei tarvitse jatkuvasti ressata.

Tallipaikkaa ollaan vaihdettu kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran tammikuussa vaihdettiin hierojani talliin. Näin säästin ajomatkoissa, koska töistä tallille kesti 5 minuuttia ajaa. Sain itselleni mahtavan ystävän tältä tallilta, korvaamaton ihminen joka on tukenut aivan mielettömän paljon.
Heinäkuussa tuli toinen muutto ja silloin suunnattiin vielä lähemmäs kotia tämänhetkisen valmentajani luokse ja ollaan viihdytty hyvin. Tullaan hyvin juttuun valmentajani kanssa, nähdään päivittäin ja lisäksi saatetaan soitella ja viestitellä. Valmentaja itse tarjosi paikkaa meille ja otin tarjouksesta kiinni. En ole katunut hetkeäkään. Ramikin viihtyy hyvin, saa olla paljon ulkona (vähintään 12-14 tuntia), neljä kertaa päivässä heinät, talvella tarjotaan lämmintä vettä aina heinien yhteydessä.

marraskuu 2013

syyskuu 2014

 Ramin ratsastettavuus on parantunut paljon vaikka vieläkin on paljon töitä edessä. Ravi ollaan saatu hiottua sanotaanko näin jo melko hyväksi. Rami on paljon ryhdikkäämpi mitä viime vuonna ja nyt ollaan saatu enemmän liikettäkin irtoamaan. Jatketaan hiomista kuitenkin kahden pätevän valmentajan kanssa.

Laukka parani isoin askelin alkuvuodesta, mutta nyt se on tosiaan mennyt takapakkia. Syitä voi olla monia, laukka paranee aina kun satula istuu hyvin ja heti kun tulee vähänkin jotain ongelmaa se huononee. Herkkä hevonen reagoi heti jos satula liikahtaa johonkin suuntaan tai painaa edes vähän jostakin. Liinassa laukka toimii hyvin ja jätkähän ei tarjoakaan kun kolmitahtista laukkaa liinassa.

 

Hypättiin tänä vuonna alkuvuodesta säännöllisesti ja sitten se taas väheni. Kun halusin hyppäämään se tarkoitti aina kuskaamista muualle. Esteillä tehtiin kuitenkin pari läpimurtoa. Rami oli todella luottavainen oikeastaan tilanteessa kuin tilanteessa. Hypättiin uusina esteinä mm. maahankaivettua muuria, isompaa porttia, esteiden alla oli kaikenmaailman pelottimia ja kaikista mentiin yli. Se on jo paljon! Viikonloppuvalmennuksissa mentiin innareita, sarjoja eri väleillä ja kaikkien jälkeen ollaan edelleen hengissä. Toivottavasti ensi vuonna saataisiin kuitenkin hyppääminen ujutettua edes joka toinen viikko ohjelmaamme niin saataisiin sitä rutiinia. Korkeudet pidetään kuitenkin siinä 80 cm huippeilla maksimissaan.

 

Miten sitten tuon nallekarhun kanssa?

 

Näyttelykausi oli lyhyt mutta sitäkin parempi. Kaapissa on kaksi SERT:iä ja kunhan saadaan vielä yksi niin poitsusta tulee Suomen Muotovalio jonka jälkeen lähdetään Viroon hakemaan seuraavaa muotovalion titteliä. Kolmesta näyttelystä kahdesta saatiin mukaan muutama ruusuke, pokaali ja vuoden ensimmäisestä näyttelystä tosiaan VSP (=vastakkaisen sukupuolen paras). Luonnetesti kruunasi vuoden kun nalle sai kaikkien aikojen parhaan tuloksen oman rodun kohdalla (ja samoin koko viikonlopun paras tulos). Lisäksi poitsu komeilee jalostusuros-listalla mistä ainakin listan ylläpitäjä oli mielissään kun saatiin uutta verta listalle. 

Entäpä minä?

Olen yrittänyt opetella elämään niinkuin nuoren kuuluu. Lähtenyt vähän ulos pitämään hauskaa mitä teen yleensä äärimmäisen harvoin, käynyt muutamalla keikalla ja tanssinut jalat kipeiksi. Olen tehnyt ahkerasti töitä, olen jopa raahannut muutamia kertoja töitä kotiin saadakseni hommat tehtyä ajoissa. Mutta kaikki aherrus palkitaan sanotaan näin. 

Tutustuin moneen uuteen mahtavaan ihmiseen esimerkiksi valmentajaani ja hänen muutamaan hyvään ystäväänsä jotka ovat aivan mahtavia tapauksia. Töiden kautta olen tutustunut muutamiin ihmisiin vähän paremmin ja ollaan muutenkin heidän kanssaan tekemisissä. Ja tietty aivan ihana ihminen vanhalta tallilta joka on kyllä niin korvaamaton mulle. 

Tiivistettynä koko vuosi oli aika loistava, toki muutamia ei-niin-kivoja juttuja mahtuu jokaisen vuoteen, mutta niistä on selvitty hengissä.

Ja kiitän Teitä hyvät lukijat tästä vuodesta !

Jatketaan ensi vuonna samalla tavalla toivon mukaan.