sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

viikon kuulumiset + video

Nyt on taas paljon kirjotettavaa ja jopa pystyn tarjoamaan teille vähän uusinta ratsastus matskua pienen pätkän ravista. Palataan takaisin alkuviikon tunnelmiin ja puuhasteluihin. Tarkoituksena oli tarjota tältä päivältä videopostaus, mutta eipä siitä tullut mitään. Ehkä joku toinen kerta :D

Maanantaina piti vain käväistä tallilla, mutta se reissu venähti upeasti useammaksi tunniksi. Kerkesin olemaan tallissa viitisen minuuttia kun opettajamme pyyhälsi paikalle ja avasi keskustelun: missä sun ratsastusvaatteet on. Öö alla? Loistavaa tuossa olis tuommonen pieni hevonen mikä kaipais liikutusta. : D Eli jäin siis tunnille näin yllättäen. Menin siis Allilla ja laitoin tammuskalle sivarit. Oli todella loistava tunti kun ei tarvinut niin paljon ajatella mitä räpellän käsien kanssa vaan nyt sain pidettyä omat tassut paikallaan ja sain sen ylimääräisen säätämisen pois. Opettaja vaati isoa ravia ja isoa laukkaa ja kyllähän sitä isoa laukkaa sitten tulikin! Hyvä jos pystyin edes istumaan enkä todellakaan pystynyt kun pieniä pätkiä. Mieletön tunne kuitenkin! Sain myös oivalluksen miten tamma kääntyy paremmin. Edistystäkö?

Tiistaina Ramilla oli pitkästä aikaa akupunktio. Menin aamusta aamutalliin auttamaan koska akupunktio oli kahdentoista aikaan? Mitään kummempaa ei selästä löytynyt, oikealla puolella oli yksi pieni kiristys mikä helpotti kuitenkin. Seuraavalla hoitokerralla olisi tarkoitus hieroa ruuna läpi. Akupunktion jälkeen Rami pääsi takaisin pihalle ja sai vapaapäivän tietty.

Keskiviikkona meillä oli iltatalli joten en kerennyt tekemään Ramin kanssa mitään. :/

Torstaina taisin käydä Ramin selässä vähän pyörittiin kentällä pääosin suoristeluja tehden. Muistelin mitä tehtävää teimme noin vuosi sitten yksityistunnilla eli jaoin kentän pienempään osaan ja ratsastin reilusti uran sisäpuolella. Ennen "kulmaa" pysäytin Ramin ja väistätin takaosaa ja ratsastin eteenpäin. Empä osaa sen paremmin selittää, mutta kummasti hevonen alkoi suoristumaan.



Perjantaina ratsastin taas kentällä tallin omistajan kanssa ennen tunteja. Aluksi perus pitkin ohjin kävelyt jonka jälkeen ihan aluksi taas suoristelua, muutama toisto jonka jälkeen jatkettiin perus ympyröillä ja loivalla kaarella. Tehtiin myös vähän väistöjä ja lopuksi pieniä pätkiä avoa, tiedä sitten kuinka tyylipuhdasta menoa, mutta siitä huolimatta. Lopuksi vähän eteen-alas ja kiitos. Loppukäynnit taluttelin vaikka Rami oli sitä mieltä että onko pakko, mamma mä en taho. 

Lauantaina päätin käydä vähän kiipeilemässä niin saisi taakse voimaa. Hyvällä fiiliksellä lähdettiin käppäilemään tiellä, mutta ennen mäkeä on mutka ja sieltähän tuli auto reippaasti vastaan. Nostin heti käden ylös paitsi jouduin pian tarraamaan ohjiin kiinni. Rami säpsähti, pakitti päin lumipenkkaa jonka jälkeen pyörähdeltiin keskellä tietä. Katsoin siinä vaiheessa paremmaksi ideaksi hypätä selästä alas ja taluttaa Ramin auton ohi. Rami päätti toisin eikä liikahtanut enään tien sivusta mihinkään vaan jäkitti paikallaan valmiina sinkoamaan suuntaan jos toiseenkin. Auto ajoi hiljaa ohitse ja jatkettiin lyhyt matka taluttaen pois tieltä mäkilenkille. Seuraava ongelma miten pääsen selkään. Romaanin kanssa penkki valahtaa heti kyljelle jos yritän selkään joten ei auttanut kuin kiskoa vyötä kireämmälle ja punnertaa ylös.Kyllä se penkki valahti kyljelle, mutta pääsin selkään ja löysäsin heti vyötä ja jatkettiin matkaa. Käveltiin mäki ylös, otettiin aurinkoa jonka jälkeen laskeuduttiin takaisin tielle ja kävin kentällä pyörähtämässä. Rami jäi sisälle ja tehtiin iltatalli toisen tallilaisen kanssa. Olipahan urheilua kerrakseen! Aamulla olin käynyt koiran kanssa 6 km lenkin, juostiin ja käveltiin reippaasti ja nyt vielä iltatalli ja ratsailu. Ei paha?



Tänään menin kentälle pyörimään toisen ratsukon seuraksi. Ensiksi laittelin Ramin kaikessa rauhassa kuntoon ja räpsin pihassa pari kuvaa. Kokeilin samalla toisenlaista tapaa mennä selkään kun penkkiä ei ole. Normisti hyppään selkään mahalleni ja räpellän itseni tavalla tai toisella istumaan, mutta nyt viskasin jalan selän yli ja ponkaisin ja siellähän kökötin.

Kentällä käppäiltiin pitkin ohjin ja välillä vain seistiin ja otettiin aurinkoa, Rami tykkäsi! Ruuna seistä möllötti transsissa auringon lämmittäessä. Välillä vähän vaihdettiin puolta ja lämmiteltiin toistakin kylkeä. Kuitenkin pitäähän sitä töitäkin tehdä joten taas aloitin tutulla ja turvallisella suoristelulla. Jatkoin ympyröillä ja taivuttelulla ja Rami tuntui super hyvältä. Pehmeä suusta ja reagoi hyvin pieniinkin apuihin. Jatkettiin suoralla uralla mm. pysähdyksillä mahdollisimman pienillä avuilla ja loppupeleissä päästiin siihen ettei tarvinnut ohjiin koskea vaan istunnalla pysäytin ja aina iso kiitos kun pysähtyi. Otettiin myös ravia ympyrällä ja yhdellä pätkällä tuli viimisen päälle leija fiilis! Ekaa kertaa oikeasti tunnen kuinka otuksen selkä nousee reilusti! Siinä vaiheessa jäi ratsastaminen kun fiilistelin tunnetta pitkän aikaa. Lopuksi yksi yksityisen omistaja vähän videoi ravailuja mitä oli kiva katella miten hevonen oikeasti liikkuu ja mitä kuski säätää selässä. Kentällä pyörimisen jälkeen käveltiin toisen ratsukon kanssa. Laittelin Ramin rauhassa pois kahden takin kanssa takaisin ulos uuden rakkaansa heinäpaalin seuraksi.


Onneksi video on "kaukaa" kuvattu niin hämätään vähän katsojia jookosta? Istunta heittelehti miten sattuu, kenotin sisälle sekä istuin viimeisen päälle epäryhdikkäästi jalkojen huidellessa omaa elämää. Ramistakin huomaa heti jos oma istunta heittää millinkin väärään suuntaan. Tästä on suunta ylöspäin? 


                                

2 kommenttia:

  1. Musta on nimenomaan hyvä juttu, että suunta voi aina olla ylöspäin. Eipähän lopu kehittyminen koskaan :)
    Hyvältä näyttää! :)

    VastaaPoista