Minkälainen Rami on oikeasti ratsastaa?





Ensimmäinen ratsastus kotona.



Lupasin jo aikoja sitten kirjoittaa postauksen Ramista minkälainen ruuna on oikeasti ratsastaa. Kuitenkin sanat ovat olleet hukassa enkä ole saanut inspistä kirjoittaa. Nyt kun viimeksi juttelimme opettajamme kanssa hän sai puettua sanoiksi Ramin aika hyvin. Nyt sain idean kirjoittaa joten tässä tulee sekava teksti.



Sitä en tiedä minkä kuvan olette saaneet Ramista. Joku voi luulla hevosen olevan helppo tapaus joka kulkee automaattisesti heti alusta alkaen, joku voi mieltää Ramin täydeksi sekopääksi joka kiikuttaa ratsastajaa kuin märkää rättiä eikä edes osaa mitään.



tilanne 10-0



Ramia voi kuvailla sanoilla; nöyrä, aina parhaansa yrittävä, asioihin herkästi reagoiva, kiivas perusluonteeltaan sekä helposti kuumuva. Nämä kolme viimeistä on hiukan huono yhdistelmä ainakin omasta mielestäni. Se tuottaa aina pientä haastetta menossa.

kouluvalm. 2010

Rami on alusta alkaen ollut nöyrä ratsastaa ja haluaa miellyttää ratsastajaa ja tekee aina parhaansa. Mutta mitään ei kuitenkaan saa koskaan ilmaiseksi se on varma. Joudun aina tekemään kunnolla töitä, että Rami kulkisi edes sen sekunnin hyvin ja se pieni hetki on aina palkitseva. Rami on tarkka ratsastajasta ja joudun jatkuvasti miettimään miten olen siellä selässä. Istunko keskellä, onko käteni vakaat, onko pohje oikealla paikalla eikä heilu sinne ja tänne, istunko jämäkästi, olenko jännittynyt ja tämä lista jatkuu kilometrien päähän.

Nöyryys ja parhaansa yrittäminen on ehdottomasti parhaat piirteet. Rami odottaa innolla aina uusia asioita, usein tajuaa jo muutamista kerroista asian ja joskus saadaan hioa useita kuukausia jotain pientä asiaa joka ei vain luonnistu. Mutta se on kiva nähdä kun hevonen oikeasti yrittää ja jos asia menee aluksi sinne päin se riittää. Tykkään myös siitä että joudun oikeasti hiki päästä valuen tekemään töitä ja se on hyvä ettei Rami oikeasti anna mitään ilmaiseksi ja osaa vaatia ratsastajaltakin aika paljon.

Sitten tämä ns. huono yhdistelmä. Rami reagoi todella nopeasti kaikkiin pieniin asioihin ja on siis todella ääni- ja liikeherkkä. Keskittyminen herpaantuu saman tien jos jostakin kuuluu pieni rasahdus tai kentälle on tulossa joku ihminen. Reagoi siinä samassa jos ratsastajan paino heilahtaa hiukan nostamalla pään ylös. Sama jos jotakin tehtävää tehdessä luon liikaa painetta pohkeella, reagoi siinä samassa juoksemalla alta pois. Kultainen keskitie on vielä hakusessa, välillä se löytyy ja sitten se katoaa taas. Toisaalta on hyvä että Rami reagoi asioihin herkästi, välillä se on turhauttavaa.

Kiivaus auts. Rami on todella kiivas luonteeltaan, hermostuu nopeasti asioista ja kun päätyy hermostuneeseen mielentilaan saa jonkun aikaa yrittää saada hevonen rauhoittumaan ja palaamaan taas raiteilleen. Tähän ei oikeasti tarvita mitään isoa asiaa vaan siihen riittää pienempikin ääni, toinen hevonen joka sinkoilee (Rami ottaa kimmokkeen) tai jos ei ymmärrä tai en osaa pyytää tarpeeksi selkeästi. Kun Rami hermostuu alkaa pää ylhäällä juokseminen apuja karkuun ja sitten ei edes suostu kävelemään. Lopulta kun Ramin saa rauhoittumaan ja keskittymään osaa tämäkin hevonen väläytellä hienoja pätkiä. Joudun keskittymään ja panostamaan siihen että saisin hevosen pysymään rauhallisena koko ratsastuksen ajan.

Lisäksi tämä kuumuminen. Jossakin vaiheessa Rami kuumenee varsinkin laukkaamisen jälkeen. Esim kotitreenissä jos hypätään pystyy menemään 3-4 rataa suht rauhallisesti ja joka kerralla se vauhti kuitenki kiihtyy ja lopussa ruuna käy jo todella kuumana ja silloin ei hommasta tule enää yhtään mitään. Kuumuessaan ei halua enää pysyä ravilla vaan haluaa laukata tai sitten peitsaa jos pyydän rauhallisempaan raviin.

kuumenee kuumenee

Rami on kuitenkin yleisesti kiva ratsastaa. Koulupuolelle vahvasti painottuneena keskittyessään 110 %:sesti yllättää todella hyvin niin opettajan kuin ratsastajan. Ramin keskittyminen ei todellakaan ole huippuluokkaa, säheltää sen verran paljon ja no on mikä on luonteeltaan. Koulua tuupatessa käytän joko suoraa kumikuolainta ja välillä happy mouthin kolmipalaa. Molemmilla toimii varsin mukavasti ja vaihtelen parin kuukauden välein kuolainta.

Esteillä ruuna on mukavan varma, mutta en lähde prässäilemään korkeudella vaan mennään omien tuntemusten mukaan. Haluan pitää luottamuksen kunnossa ja hyppäämme pieniä ja yritän säästellä myös hevosta. 70-80 cm pieni rata menee kevyesti tai on ainakin mennyt kunnes kuskille ilmestyi itsesuojeluvaisto. Viime vuonna korkein hyppäämä este oli 70 cm ja se hypättiin kerran ja se riitti. Hioimme enemmänkin pieniä ratoja ja yritimme saada asioita korjattua. Rami vaatii luottamuksen ratsastajaan, jos ei luota niin ei myöskään hyppää. Hypätessä käytän Ramilla kolmipala kuolainta joka sopii ehdottomasti meille. Lisäksi yleensä käytän rintaremmi-martingaali yhdistelmää tosin joskus se tuppaa jäämään pois. Paras tunne on hypätessä se kun Rami ei kyttää uusia esteitä ja hyppää jokaisen hypyn minulle, ei itselleen tai pakotettuna. Se fiilis tulee aina silloin tällöin ja sitten on päiviä kun kaikki perusesteet pitää kytätä. Käytän hypätessä kannuksia, raippaa en voi muutenkaan käyttää joten olen ollut tyytyväinen 15 mm pallopäisiin kannuksiin.

Maastoesteetkin sujuvat ihan mukavasti. Rami tykkää hypätä maastossa esteitä ja vaikka onkin epävarma menee rohkeasti esteelle ja yleensä hyppää. Välillä on tehnyt sitä että menee suoraan ohi tai sitten hyppää sivusta.

hurja 80 cm

Maastossa säpäkkä, kyttäilee ja säikkyy kaikkea mahdollista varsinkin autoja sitä isompia vekottimia. Välillä on kuitenkin todella rohkea ja varma, ei kyttäile ja jos matkassa on useampi hevonen ottaa sen kärkipään. Jos joutuu jonon hännille ja joutuu hidastelemaan alkaa poikittain meneminen kun ottaa niin paljon päähän. Rami on nopea kävelijä ja meillä on tallissa vain yksi hevonen joka pysyy juuri ja juuri käynnissä mukana. Pystyn ravaamaan pitkin ohjin niin että pidän ohjan päästä kiinni ainakin alkumatkasta, laukkaamisen jälkeen on ohjat pidettävä hyvin lapasessa ettei lähde paahtamaan ravurin vauhteja. Voi ottaa kilpapätkiä muiden hevosten kanssa, kyllä se jossakin vaiheessa pysähtyy viimeistään siinä vaiheessa kun kaveri alkaa hidastamaan. Lätäköitä väistellään loikkimalla sivuun tai vetämällä liinat kiinni jonka jälkeen voidaan ehkä juuri ja juuri hypätä lätäkön yli. Maastossa käytän joko kolmipalaa tai hackamorea.

syksy 2009, c. Maisa Hyttinen

Vieraan kanssa Rami joko liikkuu tai ei liiku, riippuu niin ratsastajasta. Rami on liikkunut vain muutamilla kavereillani ihan hyvin, lopuilla sitten juuri ja juuri kävellyt ja vain kaksi ihmistä on laukannut. Ramilla on mennyt vain seitsemän ihmistä itsenäisesti sekä kolmea olen taluttanut (kaveria, siskoa ja veljeäni) Serkkuni on ainut joka on hypännyt Ramilla ja silloinkin kyseessä oli 20 cm ristikko jonka yli Rami ravasi. Muutama ihminen on ravannut Ramilla vähän enemmän ja loput ovat kävelleet.

kaveri 2011

Vaikka Rami onkin aikamoinen ”otus” osaa se myös toimia loistavana talutusratsuna. Nuorin selässä istuja on ollut 2,5 vuotias serkkuni tytär ja vaikka Rami oli silloin sairaslomalla sitä talutettiin tiellä pieni pätkä ja tyttö nökötti selässä onnellisena. Myöhemmin Ramilla on mennyt kaverini 8 vuotias tytär joka tippui Ramilta kun housut liukuivat ja totesi ei sattunut ja takaisin selkään. Siinä vaiheessa kun tyttö tipahti Ramikin pysähtyi siihen asentoon ja katsoi tyttöä vähän huolissaan.

Toivottavasti tästä sai edes jonkun pienen käsityksen minkälainen Rami on oikeasti ratsastaa. Kuitenkin on vaikea kertoa kun parhaimman käsityksen saa kun näkee oikeasti tai pääsee kokeilemaan.