Se reissu jossa eksyttiin [kuvatuksia]

Ei pahemmin oo ollu kirjoteltavaa klinikan jälkeisestä elämästä. Ramihan rokotettiin keskiviikkona joten herra sai kolme täyttä vapaata tai no torstaina tehtiin maastakäsin juttuja. Rami oli ihan onnessaan kun pitkästä aikaa tehtiin jotain muuta kun pyörittiin kentällä kuski selässä.

Tänään päätettiin mennä kevyt maastolenkki joka venähti sellasella parilla tunnilla. Ramille laitoin satulan alle tämä uuden romaanin ja kolme palaa nostattamaan penkkiä ja sai kummasti lavatkin tilaa. Mentiin maitolenkin suuntaan ja käännyttiinkin Kärkölään päin kun oltiin viimeksi keväällä käyty sillä suunnalla. Ravailtiin muutamia pätkiä kunnes bongattiin reilun puolen tunnin ratsastuksen jälkeen mukavan näköinen metsäpolku joka taisikin olla joku retkeilypolku. Poikettiin tieltä metsään jossa ratsasteltiin ja bongailtiin sieniä seuraten merkkejä joita oli siellä ja täällä. Hevoset olivat ihan tohkeissaan tästä erikoisesta metsäänpoikkeamisesta ja jatkettiin tyynesti matkaa kunnes tuli pieni "risteys" josta käännyttiin oikealla.

Polku muuttui vähän vaikeammaksi kulkea ja johti kalliolle jonne mentiin ja otettiin muutama kuva. Kalliolta reitti jatkui hiukan suomaisen pienen pätkän jälkeen hakkuuaukealle jossa pujoteltiin polkua pitkin. Seuraava havainto olikin hiekkatie! Tämä ihana hiekkatie jatkui ties kuinka pitkälle ja tarjolla oli pitkää pehmeää suoraa ja muutamia ylämäkiä, mikä löytö! Jatkettiin kuitenkin kävellen kunnes alettiin näkemään muutamia taloja. Siinä vaiheessa oltiin jo hiukan pihalla missä tarkalleen ollaan kunnes huomio kiinnittyi voimalinjaan ja tiedän mistä se kulkee tarkalleen tai ainakin muutaman paikan. Ravailtiin pätkiä kunnes tulikin maatilan piha vastaan sekä risteys. Vaisto käski kääntyä oikealle ja niin käännyttiinkin ja jatkettiin varmaan 3-4 km kunnes tulikin "talouskeskus" vastaan ja nyt tuli kyltitkin. Pieni epäusko iski kun luin kylttejä ja yhdessä kyltissä luki kartanon nimi ja 7  (en mainitse kartanoa) ja aloin laskemaan että hei me ollaan pujoteltu pitkin metsiä ja takana on jo yli 10 kilometriä!

Tässä vaiheessa oli jo pakko soittaa isä serkulle joka asuu siinä lähistöllä (noin 10 km tyylii) jolle nauroin asiaa ja joka myös nauroi että johan ootte pitkälle ratsastanut! Pienen selvityksen jälkeen sainkin jo pienen havainnon minne suuntaan jatketaan ja otettiin riski ja jatkettiin uuteen suuntaan. Kärkölä oli yksi vaihtoehto suuntana, mutta jatkettiin risteyksestä taas oikealle. Pienen taaperruksen jälkeen alettiin miettimään hitto pitäisikö kääntyä takaisin. Liikenteessä oltiin oltu siinä vaiheessa vajaa kaksi tuntia. Otettiin riski ja jatkettiin suoraan. Meinattiin jo pysäyttää auto, kunnes eteen alkoi ilmestymään rakennuksia ja siinä vaiheessa hoputin Ramin raviin ja mikä ihanuus: tuttu näky! Olin ajanut satoja kertoja tämän maatilan ohi/läpi, mutta kun metsää oli hakattu läheltä en tuntenut paikkoja. Siinä vaiheessa tuli helpottunut olo. Jatkoimme tallin suuntaan vajaan tunnin verta.

Tallissa sitten riisuttiin hevoset pikaisesti ja laitettiin loimet päälle. Aikaa kulutimme 3 tuntia ja 10 minuuttia ja kilometrejä kertyi yli 15 arvion mukaan, ei paha?! Rami ei väsynyt melkein yhtään tästä lenkistä. Muutama auto sai myös peloteltua pienen hevosen kunnolla. Loppupuolella tultaessa edestä tuli auto joka ei yhtään hidastanut ja Rami pelästyi tätä vähäsen. Heti perään takaa tuli maasturi joka ei tuntunut hidastavan joten lähdin käännättämään Ramin takamusta tien keskustaa kohti joka ei tepsinyt. Rami kuitenkin hermostui tästä tilanteesta ja steppasi tiellä aivan poikittai kunnes kääntyi autoa vastaan puhisten etujalat harallaan. Tässä vaiheessa kuski pysähtyi ja rauhoittelin hevosta ja kävelimme auton ohi ja käännyimme perään. Takaa tuli vielä muutama auto joita vastaan käännyttiin eikä Rami hätkähtänyt yhtään. Ehkä se kyseinen tilanne et kaks autoa tulee pienellä aikavälillä vastaan kohdassa jossa saattoi vähän kaikua..