Vuotta 2014 on jo kulunut jonkun aikaa ja nyt voitaisiin vähän katsastaa miten vuosi 2013 oikeastaan sujuikaan. Kaiken kaikkiaan vuosi sujui aika mukavasti vaikka on tullut rampattua pariin otteeseen klinikalla, muutama tippuminen kuuluu toki joukkoon ja vuoteen sisältyi myös paljon hyviä hetkiä puhumattakaan ei-niin-kivoista hetkistä.
Okei myönnetään ettei vuosi lähtenyt mitenkään loistavasti käyntiin, ensin onnuttiin etujalkaa ja pelkäsin jänteen menneen, ultrauksessa ei kuitenkaan löytynyt mitään, maaliskuussa allerginen reaktio, siitä vähän eteenpäin niin imppari takajalassa (kiitos suojan joka hankasi vanhan ruven auki), kesällä sitten riesana oli mystinen iho-ongelma joka onneksi parani hyvällä hoidolla sekä lääkekuurilla. Tämä iho-ongelma jäi aikamoiseksi arvoitukseksi, laaja ihotulehdushan Ramilla oli siinä vaiheessa, mutta aiheuttaja on edelleen iso kysymysmerkki.
Muutaman vastoinkäymisen vastapainoksi on liuta hyviä hetkiä. Kesässä parasta oli kun sain Ramin muutamaan otteeseen kotiin hetkeksi. Elämä helpottui kaikin tavoin heti kun kaviokas astui pihalle. Ruuna viihtyi mainiosti vaikka olikin yksin paitsi silloin kun Kaktu ja Futura oli moikkaamassa meitä! Kiitos Kaktulle vielä kerran kivoista päivistä! (: Odotan sitä kun saadaan Rami lopullisesti kotiin toisen hevoskaverin kanssa. Toivotavasti tänä vuonna siis.
Vaihdoimme valmentajaa enkä ole katunut hetkeäkään. Pääsimme jo kauan tuomarina toimineen henkilön valvovan silmän alle ja Ramin kehitys hyppäsi hänen avullaan aivan uudelle tasolle. Teimme asioita mitä ei oltu koskaan edes tehty ja sain paljon hyviä vinkkejä. Valmentajamme ihastui Ramiin heti ensi näkemältä ja jonkun aikaa kun kävi meitä valmentamassa ja huomasi kuinka nopeasti Rami oppii asiat, parasta liikettä esittäessään kommentoi että tuosta saa todella hienon kisapelin, kevyesti aluetasolle helppoon A:han ainakin.
Lisäksi käytiin muutamat kilpailutkin, kolmet koulukisat sekä yhdet estekisat missä startattiin kaksi luokkaa. Ensiksi startattiin tallin koulukisoissa raviohjelma joka sujui paremmin kuin koskaan. Tuloksena 65,625 % ja toinen sija. Se fiilis on kyllä mahtava kun oma käden jälki alkaa vähitellen näkymään. Voin henkseleitä paukutellen sanoa että oon ylpee mun hevosesta.
Seuraavaksi startattiin tallin estekisoissa, 40/50 cm sekä 60/70 cm. 40/50 cm luokassa 0-0 tulos ja kolmas sija mikä oli toinen yllätys! Sitten ensimmäinen 60/70 cm rata, 8 virhepistettä kuskin koomatessa selässä, Rami suoriutui kuitenkin todella mallikkaasti omasta osuudestaan.
Myöhemmin startattiin seurakoulukisoissa Helppo D luokka joka jäi sanotaan näin 2:sta pisteestä kiinni hyväksytystä suorituksesta ja tulos oli 48,947 %, ei harmita yhtään. Rami teki oman osuutensa hienosti, kuski saisi opetella ratsastamaan ;) Pisteet karisivat pysähdykseen tullessa kun Rami jännittyi tai jopa pelkäsi enkä tiedä mitä jonka jälkeen jäi selkeästi jännittyneeksi koko loppuradan ajaksi. Eihän hevonen itselleen mitään voi kun on luonteeltaan herkkä ja reagoi pieniinkin asioihin niin liikkeeseen tai ääneen herkästi.
Viimeiset kisat olivat tallin omat kisat jälleen kerran. Tarkoituksena oli startata helppo C sekä KN special, mutta mentiinkin raviohjelma ilman satulaa kun koulusatulaa ei voitu käyttää ja estepainotteiselle yleissatulalla on todella inhottava yrittää mennä mitään koulua. Kaikesta huolimatta olin tyytyväinen 55,625 % koska en saanut ratsastettua Ramia sillä tavalla mitä olisi pitänyt ja kuskin heiluessa selässä rikkoja tuli paljon, Rami teki kuitenkin sen mitä pyysin ja se riittää.
Jouduimme vaihtamaan uuden koulusatulan edellisen jäätyä liian ahtaaksi muskelipojulle. Kolmosen levyinen penkki vaihtui neloseen, kiefferistä kentauriin ja olen kieltämättä rakastunut tuohon satulaan. Rami liikkuu tämän satulan kanssa hyvin ja ratsastajan on helppo löytää oikea asento. Lihaksia on tullut ympärille satulan oston jälkeen kun Rami oli ostovaiheessa lihaksettomampi mitä nyt on.
Loppuvuosi menikin rauhallisissa merkeissä, treenaaminen väheni selkeästi huonojen kelien ja pohjien takia ja siinä vaiheessa tyydyttiin kävelemään paljon. Oma treenimotivaatiokin oli kateissa monen asian takia ja tallille meno ei olisi aina edes innostanut. Taisteltiin Ramin kehittämien pahojen tapojen kanssa ja nyt ollaan jo varmaankin voiton puolella ja saatu suurimpia karsittua pois. En voi kun syyttää itseäni että olen päästänyt tilanteen noin pahaksi ja toivottavasti saan karsittua loputkin temppuilut pois.
Tiivistettynä vuosi meni ihan kohtuu kivasti kaiken kaikkiaan. Opin paljon uutta, samoin Rami mikä on tietty etusijalla. Ramin selän kanssa tehtiin paljon töitä, mutta nyt se on ollut jo todella pitkään hyvässä kunnossa. Monen monta tippumista mistä pari on ollut vähän "pahempaa" eli selälleen lentäminen jäiseen maahan sekä nilkan päälle tippuminen joka kipuilee edelleen välillä. Onnistunut vuosi takana, mitähän tästä vuodesta tulee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti