Hyviä ja huonoja uutisia.

Rami on taas kipeänä, ei kiva. Ristiselässä on jumia ja tänään vähän painelin ja löysin kipupisteet sekä sään vieressä on sellaset kovat kohdat tai sitten se on nestettä. Lisäksi Rami on kiukutellut pari päivää kun laitan loimen mahavöitä kiinni tarjoamalla hampaita ja maha on tosi pinkee. Ei tykkää yhtään kun kosken mahaan ja on jotenkin niin kipeen olonen. :/ Eli peruutan myös valmennuksen ja kisat, koska ei se ole reilua lähteä hevosella joka on kipeä ja nyt kun ei sitä pysty kummemmin liikuttamaan ei ole edes järkeä. Kokeilen juottaa Ramille viikonloppuna kamomilla teetä jos mahassa onkin jotain niin saisi edes vähän rauhoittumaan sitä, triplana magnesiumia ja jos viikko menee samalla linjalla niin soitan eläinlääkärille. Jos tuo selkäjumi jatkuu yritän varata Ismolle taas ajan niin saa katsoa selän kokonaan. Eilen avattiin Ramilta oikea lapa, viisi vai kuusi nahkahdusta kuului ja johan katosi pari jännitettä. Eli seurailua seurailua.

Eilen menin itsenäisesti yhdellä tallin hevosella kentällä. Neiti oli varsin säpäkkä, kyttäsi kaikkia kulmia ja yritti venkoilla joten laitoin sitten menemään kaikki kulmat ym. Ravissa juoksi jännittyneenä pää ylhäällä kunnes rentoutui ja alkoi toimimaan tosi kivasti ja sain vihdoinkin tamman perääantoon. Laukassa oli aika tättärää, sinkosi kentän keskeltä yhteen nurkkaan ja otin pikaisesti ravin ja heti uusi nosto ja ohjat kunnolla käteen. Vasemmassa laukassa sama sinkoaminen, jännitti hirveästi yhtä kulmaa ja yritti joka kerta sen lähellä lähteä painelemaan pois. Loppuraveissa tosi kiva ja tuli onnistunut fiilis. Kunhan muistan pitää ulko-ohjan tukemassa ja sisäohjalla päästän enkä muutu selässä niin neiti on varsin unelma ratsastaa.

Tänään menin tunnille tallin hevosella. Kyseessä on 16 vuotias 165 cm korkea jyräkone, ainakin aluksi jyräsi. Puoleen vuoteen menny tuolla hevosella ja eilen sitten sanoinkin että voin mennä vaikka sillä ei haittaa yhtään. Alussa juoksi niska pystyssä ja lähti raahaamaan kuskia ihan 6-0. Lopulta siirtymien kautta muuttui kivemmaksi ratsastaa ja aina kun vauhti kiihtyi käänsin voltille tai sitten otin käyntiin ja taas ravi. Laukassa tuppasi aluksi vähän kaahaamaan ja alkoi vähän hirvittää ja ulkokyljen hallinta katosi joten muistuttelin raipalla että hei sä et voi jyrätä toisen hevosen takamuksee tai aitaa päin ja lopulta menikin keksiympyrällä ihan hyvin ja aina kun tuntui tai yritti lähteä niin raipalla näppäsy lapaan. Lisäksi vaatii kunnon ulko-ohjan- ja ulkopohkeen tuen. Oikeassa kierroksessa tosi kiva! Nostot oli jo huomattavasti parempia, kerran vai kaksi lähti jyräämään ja siitäkin selvittiin raipan näppäsyllä ja napakalla pohkeella. Laukkasi ihmeen rauhassa ja olin niin tyytyväinen! Loppuraveissa annoin vähitellen pidempää ohjaa ja loppupeleissä pidin enään ohjan päistä kiinni ja tamma ravasi aivan rauhallisesti ja rennosti ja kuunteli kaikki apuni tosi hyvin. Siinä vaiheessa opettajakin joutui kysymään mitä tein sille hevoselle! Sen näkee todella todella harvoin ravaamassa noin rennosti pitkällä ohjalla. Lisäksi opettaja pyysi jos viitsisin aina välillä vaikka tulla pyörimään Hertalla kentälle niin jos siitä vielä tulisi jotain ja lupauduin sitten, että tulen vaikka viikottain. Hertta on kuitenkin todella paljon saman tyylinen ratsastaa kuin Rami vaikkakin jyrää enemmän, mutta vaatii samalla tavalla jalan kunnolla ympärille. Olen mennyt tammalla viiden vuoden aikana jonkun 7 kertaa joista kolme kertaa on ollut hyppelyitä, yksi itsenäinen, hiihtoratsastus ja kaksi kertaa koulutunnilla. Tästä on hyvä jatkaa.

estetunti toukokuussa 2011 c. Sini L.